matkalla pään sisällä……..

kaikki liittyy kaikkeen…

Hollanti :::: asianajaja Derk Wiersum ammuttiin kuoliaaksi kotikadullaan keskiviikkoaamuna.-2019

Ison rikosjutun avaintodistajaa edustanut asianajaja ammuttiin kotikadulleen Amsterdamissa – Poliisi: “Elämme huumevaltiossa”

Derk Wiersum edusti avaintodistajaa järjestäytyneen rikollisuuden oikeusjutussa, johon liittyi useita tappoja.

järjestäytynyt rikollisuus

Poliisi on eritämnyt alueen ja tutkii murhaa.
Asianajaja Derk Wiersum ammuttiin kuoliaaksi lähellä kotiaan Amsterdamissa. Poliisi eristi alueen valkealla teltalla.Michel van Bergen / EPA

Hollantia järkyttää tapaus, jossa asianajaja Derk Wiersum ammuttiin kuoliaaksi kotikadullaan keskiviikkoaamuna. Tapahtumahetkellä Wiersum oli juuri poistunut Amsterdamissa sijaitsevasta kodistaan. Tekijä on ilmeisesti yhä karkuteillä.

Wiersum edusti avaintodistajaa isossa järjestäytyneen rikollisuuden oikeusjutussa, johon liittyi useita tappoja Hollannissa vuosina 2015–2017.

Nabil B:ksi nimetty todistaja oli osallistunut yhteen tapoista. Hän kuitenkin suostui todistajaksi lievempää tuomiota vastaan.

Meneillään olleessa oikeusjutussa Wiersumilla ja Nabil B:llä oli vastassa alamaailman jengipomoja. Epäillyt ovat uutistoimisto AFP:n mukaan Marokossa syntyneet Ridouan Taghi ja Said Razzouki, jotka ovat Hollannin halutuimpia rikollisia. Hollanti on määrännyt miehille kansainvälisen pidätysmääräyksen murhasta ja huumeiden laittomasta kaupasta.

“Elämme huumevaltiossa”

Amsterdam on tullut tunnetuksi avoimesta marihuanapolitiikastaan.

Vain muutamia viikkoja sitten kaupunki kuitenkin julkaisi kaupungin nykyistä tilannetta valottavan raportin (siirryt toiseen palveluun). Sen mukaan Amsterdamissa on iso huumeongelma, johon liittyy myös järjestäytynyttä rikollisuutta.

Poliisit eristivät ampumapaikan.
Tuoreen raportin mukaan Amsterdamissa on merkittävä huumeongelma, johon liittyy järjestäytynyttä rikollisuutta.Michel Van Bergen / AFP

Myös Hollannin poliisi on sanonut ampumistapauksen jälkeen tilanteen karannen käsistä maassa.

– Tämä vahvistaa, että elämme huumevaltiossa. Tämä on hyökkäys oikeusturvaa vastaan, Jan Struijs NPB-poliisiyksiköstä sanoo.

Asianajajan ampuminen keskelle katua on saanut hollantilaiset vaatimaan kovempia otteita alamaailman jengien kukistamiseksi.

44-vuotias Wiersum oli kahden lapsen isä. Mediatietojen mukaan lapset olivat kotona ampumisen aikaan. Tapaus on nyt herättänyt kysymyksen siitä, miksei asianajajalla ollut parempia turvajärjestelyjä.

Myös Nabil B:n veli ammuttiin kuoliaaksi vain vuosi sitten. Uutistoimisto Reutersin mukaan veljellä ei ollut yhteyksiä rikollisjengiin tai murhiin.

Lähteet: AP, AFP, Reuters        https://yle.fi/uutiset/3-10977405 (kuka lie Ylessä artikkelin väsännyt, kun nimeä ei löydy mistään — vai onko kyseessä pelkkä käännös suoraan edellä mainituista lähteistä ??)

/&%#)/&¤)#¤/¤####

Juttua on siitä ja tästä , mutta missä cannabis mainittiin (ohimennen joo) — eli Hollanti on lähinnä kai tunnettu vapaasta cannabispolitiikastaan yleisellä tasolla.  Ei suinkaan vasiten murhista kaduilla.

