matkalla pään sisällä……..

kaikki liittyy kaikkeen…

Hoitosuositusten “omalääkäri” täysin hanurista.-2019

Suvi Piispasella on ollut sama lääkäri aina – Hoitosuositusten isä Ilkka Kunnamo haluaa omalääkärin jokaiselle: “Säästää aikaa ja rahaa”

Perhe- ja peruspalveluminsiteri Krista Kiuru toivoo, että omalääkäriperiaate on tulevan terveyskeskusremontin keskiössä.

hoitotakuuhttps://yle.fi/uutiset/3-10848715

Suvi Piispanen.
Sen tietää, kun lääkäri hoitaa sydämellä, Piispanen sanoo.Joonas Nieminen
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
Tässäpä taas mainosjuttua jollekin “Omalääkärille”.    Idea on täysin hanurista.       
   Jokainen lääkärissä käynyt tietää, että puolet lääkäreistä on jonkun sortin tumpeloita tai muuten vaan hei hei…eikä heitä kiinnosta kai muu kuin kuukauden liksa.   Ammattitaidot ovat missä sattuu….ja siihen lisäksi vielä erikoiset ulkomaan “lääkärit”, ketkä eivät puhu eivätkä ymmärrä suomenkieltä.  Ilmeisesti tämä omalääkärihömppä liittyykin juuri siihen, että näille torvelolääkäreillekin löytyy potilaita, joten pakotetaan potilaat  ns omalääkärille.         Oikeassa elämässä sen omalääkärin voi kyllä VALITA IHAN ITSE PYYTÄMÄLLÄ, jos sitä haluaa käyttää.   Pakkohommat kuuluvat menneisyyteen.      Eli, lopputulos pakkolääkäreistä eli omalääkäreistä on se, että jos lottopotti osuu kohdallesi (siis vikanumerot) —niin siinähän sitten käyt romulääkärillä kunnes kellot soittaa.   Ei vapaa valinta, vaan kyseisenkin jutun mukaan kai jokin suunnitelma.     On taas ns valinnanvapaus kadonnut jonnekin suunsoiton lomaan.          Eli, loppupeleissä jos tämä lammaskansa osaisi ja uskaltaisi valittaa ja kannella, niin työsarkaa on pilvin pimein tuolla lääkärikunnassa…..eli aivan alle tason olevia kappaleita, — toiset eivät tiedä mistään mitään…ja toiset eivät jaksa vaan kiinnostua. (lääkärit).   Ota nyt sitten juuri SINÄ se romulääkäri kontollesi, kenelle sinut pakotetaan.    Hohhoijaa.    Kukas se taas onkaan tämän paskan isukki tai äityläinen.   Kuka haluaa puolet kansasta romulääkäreiden hoitoon pakolla.   Että ei itse enää saa edes lääkäriään valita- vapaista ajoista.   Käsittämätöntä sontaa.

  )#(/%(#/%)(#%)/##

Suvi Piispanen on viettämässä kesäpäivää vanhempiensa kanssa mökillä. Mökin ympäristössä ei ole helppo liikkua, mutta äidin avulla se onnistuu.

Piispaselle liikkuminen on vaikeaa, ollut jo 8-vuotiaasta asti. Ensiksi piti ottaa käyttöön kyynärsauvat, lukio-ikäisenä jo pyörätuoli.

Piispasella on synnynnäinen selkäydinvamma. 31-vuotias merkonomi on työkyvyttömyyseläkkeellä.

Sairaus ei estä Piispasta elämästä. Tukena ja turvana on neuvolasta asti ollut Piispasen omalääkäri. Ilkka Kunnamo on hoitanut Suvia 1980-luvun lopulta.

Lääkärin jatkuvalle vaihtumiselle pitää tehdä jotain

Jos joku tietää omalääkäriydestä jotain, niin Ilkka Kunnamo. Hän on hoitanut samoja potilaita lähes 34 vuotta reilun 4 000 asukkaan Karstulassa Keski-Suomessa. Nykyisin 25 prosentin työajalla.

Kunnamo on yleislääketieteen erikoislääkäri, lääketieteen tohtori ja Helsingin yliopiston dosentti sekä Kustannus Oy Duodecimin kehitysjohtaja.

Hän on hoitosuositusten isä.

