matkalla pään sisällä……..

kaikki liittyy kaikkeen…

Sanna Ukkola: Sinut haudataan kohta-2019

Sanna Ukkola: Sinut haudataan kohta

Elämän ainutlaatuisuus kirkastuu vasta, kun tajuaa, että joku päivä se loppuu, pohtii Sanna Ukkola blogikirjoituksessaan.

“Sinä äärettömän lyhyenä aikana, jonka vietämme pölyhiukkasen kokoisella planeetallamme, me suremme sitä ja pöyhkeilemme tätä, eikä meistä sen jälkeen kuulu enää koskaan mitään.”Yuval Noah Harari, Homo Deus

Ystävästäni Zoesta tuli yliopiston jälkeen buddhalainen nunna. Vierailin hänen luonaan buddhalaisessa luostarissa Manchesterissä ja osallistuin meditaatioharjoitukseen, jossa mietimme omia hautajaisiamme.

Kuka tulisi hautajaisiimme, mitä siellä puhuttaisiin, millaisia lauluja laulettaisiin – millaisia kukkia haudalle laskettaisiin. Harjoitus oli ahdistava ja pelottava – olin tuolloin vasta parikymppinen.

Kuolema saavuttaa lopulta meidät kaikki.

Olen nähnyt kuolleen ihmisen vain pari kertaa elämässäni. Ystäväni kuoli liian nuorena ja sain mennä katsomaan häntä ennen kuin hänet vietiin pois silmistä ruumishuoneen uumeniin.

Hän näytti aivan nukkuvalta itseltään – näytti melkein siltä kuin hän voisi hetkenä minä hyvänsä avata silmänsä ja virnistää tuttuun tapaansa. Mutta kuolema oli ottanut hänen ruumiinsa valtaansa lopullisesti, en enää koskaan kuulisi hänen puhettaan, emme nauraisi samoille vitseille emmekä kävisi vierailulla läheisessä kaupungissa aurinkoisena sunnuntaiaamuna. Tuntui uskomattomalta ajatella, että yhtenä hetkenä hän oli vielä ollut vieressäni lämpimänä ja elävänä – ja nyt hän makasi siinä liikkumattomana ja kylmänä.

Nyt vanhempana mietin välillä omaa kuolemaani. Mitä minusta jää sen jälkeen, kun aika jättää, toivottavasti vasta kymmenien vuosien päästä? Ei välttämättä yhtään mitään – vain muistot läheisten ihmisten mielissä – ja nekin pyyhkiytyvät unholaan heidän jätettyään tämän maailman.

Ei ole mitään käsikirjoitusta, jossa näyttelisin jonkinlaista roolia. Elämälläni ei ole merkitystä eikä onnellista loppua – tulen lopulta menettämään kaiken, mikä on ollut minulle tärkeää ja kaiken, mitä rakastan. Niin tulet sinäkin ja jokainen meistä. Kuolema saavuttaa lopulta meidät kaikki.

Katson usein katuvilinää. Kaikki nämä ihmiset ovat sadan vuoden päästä kuolleita ja makaavat maan alla – ja kaduilla kävelevät seuraavat sukupolvet. Kadulla tallaavien aatteet ja ideat vaipuvat historiaan, ja ehkä niihin suhtaudutaan sadan vuoden päästä yhtä pöyristyneellä kauhulla kuin me suhtaudumme nyt vaikkapa noitavainoihin tai siihen, että naiset eivät saaneet äänestää. Se on evoluutiota, elämän kiertokulkua.

Tilalle tulevat uudet aatteet ja uudet ideat, jotka nekin lopulta haudataan yhä uudempien aatteiden alle.

Mitä tekisit toisin, jos tietäisit kuolevasi ensi viikolla?

Vaikka kuoleman ajattelu on ahdistavaa, en kuitenkaan halua päästää siitä irti. Lopulta jokainen meistä päätyy kuoleman valtakuntaan, ja sen hahmottaminen on osa ihmisyyttä.

Sillä päivät ovat rajalliset. Joku päivä sinäkin vedät viimeisen henkäyksesi ja päädyt lappu varpaassa ruumishuoneelle.

Miten sinä eläisit, jos tietäisit, että sinulla olisi enää muutama vuosi jäljellä? Mitä tekisit toisin, jos tietäisit kuolevasi ensi viikolla?

Jos hahmottaa elämän rajallisuuden, ymmärtää paremmin sen, että elämä ei ole sarja ikäviä vitsauksia, jotka on laadittu juuri sinun kiusaksesi. Se että sinä olet elossa ja luet tätä tekstiä juuri nyt, johtuu käsittämättömän monesta yhteensattumasta, aina evoluution aamuhämärästä tähän päivään. Se on ihme.

Miksi et olisi kiitollinen juuri tästä hetkestä, tästä ainutlaatuisesta päivästä? Miksi mietit, mitä muut ihmiset sinusta ajattelevat etkä keskity elämään juuri sellaista elämää kuin itse haluat elää? Miksi tuhlaisit aikaa joutavanpäiväiseen kinasteluun twitterissä ja pikkuasioiden murehtimiseen, kun voisit viettää saman ajan rakkaimpien ihmistesi kanssa? Miksi et olisi ystävällinen?