   Menikö tässä nyt puurot ja vellit sekaisin ja pistettiin kokkelit, heroiinit ja murhat samaan pakettiin sen höpöheinän kanssa.     Vähän tarkkuutta voisi näissä “julkimedian”  uutisissa odottaa taustoilta.      Kun puhutaan huumeista, niin vähintä muunmuassa,  mitä tuoda esiin, on se, että mistä huumeista yleensä edes pulistaan –  sen >>>järjestäytyneen rikollisuuden<< kanssa………sekä taustat koko jutulle.   Luulisi Ylenkin jaksavan kertoa vähän taustaa, kun kerran muutenkin jaksavat juttua vääntää ja millin verran originaalia tekstiä kääntää.

Kun ei (en) tunne Hollannin lainsäädäntöä, niin paha sanoa(väittää) —  mutta yleensä syytettyjen asianajana ei liene itse “todistaja” omassa jutussaan…..eikä siis mitenkään todistele asiakkaitaan vastaan.   Mikä idea siis yleensäkään murhata asianajajaa ??….koska uusihan tulee jostain tilalle.   Ehkä tässä olisi ollut toimittajilla jotain selvittämisen/selittämisen paikkaa.?

   Mutta ehkä Hollannissa on eri systeemit.  Yleensähän  syyttäjä syyttää, asianajaja puolustaa….ja todistajat sitten ovat oma lukunsa.

   Ala-arvoista matskua jälleen kerran.


Kiista huumepolitiikasta repii Hollantia (huomaa vuosiluku artikkelille= 2011  )

Parikymppiset espanjalaisnuoret Martin ja Elena istuvat pössyttelemässä amsterdamilaisessa Dampkring-kannabiskahvilassa. On lauantai, kello on kahdentoista tienoilla ja olisi koko viikonloppu aikaa tutustua tuulimyllyjen luvatun maan pääkaupunkiin. Nuoripari hoitaa kuitenkin tärkeimmät asiat ensin.

Ulkomaat

Kannabista poltetaan Amsterdamilaisessa kahvilassa
YLE

– Tulimme Amsterdamiin polttaaksemme. Kaupunkiakin katsellaan, mutta polttamisen takia tultiin, Elena sanoo.

Lähes kaikkialla Euroopassa kannabiksen myynti, hallussapito tai polttaminen on laitonta, Hollannin coffee shopeissa ei. Kahvilat houkuttelevatkin vuosittain miljoonia kannabisturisteja.

– Tulin kokeillaakseni erilaisia marijuana -laatuja, hasista, rehellisesti vain nautinnon takia, Martin kertoo.

Pian kannabisturismille saattaa kuitenkin tulla loppu. Hollannin oikeistohallitus suunnittelee lakia, joka varaisi coffee shopit vain Hollannissa asuville. Tämä tarkoittaisi käytännössä ulkomaalaisille porttikieltoa. Ovimiehen ohi pääsisi vain vilautamalla erityistä kannabispassia.

Dampkring-ketjun johtaja Jason den Enting on tuohtunut.

– Kannabispassi olisi syrjintää. Ihan sama jos minä menisin Espanjaan ja pääsyni tapas-baariin estettäisiin, den Enting vertaa.

Hamppuköydenveto vain osa kiistelyä

Kannabispassi on vain osa Hollannissa kiihtyvää huumepolitiikkasotaa. Toisaalla on oikeistolainen hallitus, joka haluaa ajaa coffee shopit tiukalle ja tiukentaa huumeiden vastaista taistelua. Toisella puolella taas ovat bisnestään puolustavat kahvilanomistajat ja Hollannin huumepolitiikkasäätiö. Säätiö, joka haluaisi laillistaa kaikki huumeet rikollisuuden kitkemiseksi ja verotulojen saamiseksi.

Kannabispassi on kuitenkin taistelun etulinjassa. Jos turistit jäävät kadulle ruikuttamaan, Hollannin 700 kannabiskahvilasta useaa uhkaa konkurssi.

Jason den Entingin mukaan kannabisturismin tyrehtymisestä kärsisivät muutkin kuin alan kahvilat.