Lääkäri Ilkka Kunnamo.
Ilkka Kunnamo on hoitanut lähes 34 vuotta samoja potilaita Karstulassa.Laura Tolonen / Yle

Kun Kunnamo aloitti Karstulan terveyskeskuksessa vuonna 1986, ei ollut hoitosuosituksia, joiden perusteella yleislääkäri voisi hoitaa potilaita. Niinpä hän alkoi kirjoittaa niitä oman terveyskeskuksensa tarpeisiin. Nyt lääkärit kaikkialla Suomessa ja monessa muussa maassakin käyttävät Lääkäriseura Duodecimin hoitosuosituksia.

Tietotekniikkaa vuosia harrastaneen Kunnamon ideoima on myös Päätöksentuki-tietokonesovellus. Se yhdistää yksittäisen potilaan tiedot hoitosuosituksiin.

Sovellus muistuttaa lääkäriä vaikkapa potilaan verikokeesta tai lääkeannoksen pienentämisestä. Suomessa tietokonesovellusta käytetään laajasti ja se kiinnostaa myös kansainvälisesti.

Kaiken kokemansa ja näkemänsä perusteella Kunnamo haluaa omalääkärijärjestelmän koko Suomeen. Sitä he toivovat Suvi Piispasen kanssa yhdessä.

Omalääkäristä hyötyvät erityisesti ihmiset, joilla paljon sairauksia

Mitä enemmän ihmisellä on sairauksia, sitä suurempi on hyöty omalääkäristä. Ja käänteisesti: haitat voivat olla myös moninaiset, jos ihmistä hoitaa kymmenet lääkärit, kuten 38-vuotiaan Iiro Arvolan traagisessa tapauksessa.

Koko elämänsä sairastaneelle Suvi Piispaselle omalääkäri on ollut kultaakin kalliimpi. Synnynnäisen selkäydinvammansa takia hän on joutunut käyttämään terveyspalveluja paljon. Selkää on leikattu monta kertaa. On ollut tuskallisen hitaasti paraneva painehaavauma ja vatsaongelmia.

Suvi Piispanen.
Pirkko Piispanen on tyttärensä omahoitaja. “Suvi tarvitsee monessa asiassa apuani, koska jalat eivät enää toimi”, Suvin äiti sanoo. Joonas Nieminen

Kunnamo on ollut Piispasen lääkäri lapsesta asti. Pienen tytön ensimmäiset muistikuvat lääkäristä ovat alaluokilta, kun hän äidin kanssa kävivät terveyskeskuksessa.

Edelleenkin lääkärille on toistuvasti tarvetta. Piispasen jalkojen tunto on huono. Iho rikkoutuu ja on käsikipuja.

Kunnamo tietää, miten Piispasta pitää hoitaa ja miten ei. Kuntoutussuunnitelman laadinnassa tuttu lääkäri ja terveysaseman fysioterapeutti on ollut korvaamaton.

– Kontrasti on valtava, jos vertaa siihen, kuinka monta erikoislääkäriä minua on hoitanut vuosien kuluessa Jyväskylä keskussairaalassa, Piispanen sanoo.

Aikanaan, kun Piispanen mietti Kunnamon kanssa sitä, mitä hän voisi harrastaa, omalääkäri ohjasi SPR:n kesäleireille.

Jos Kunnamoa ei saa heti kiinni, hän lähettää teksti- tai whatsapp -viestin ja kertoo milloin pystyy palaamaan asiaan, Piispanen kertoo.

–Muistan kerran, kun hän vastasi puheluuni ulkomailta. Se tuntui tosi hyvältä, Piispanen muistelee.

Suvi Piispanen.
Suvi Piispasen selkäydinvamma ei estä elämästä ja liikkumasta.Joonas Nieminen

Niinä päivinä kun Kunnamo ei ole Karstulan terveyskeskuksessa paikalla, tarvittaessa sekä potilaat että hoitajat tavoittavat hänet sähköisesti. Kannettavalla tietokoneella lääkäri pääsee potilaskertomuksiin. Verikokeet voi määrätä etänä. Kun tulokset ovat valmiit, tarvittaessa voi kirjoittaa reseptin, vaikka olisi ulkomailla.