Sillä vaikka päivät ovat pitkiä, vuodet ovat lyhyitä – ja elämä kiitää ohitse hetkessä. Älä tuhlaa sitä hetkeä.

Sanna Ukkola          https://yle.fi/uutiset/3-10664476

Kirjoittaja on Ylen toimittaja jaSannikka & Ukkolanjuontaja, joka tykkää makaroonilaatikosta ja maailman katselemisesta vähän vinosti

%#)&%¤&%##

hmm….vaihteeksi Ukkolalta ihan mukavan leppoisa filosofinen~~ aamun avaus.  Jopa sana evoluutio mainittu 🙂  

Hieno juttu  niille, ketkä ymmärtävät elää, kuin viimeistä päivää.  Ottaa hetkistä kaikki irti.  Toisaalta voi olla, ettei sitäkään “jaksa” ehkä loputtomiin ja palaa takaisin sinne rutiineihin, “twitteriin” jne….ja jättää sen kuolemaan liittyvän pelon jonnekin alitajunnan alimmaiseen kellariin, koska kuolema ei kuulu kovin ison ihmisryhmän päivittäisiin mietteisiin, ennenkuin ikä yleensä on siellä 50v jälkeen.(+vakavasti sairaat esim)

   Muutenkin – koko homo sapiens-jengi…… on täällä vain ylimmäisenä (viisaimpana) kappaleena, eikä maapallo tai maailmankaikkeus tarvitse meitä sen enempää, kuin   pölypallojakaan.   On vain sattunut, että jotkut otukset tälle taivaankappaleelle ovat syntyneet…………ja  häviävät kukaties joku kaunis päivä nopeammin kuin ovat tähän asti evon myötä kehittyneet.  Maapallo jatkaa elämistään(anteeksi olemistaan” )  otusten jälkeen, kunnes katoaa – eikä sillä väliä onko täällä twitter-populaa tai muitakaan tallaajia. Rotat eivät liene viisaampia kuin sapiensit, mutta kuulemma selviävät katastrofeista ehkä parhaiten ….olisiko sekin mukautumista, sopeutumista ja sitä luonnonvalintaa ? Mutta joku päivä toki rottiksetkin voivat hävitä , jos tarpeeksi pahat poksaukset kohtaavat maapalloa.

    Ihmisen tekemiset liikuttavat tosiaan vain siinä” hetkessä – eikä mitään jää, kuin luettavaa ja katsottavaa(filkat, maine ja kirjat tms)  sen jälkeen, kun on joutunut matojen ja muiden otuksien ruoaksi maan poveen – kuten Ukkola kirjoittaa.  Maine,kunnia ja häpeä tms ovat saavutettavissa.   Tosin niistä siis on hyötyä tai haittaa juuri vain sen elämän matkan ajan. 

Tuohon Ukkolan mainintaan pikku kommentti>>>””” Miksi tuhlaisit aikaa joutavanpäiväiseen kinasteluun twitterissä ja pikkuasioiden murehtimiseen, kun voisit viettää saman ajan rakkaimpien ihmistesi kanssa? Miksi et olisi ystävällinen?“”””      Arvaanpa omassa päässä tuohon olevan vastauksena, eli että juurikin, koska on evo.  Evoluutio.      Ihmiskunta ei ole tasapäistä, lobotomian omaavaa – joten se evon ykköspointti tullee esiin — eli luonnonvalinta ja sitä kautta hengissä selviytyminen.   Twitter ei taida sinne ihan heti kuulua eikä blogitkaan(heh) – mutta kilpailu, itsekkyys, ahneus tms jne – ja lisäksi  kaikkine myös muine hyvine (positiivisine) puolineen ne ystävällisyydet, inhimillisyydet jne jne.  Koko käyttäytymis,-ja tunnepuolen kirjot laidasta laitaan….ja myös se viha, mitä niin kovasti ollaan ihmettelemässä.  Missä maapallon ihmisen historiaa olisi sellainen ajanjakso, ettei ihminen homo sapiens – olisi omannut kaikkia tunnekirjonsa käsitteitä ??   Ei taida olla ollut – eikä ole tulossakaan.

  Maapallon ihmiset eivät voi kuulua(eivätkä kuulu)   evon myötä “kaikki” samaan kategoriaan, eli “hyviksiin”.    Että siis olisimme kaikki jees-miehiä ja jees-naisia.      Luultavasti emme olisi tässä, jos näin olisi.   Luonnonvalinnan myötä, vähintäänkin eläinmaailmassa näkyvissä….. tuollaiset jees-tapaukset syödään.   Ihmisillä sentään on joku tolkku” — mutta koska olemme samaa jengiä geeneiltämme alunperin ja matkan takaa — niin meillä on hieman tumpattuna samat tavat – jossain lokerossa jemmattuna enimmän aikaa- ja sieltä ne loikkaavat esiin, jos tilanne vaatii.  Valitettavasti.

Single Post Navigation

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s