– Ongelmia tulisi myös hotelleille, ravintoloille ja museoille, hän ennustaa.

Oikeistohallitus perustelee passiprojektiaan etupäässä sillä, että kannabisturismista aiheutuu paikoin pahoja naapurusto-ongelmia. Ongelma on pahin rajakaupungeissa. Belgian tuntumassa sijaitsevan Maastrichtin kaduilla parveilee päivittäin arviolta neljä tuhatta kannabisturistia.

Jason den Enting myöntää häiriöt, mutta suhteellistaa asian.

– Hollannissa on 70.000 alkoholin anniskelupaikkaa ja vain 700 coffee shopia. Niitä ei siis ole jokaisessa kadunkulmassa.

Lisäksi matkailijoiden pitäminen kahviloiden ulkopuolella ei den Entingin mielestä estäisi heitä polttelemasta.

– Amsterdamista vapauden tunnetta etsivien matkailijoiden pitäisi sitten ostaa huumeensa kadulta ja siitä tulisi valtavia ongelmia, den Enting sanoo.

”Kannabis on kuin viini”

Hallituksen toinen ehdotus huolestuttaa Hollannin huumepolitiikkasäätiön puheenjohtajaa Raimond Dufouria. Hallitus näet haluaa, että kannabiskahviloiden pitää sijaita vähintään 350 metrin päässä lähimmästä koulusta. Dufour näkee aloitteessa koiran haudattuna.

– Suurin osa coffee shopeista sijaitsee kaupunkien keskustoissa, missä on paljon kouluja. Lain voimaan tulo merkitsisi välittömästi kuoliniskua 60-70 prosentille kahviloista, Dufour sanoo.

Den Entingin mukaan coffee shopit ovat taanneet sen, että kannabiksen käyttö on mahdollisimman valistunutta ja vastuullista. Päinvastoin kuin katukaupassa, kahvilassa sätkänsä polttava voi olla varma laadusta ja vaikutuksista.

– Me vertaamme kannabista viiniin. Jokaiselle aterialle tai jokaiseen tilanteeseen on oma viininsä. Jos haluat juhlia jotain, me yritämme auttaa sinua löytämään oikean kannabistuotteen, den Enting mainostaa.

– Viininmyyjä voi neuvoa, että voit juoda lasillisen viiniä joka päivä, mutta sinun ei pitäisi juoda pullollista päivässä. Viinissäkin on alkoholia, joka on huumausaine. Samalla tavalla neuvomme asiakkaita meidän kahvilassamme, den Enting vertaa.

Laillisuuden ja laitomuuden välimaastossa

Vaikka coffee shopeissa polttelu onkin laillista, kahvilat toimivat itse asiassa laillisuuden ja laittomuuden harmaassa välimaastossa. Huumeiden valmistus ja hampun viljely on Hollannissa kiellettyä. Myös kannabiksen tukkuostaminen tai myyminen tai yli viiden gramman hallussapito on laitonta. Mutta coffee shopien varastoissa saa kuitenkin olla yhdellä kertaa enintään 500 grammaa huumeita.

Kannabista saa myydä enintään viisi grammaa päivässä asiakasta kohden. Käytännössä määriä on kuitenkin mahdotonta valvoa.

Absurdia on, että kahviloiden on tietenkin hankittava kannabiksensa jostain. Rikollisen tukkukaupan ja kannabiskahviloiden kosketuspinnassa kulkee omituinen laillisuuden ja laittomuuden raja, jolta viranomaiset sulkevat silmänsä. Samassa kohtaa kulkee myös Hollannin huumepolitiikkasodan rintamalinja.

Hollannin huumepolitiikkasäätiön tavoitteena on poistaa raja kokonaan eli laillistaa kaikki huumeet.

– Kaikkialla maailmassa on kiristetty huumeiden vastaista lainsäädäntöä yli kolmekymmentä vuotta. Haluamme kysyä, onko tämä oikea asia? Vai pitäisikö laillistaa kaikkien huumeiden valmistus, myynti ja kulutus, olisiko niin parempi? kysyy Raymond Dufour, Huumepolitiikkasäätiön puheenjohtaja ja yksi huumeiden täyttä laillistamista vaativan kansalaisadressin puuhamiehistä.