Tehokasta on, jos sama lääkäri hoitaa kaikkia potilaan sairauksia

Vastikään Terveystalon ja Mehiläisen toimitusjohtajat Yrjö Närhinen ja Janne-Olli Järvenpää kirjoittivat Helsingin sanomien vieraskynässä (siirryt toiseen palveluun), siitä miten yksityisillä terveysasemilla hoidetaan nyt lääkäriä kohden jopa kaksinkertainen määrä potilaita vuorokaudessa julkisiin terveyskeskuksiin verrattuna. He penäsivät myös julkisen sektorin terveyskeskusten tuottavuuden ja kustannustehokkuuden radikaalia nostamista, jotta hallitusohjelmassa esitetystä lääkärimäärän lisäyksestä olisi hyötyä.

Ilkka Kunnamo sanoo, että väestön vanhetessa, monisairaiden lisääntyessä ja lääketieteen mahdollisuuksien kasvaessa lääkärin vastaanottopäivän aikana tapaamien potilaiden määrä on jatkuvasti hienoisesti vähenemässä.

– Sitä moititaan tuottavuuden laskuksi, mitä se ei todellisuudessa ole. Mitä monisairaampi potilas sitä parempi on hoidon laatu ja työn tehokkuus, kun sama lääkäri hoitaa potilaan kaikkia terveysongelmia, Kunnamo sanoo.

Hänen mielestään tuottavuuden laskua syntyy silloin, kun potilas joutuu juoksemaan monella lääkärillä – tehdään päällekkäisiä tutkimuksia ja vastaanottokäyntejä on useita. Potilaan hoitamiseen kuluu enemmän aikaa, koska lääkäri ei tunne potilasta.

Reilu vuosi sitten, joulun alla Suvi Piispasen jalka kipeytyi pahasti. Hän pelkäsi,että jalkaan oli tullut laskimotukos. Piispanen soitti Kunnamolle, joka pyysi häntä tulemaan terveyskeskukseen. Lauantaina.

Lääkäri Ilkka Kunnamo.
Ultraäänikone on Kunnamon päivittäinen työväline.Laura Tolonen / Yle

Ultraäänitutkimus näytti, että laskimotukosta ei ollut. Piispanen sanoo, että helpotus oli valtava: ei löytynyt mitään. Eikä tarvinnut pelätä enää yhtään päivää.

Ei myöskään tarvinnut lähteä ajamaan 100 kilometrin päähän Jyväskylän keskussairaalaan.

– Siellä päivystäjä ei olisi tuntenut minua, sairauttani eikä kaikkea sitä, mitä vuosien kuluessa on tapahtunut, Piispanen sanoo.

Kunnamon mukaan yleislääketieteen erikoislääkärin ammattitaitoa on, että hän osaa selvitellä kaikenlaisia oireita ja tehdä itse avoterveydenhuoltoon sopivia tutkimuksia. Kun terveyskeskuksen tiimissä on monenlaista osaamista ja mahdollisuus diagnoosin tekoon ja hoitoihin, potilas välttyy monelta sairaalakäynniltä.

– Kun tärkeimmät laboratoriotutkimukset ja tavalliset ultraäänitutkimukset saa paikan päällä, potilas saa vastauksen heti. Hän pääsee suurimmista peloistaan, koska erikoissairaanhoidon tutkimuksia ei tarvitse odottaa pitkään. Lisäksi säästyy aikaa ja rahaa, Kunnamo sanoo.

Lääkäri Ilkka Kunnamo käyttää ultraa.
Yleislääketieteen erikoislääkäri on yleisten sairauksien spesialisti, Kunnamo sanoo.Laura Tolonen / Yle

Omalääkäriys pelottaa – myös turhaan

Monia nuoria lääkäreitä omalääkäriys pelottaa – pelätään sen sitovuutta ja sitä, ettei se aina noudata virka-aikaa.

Potilaat voivat välillä olla myös lääketieteellisesti vaikeita tai henkilöinä vaativia. Jos vielä sähköinen yhteydenotto tehdään mahdolliseksi, se voi pahimmillaan tykittää lääkäriä väsymykseen asti. Eivätkä monet lääkärit myöskään halua muuttaa maalle.

Kunnamo sanoo, että etälääkäriys antaa uusia mahdollisuuksia. Voi olla syrjäisemmänkin paikan omalääkäri, vaikkei ole paikalla viitenä päivänä viikossa. Osan työstä voi tehdä virtuaaliyhteyksien ja sähköisten potilaskertomusten avulla.

Vaativien potilaiden hoidossa lääkäriä auttaa terveyskeskuksen muiden ammattilaisten tuki: työtä tehdään yhdessä esim mielenterveys- ja omahoitajan kanssa.