Laillistamisella rikollisuus kuriin ja tuloja valtiolle

Kansalaisadressin vetäjät haluavat torjua heti alkuun kuvan kevytkenkäisen vaihtoehtoväen tai huumehörhöjen projektista. Puheenjohtaja Raimond Dufour on eläkkeellä oleva lakimies ja sanoo, ettei itse käytä edes mietoja huumeita. Adressiprojektin johtoryhmässä on myös muitakin arvovaltaisia henkilöitä:

kaksi entistä terveysministeriä, kaksi korkeimman oikeuden syyttäjää, entinen korkeimman oikeuden puheenjohtaja, entinen lääkäriyhdistyksen puheenjohtaja ja entinen EU-komissaari Frits Bolkestein.

– Huumeiden kieltolaki on johtanut täyteen epäonnistumiseen. Poliisi paljastaa maailmanlaajuisesti vain 5-10 prosenttia huumeista. Huumeita liikkuu enemmän kuin koskaan ennen. Kieltolait ovat synnyttäneet suunnattomasti rikollisuutta, Dufour sanoo.

Hänen mukaansa Hollannissa noin puolet kaikesta rikollisuudesta johtuu huumeet kieltävästä lainsäädännöstä.

– Rikollisliigat keräävät valtavia summia rahaa. Raha pestään, joko se investoidaan lailliseen talouteen tai sitä käytetään esimerkiksi asekauppaan ja terrorismiin.

Dufour uskoo, että kaikkien huumeiden laillistaminen toisi täytettä myös talouskriisin tyhjentämiin valtion rahakirstuihin. Huumepolitiikkasäätiö laskee, että vapauttamalla huumeet koituisi säästöä ja verotuloja lähes tuhannen euron arvosta vuosittai jokaista hollantilaista kohden.

– Tässä olisi tarjottimella juuri se keino, joka ei vain toisi miljardeja valtiolle, samalla rikollisuus vähenisi kymmeniä prosentteja.

Huumeiden käyttäjille sirukortti

Hollannin huumepolitiikkakeskuksen adressin tavoitteena on kerätä 40 000 nimeä. Määrä velvoittaisi maan parlamentin ottamaan asian keskusteluun.

Huumepolitiikkakeskus tarjoaa jo nyt käytännön ratkaisuja.

Miedoissa huumeissa yksinkertaisesti laillistettaisiin coffee shopeissa myytävän kannabiksen tuotanto ja myynti. Kovien huumeiden kohdalla täysi-ikäinen hollantilainen saisi ostaa rajatun määrän huumeita tietylle ajalle. Käyttäjä saisi sirukortin, joka tallentaa käyttötiedot.

– Kovia huumeita olisi tarjolla vain hollantilaisille, siitä käytännöllisestä syystä että tiukkojen huumelakien maat ympäröivät Hollantia yhä.

Heroiiniin, amfetamiinin, kokaiinin tai ecstasyn valmistukseen pitäisi olla erityinen lupa.

– Farmaseutit valmistaisivat huumeet, eikä heillä ole mitään sitä vastaan. Tällaisen järjestelmän voisi luoda vuodessa, Dufour sanoo.

– Suurkäyttäjille lääkäri voisi kirjoittaa reseptin suurempiin annoksiin ja siten addikteja voisi myös seurata ja auttaa paremmin.

Rintamalinjat koetuksella muuallakin Euroopassa

Kannabislakien rajalinjat vapisevat muuallakin Euroopassa. Ranskassa on perinteisesti ollut yksi tiukimmista huumausainelainsäädännöistä. Viime vuonna parlamentaarinen työryhmä julkaisi kuitenkin muistion, jonka mukaan ”nollatoleranssi” ei ole vähentänyt kannabistuotteiden käyttöä. Ranskassa on neljä miljoonaa kannabistuotteiden käyttäjää, joista puoli miljoonaa polttelee sätkää säännöllisesti. Näillä luvuilla Ranska on yksi Euroopan kärkimaista.

Poliisi ja tuomioistuimet natisevat liitoksistaan, kun pilven poltosta kiinni jääneitä tuodaan tuomiolle liukuhihnalta. Joidenkin arvioiden mukaan yhden pilven polttelijan kiinni ottaminen ja tuomitseminen maksaa yhteiskunnalle jopa 3300 euroa.

Huumepoliisin resursseja tuhlataan yksittäisten käyttäjien rankaisemiseen. Samalla huumeiden salakuljettajia ja rikollisliigoja jahtaamaan on entistä vähemmän poliiseja.

Vapaamielisin huumepolitiikka löytyy Portugalista

Euroopan liberaalein huumepolitiikka ei kuitenkaan löydy Hollannista vaan… Portugalista.

Pahojen huumerikollisuusongelmien kanssa vuosikymmeniä paininut Portugali poisti kaikki rikosoikeudelliset rangaistukset huumeiden käytöltä ja hallussapidolta.

Portugalissa voi kävellä rauhallisin mielin kokaiini-, heroiini- tai marijuana-annoksen kanssa, jos se on tarkoitettu omaan käyttöön.

Vankilarangaistusten sijaan huumeaddikteille tarjotaan terapiaa, jonka päivähinta yhteiskunnalle on halvempi kuin vuorokausi vankilassa. Todelliset huumeongelmaiset saadaan paremmin hoitoon.

Portugalin täyskäännöksen tulokset ovat Cato -instituutin tekemän seurantatutkimuksen mukaan vakuuttavat. Viisi vuotta huumeiden hallussapidon dekriminalisoinnin jälkeen nuorten huumeiden käyttö oli vähentynyt, likaisista neuloista peräisin olevat HIV-tartunnat olivat laskeneet ja hoitoa hakevien huumeaddiktien määrä oli kaksinkertaistunut.

Säännöllinen kannabiksen käyttö lisää skitsofreniariskiä

Palataan takaisin Amsterdamiin ja Damkring-kannabiskahvilaan. Espanjalainen Elena pitää kannabista aivan eri asiana kuin niin sanottuja kovia huumeita. Siinä menee Elenan raja.

– Tämä on hetki rauhoittumiselle, mutta ei marisätkän polttaminen tarkoita, että vetäisin viivaa tai piikittäisin itseäni, koska en halua. Jokainen päättää itse, Elena sanoo.

Viime helmikuussa julkistettu australialainen tutkimus yhdisti nuorena aloitetun kannabiksen käytön ja kohonneen alttiuden sairastua skitsofreniaan.

Dampkring -kahvilan johtaja Jason den Enting ei väitäkään, että kannabis olisi harmitonta. Haittoihinkin hänen mielestään paras ratkaisu on kuitenkin toiminnan läpinäkyvyys.

– Coffee shopiin pääsemiseksi pitää olla vähintään 18-vuotias. Selitämme myös asiakkaille, että aivot kehittyvät aina 21-22 -vuotiaaksi asti, eli ei ole fiksua käyttää kannabistuottaita nuorempana. Koulujenkin pitää ottaa osaa tiedotukseen. Uskon, että siten ongelmat vähenevät, den Enting sanoo.

Poistuessamme kahvilasta vähän ennen iltapäiväkolmea ilma on jo sakeana savua. Asiakkaita on tungokseen asti. Suurin osa asiakkaista on nuorten miesten porukoita. Kuuluu ranskaa, hollantia, espanjaa ja englantia.

Mielenkiintoinen yksityiskohta: kukaan ei polta tupakkaa. Hollannin tupakkalaki nimittäin kieltää tupakoinnin kaikkialla julkisisssa sisätiloissa, myös coffee shopeissa. Polttamiskielto ei siis koske kannabista vaan vain tupakkaa.

Käy sääliksi niitä poliiseja, jotka joutuvat ratsaamaan kannabiskahviloita, nuuhkimaan ilmaa tupakan tuoksun löytämiseksi hampun imelän hajun seasta.

Lähteet: YLE Uutiset / Raine Tiessalo, Pariisi, Amsterdam

https://yle.fi/uutiset/3-5340287

 

Single Post Navigation

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s