– Yksin työskentely ei ole nykyaikaa, Kunnamo sanoo.

Lääkäri Ilkka Kunnamo.
Juuri tiimityön hyödyntämisessä suomalainen terveyskeskus on jo nyt edellä useimpia muita maita, eikä taaksepäin pidä mennä, Kunnamo muistuttaa. Laura Tolonen / Yle

Sihteerin työt taas pitäisi saada pois lääkäreiltä.

– Tiimin ammattitaitoinen sihteeri hoitaisi ne paremmin ja tehokkaammin, Kunnamo harmittelee.

Yleislääketieteen erikoislääkäri on yleisten sairauksien spesialisti. Monen eri sairauden hoitojen yhteen sovittaminen on omalääkärin tärkeä tehtävä. Mutta ei hänen kaikkia maailman sairauksia tarvitse hallita.

– Omalääkärin pitää opiskella niitä harvinaisiakin sairauksia, joita hänen potilaansa sairastavat. Ei potilaalle voi sanoa, ettei tunne tämän sairautta, Kunnamo sanoo.

Lähivuosien suuri haaste on kouluttaa lisää yleislääketieteen erikoislääkäreitä. Nyt vain 27 prosenttia terveyskeskuslääkärin viroissa olevista on yleislääketieteeseen erikoistuneita.

Suvi Piispanen
Kunnamo on monesti pelastanut minut viikkojen murehtimisesta, hän on osannut auttaa ja tukea ratkaisujen teossa, Piispanen sanoo.Joonas Nieminen

Monesti lääkäriaika jää saamatta – samasta lääkäristä puhumattakaan

Jo vuosia perusterveydenhuollon lääkäripula on haitannut hoidon jatkuvuutta pahasti.

Rinteen hallitus aikookin tiukentaa perusterveydenhuollon hoitotakuuta niin, että kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista.

Kuitenkin rahaa hallituksella perusterveydenhuollon kehittämisohjelmaan ja hoitotakuun toteuttamiseen näyttää olevan vähän. Tarpeeseen nähden vain murto-osa. Myöskään lääkäreitä ei hoitotakuun toteuttamiseen ole niin vain otettavissa.

Terveystalon ja Mehiläisen toimitusjohtajat (siirryt toiseen palveluun) ehdottivat vastikään, että hoitoon pääsyä voi nopeuttaa jo nyt antamalla palveluseteli niille asiakkaille, joiden odotusaika hoitoon ylittää seitsemän vuorokautta.

Eli potilas saisi luvan hankkia hoidon setelillä esimerkiksi yksityislääkäriltä, jos odotusaika hoitoon kestäisi enemmän kuin viikon.

Ilkka Kunnamo sanoo, että palveluseteli ei ole ratkaisu hoitoon pääsemisen ongelmaan. Hän ei käyttäisi palveluseteliä muuhun kuin kuormahuippujen tasaamiseen, koska hoidon jatkuvuus kärsii.

– Vaikka pienen vaivan hoitaa helposti kuka tahansa lääkäri, menetetään mahdollisuus potilaan ja lääkärin tutustumiseen, jolloin hoitosuhde on jo valmiiksi olemassa silloin kun tulee pitkäaikainen tai vakava sairaus, Kunnamo sanoo.

Suvi Piispanen.
Välillä vähän murehdin sitä, ettei omalääkärini vaan jäisi eläkkeelle, Piispanen sanoo.Joonas Nieminen

Hoitotakuun kiristämistä hän pitää hyvänä ja tärkeänä asiana. Mutta muistuttaa siitä, että sen toteuttaminen vaatii rinnalleen sote-uudistuksen. Muuten kunnat joutuisivat pakkoraossa palkkaamaan keikkalääkäreitä tai ohjaamaan potilaita palvelusetelillä yksityiseen terveydenhuoltoon. Pahimmillaan osa kuntien lääkäreistä voisi siirtyä yksityisen palvelukseen, Kunnamo varottaa.

Omalääkäriyden toteutuminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä, eikä liian suurta potilaslistaa

Jotta omalääkäri-systeemi toimisi lääkäri tarvitsee tuekseen riittävän joukon muita ammattilaisia. Yhteistyö vähentää lääkärin työmäärää ja myös sitä kuinka paljon lääkäreitä koko maassa tarvitaan.

Kunnamon omalla, Karstulan terveysasemalla, samassa rakennuksessa ovat mielenterveystoimisto, sosiaalityöntekijät ja fysioterapeutit. Hän pääsee milloin tahansa keskustelemaan potilaan asioista tiimin jäsenten kanssa ja vastuuta voi jakaa ryhmälle.

– Sosiaalisista, mielentervey- ja päihdeongelmista sekä kroonisista kivuista kärsivät hyötyvät moniammatillisen tiimin hoidosta. Jos lääkäri joutuu yksin tukemaan näitä potilaita, uupuminen uhkaa, Kunnamo sanoo.

Moniammatillisen terveyskeskuksen ajatus sopii hyvin yhteen hallitusohjelman kanssa. Rinteen hallitus aikoo panna terveyskeskukset remonttiin.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) toivoo, että omalääkärperiaate on yksi ensi vuonna alkavan kehittämisohjelman keskeisistä uudistuksista.

– Pitäisi katsoa, että tällainen omalääkäritapaan toimiva periaate olisi se kantava voima, jolla kehittämishanketta tehdään. Se on tärkeää siksi, että se turvaisi hoidon jatkuvuuden ja potilas tulisi uudelleen hoidon keskiöön.

Juuri tiimityön hyödyntämisessä suomalainen terveyskeskus on jo nyt edellä useimpia muita maita, eikä taaksepäin pidä mennä. Kunnamon mukaan Suomessa ei ole mitään perustetta siirtyä keskieurooppalaiseen malliin, jossa lääkäri-ammatinharjoittajat hoitavat perusterveydenhuollon. Siinä lääkäri toimii usein yksin vailla kollegoiden ja moniammatillisen tiimin tukea.

Suvi Piispanen.
Piispasen mielestä jokaisella pitäisi olla mahdollisuus omaan lääkäriin. Joonas Nieminen

Omalääkärin potilaslistan tulee olla myös sopivan kokoinen. Monissa kunnissa lääkärin väestövastuu on nyt noin 1 800 potilasta ja lääkäripulasta kärsivillä alueilla yli 2 000 ihmistä, mikä tarkoittaa, että omalääkäri-systeemi ei toimi.

Kunnamon mielestä sopiva määrä olisi noin 1 200 henkilöä. Tällöin lääkäri voisi tehdä myös muuta kuin vastaanottotyötä: esimerkiksi opiskella erityistaitoja, kouluttaa erikoistuvia lääkäreitä ja kehittää laatua tai tehdä tutkimusta.

Omalääkäri voi seurata potilaittensa terveyttä

Nyt 64-vuotiaalta Kunnamolta eivät ole ideat ja kehittämisinto loppuneet. Jo käytössä olevan Päätöksentuki-tietokonesovelluksen lisäksi koekäytössä on hänen toinenkin terveyshyötyarvioksi nimetty sovellus.

Sen avulla Kunnamo voi seurata kaikkien omien potilaittensa terveyttä. Hän näkee esimerkiksi sen, onko karstulalaisten verenpaine kunnossa ja hän voi poimia joukosta ne, joiden lääkitys tarvitsee muutoksia.

Lääkäri Ilkka Kunnamo.
Yhdessä päättäminen on yksi terveydenhuollon tulevaisuuden megatrendeistä, Kunnamo sanoo.Laura Tolonen / Yle

Jos potilaalla olisi nimetty omalääkäri, hän voisi antaa lääkärille luvan, että tämä voi sovelluksella seurata hänen terveyttään pitkällä aikavälillä. Tarvittaessa lääkäri voisi ottaa yhteyttä, jotta hoidossa päästäisiin parempiin tuloksiin.

– Tavoitteena on, että terveydenhuollon rahoilla saataisiin mahdollisimman paljon hyötyjä ja yhdenvertaisesti kaikille. Jokainen saisi tarvitsemansa hoidon, muttei siis samaa hoitoa, Kunnamo sanoo.

Valinnanvapaus on yhdessä päättämistä

Sipilän hallituksen valinnanvapausmalli ankkuroitui monituottaja-malliin, jossa ihminen olisi voinut valita itselleen julkisen tai yksityisen sosiaali- ja terveyskeskuksen.

Ilkka Kunnamolle potilaan valinnanvapaus on ihan muuta. Tärkeintä ei ole se, hankkiiko potilas hoitonsa Stockmannilta vai Tokmannilta.

Olennaisempaa hänen mukaansa on se, että potilas voi valita sellaisen omalääkärin, jonka persoonallisuus sopii yhteen oman persoonallisuuden kanssa. Hänen mielestään aluejako on hyvä pohja, kun omalääkäri-mallia rakennetaan, mutta lääkärin valitsemisen alueen sisällä ja ulkopuoleltakin tulee olla mahdollista.

Kunnamo muistuttaa myös siitä, että lääkärin on tärkeää tuntea potilaan arvopohja. Esimerkiksi omaishoitajaa ei pidä lähettää toiselle paikkakunnalle terapiaan, jos hän haluaa olla jatkuvasti lähellä hoidettavaansa. Lääkärin on osattava valita hoito potilaan arvojen ja tilanteen mukaan.

Suvi Piispanen.
Suvi Piispanen nauttii mökillä olosta. “Vielä en ole päässyt onkimaan”, hän sanoo.Joonas Nieminen

Koko Piispasen perhe on tullut Ilkka Kunnamolle tutuksi. Hän tuntee heidät persoonina. Hän on ollut koko perheen lääkäri ja hoitanut sekä Suvin kahta sisarusta että vanhempia.

Kummankin vanhemman kakkostyypin diabetes on pysynyt omalääkärin hoidossa hyvin tasapainossa.

Kunnamo kulki rinnalla myös silloin kun Suvin Mikko-veli sairastui 1980-luvun alussa leukemiaan. Mikko Piispanen kuoli kuusivuotiaana sairastettuaan pari vuotta.

– Kunnamolta sai aina kysyä, mitä ei tiennyt. Hän piti huolta ja apu oli lähellä, se oli turvallista. Sitä aikaa ja saamaamme tukea emme unohda koskaan Pirkko Piispanen, Suvin äiti, sanoo.

Kun lääketieteen, terveysteknologian ja genetiikan kehitys tarjoavat yhä enemmän hoitomahdollisuuksia, myös päätöksenteko vaikeutuu. Kun omalääkäri tuntee potilaan elämäntilanteen, perheen ja harrastukset, yhdessä he voivat tehdä parempia hoitopäätöksiä.

– Yhdessä päättäminen on lisäksi yksi terveydenhuollon tulevaisuuden megatrendeistä, Kunnamo sanoo.

Ilkka Kunnamo ja Suvi Piispanen.
Ilkka Kunnamolla ja Suvi Piispasella on yhteistä matkaa yli 30 vuotta: koko Piispasen elämä.Laura Tolonen / Yle ja Joonas Nieminen

Terveyskeskuslääkärin työ antaa paljon

Ilkka Kunnamo on halunnut pysyä terveyskeskuksessa, vaikka miehellä on paljon valtakunnallisia ja kansainvälisiä tehtäviä. Parasta siinä on hänen mielestään paitsi työn monipuolisuus myös pitkät potilassuhteet.

Vaikka potilaat ovat joskus vaatineet paljon, he ovat myös antaneet paljon.

– Joskus kuluu monta vuotta ennen kuin alkaa ymmärtää, miksi potilas voi niin huonosti ja käyttää paljon palveluja. Usein ajan myötä potilaan toivottomaltakin tuntuva tilanne kuitenkin selkiytyy ja raskas hoitosuhde muuttuu hyväksi yhteistyösuhteeksi, Kunnamo sanoo.

Piispanen ei lakkaa kiittämästä Kunnamoa vuosikymmenten tuesta ja avusta.

– Toivottavasti hän ei jää vielä pitkään aikaan eläkkeelle, Piispanen murehtii.

Hänen mielestään kaikilla pitäisi olla tuttu ja turvallinen omalääkäri, joka tuntee ja tietää potilaan ja johon voi olla tarvittaessa yhteydessä.

– Sen tietää, kun lääkäri ja kaikki terveyskeskuksen ammattilaiset hoitavat juuri minua ja sydämellä, Piispanen sanoo.

Jutusta voi keskustella tänään klo 22:een.

Korjattu klo 23.34 Hänen mukaansa, Kunnamon mukaan Suomessa ei ole mitään perustetta siirtyä keskieurooppalaiseen malliin.Viittaussuhde epäselvä.

Lue myös:

Analyysi: Hallitusohjelma lupaa hoitoonpääsyn viikossa – voiko se olla totta?

Single Post Navigation

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s