matkalla pään sisällä……..

kaikki liittyy kaikkeen…

Vanhuksen oma tahto on hoidon perusta, omaisen velvollisuus ei ole toimia ammattilaisten valvojana(Karjalainen/STT) -2019

no2:::  Jopa taas tarinaa……

Vanhuksen oma tahto on hoidon perusta, omaisen velvollisuus ei ole toimia ammattilaisten valvojana

  • STT
Suomessa on 1  400 vanhuksia hoitavaa niin kutsuttua ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen yksikköä.

Viimekeväinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvitys osoitti, että näistä 1  400 yksiköstä 84:ssä hoitajamitoitus jäi alle suosituksen 0,5 hoitajaa asiakasta kohden. Hoitajamitoituksen alittavista paikoista 44 oli yksityisiä ja 40 julkisia.

Ympärivuorokautisessa hoidossa oli kevään seurannan aikaan noin 41  000 vanhusta, heistä monet muistisairaita.

STT kysyi kolmelta asiantuntijalta, mitä vanhusten hoivalta voi edellyttää ja miten pitää toimia ongelmatilanteissa. Vastaajina olivat neuvotteleva virkamies Satu Karppanen sosiaali- ja terveysministeriöstä, lakimies Reija Kauppi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta Valvirasta ja johtava asiantuntija Sari Kehusmaa THL:stä. Vastausten sitaatit ovat suoria lainauksia haastatteluista.

Miten hoivapalveluiden asiakas tai hänen omaisensa voi määritellä, millaista hoitoa halutaan?

Hoitosuunnitelman lähtökohta on asiakkaan avun tarve, joka olisi tärkeää kartoittaa mahdollisimman tarkasti. Myös se olisi hyvä selvittää, miten paljon tukea saadaan omaisilta ja läheisiltä. Mitään sitovia määräyksiä esimerkiksi suihkukerroista tai vanhuksen kanssa vietettävästä ajasta ei ole. Tämäntapaiset toiveet tulisi ottaa esille hoitosuunnitelmaa tehtäessä. Perushoidon edellytetään yleisesti olevan hyvää ilman, että sitä erikseen hoitokeskustelussa pyydetään. “Toteutus on, mitä yksikkö pystyy toteuttamaan.”

Mitä apua erikseen tehdystä hoitotahdosta on hoivapalvelun laadun kannalta?

Miten tarkasti asiakkaan toiveet kirjataan hoitosuunnitelmaan hoivapalvelun tuottajan kanssa?

Käytännöt vaihtelevat. Mitä aktiivisemmin asiakas tai hänen omaisensa ottavat asiat esiin, sitä tarkemmin ne kirjataan suunnitelmaan. Myös hoivapalveluhenkilökunnan tulisi tiedustella toiveita, vaikka asiakas ei syystä tai toisesta huomaisi niitä kertoa. “Uskon, että on eroja.” “Tässä kohdassa kannustaisin olemaan aktiivinen.”

Miten hoivapalveluiden tarjoajia on ohjeistettu ottamaan huomioon asiakkaiden tarpeet. Joukossa on runsaasti muistisairaita.

Muistiliitolla on hyvän hoidon kriteeristö, jossa on neuvoja, miten muistisairaan ihmisen hyvä hoito toteutetaan. Ohjeistus kattaa muun muassa ravitsemuksen, toimintakyvyn ja terveyden edistämisen, asumisympäristön, apuvälineet, itsemääräämisoikeuden, saattohoidon ja eettiset kysymykset. Suosituksia noudatetaan “vaihdellen”.

Kenen tehtävä on valvoa hoidon laatua?

Miten omaisen tai vanhuksen tulee toimia, jos hän on tyytymätön hoitoon?

Ensisijaisesti asiaa kannattaa selvittää kyseisen toimintayksikön eli esimerkiksi hoivakodin kanssa.

Tapahtuneesta voi tehdä myös kirjallisen muistutuksen. Käytännössä muistutus tehdään esimerkiksi hoivakodin johtajalle tai kunnan vastuuhenkilölle, kuten perusturvajohtajalle.

Kunnilla on sosiaaliasiamiehiä, jotka voivat auttaa muistutuksen tekemisessä. Muistutuksen voi tehdä henkilö, jota asia koskee, tai hänen omaisensa. Menettelytapa on sama sekä julkisella että yksityisellä puolella.

Miten nopeasti muistutukseen pitää vastata?

Jos epäkohta on vakava tai tilanne akuutti, pitää vastata nopeasti. Tämä on siis tapauskohtaista, mutta kohtuullisena käsittelyaikana pidetään neljää viikkoa.

Entä jos muistutuksen jälkeen tilanne ei korjaannu?

Kannattaa seurata asiaa ja arvioida saatua vastausta. Jos se ei tyydytä, voi tilanteesta ilmoittaa aluehallintovirastolle tai Valviralle. Muistutus on ensisijainen vaihtoehto, ja monesti asiat korjaantuvat muistutuksen jälkeen. Jos muistutus ei johda toimiin, se voidaan käsitellä kanteluasiana, jos esimerkiksi omainen niin haluaa.

Miten kantelu tehdään?

Tarvittavat ohjeet ja lomakkeet löytyvät aluehallintovirastojen sivuilta. Kantelussa tulee yksilöidä, mitä toimenpidettä, menettelyä tai päätöstä kantelija pitää virheellisenä tai epäasianmukaisena.

Kuinka paljon kanteluita tehdään vuosittain Valviralle?

Viime vuonna Valviraan tuli vireille yhteensä 378 valvonta-asiaa, mikä pitää sisällään kantelut, epäkohtailmoitukset ja ammattihenkilövalvonta-asiat. Vuonna 2017 näitä oli yhteensä 330 ja vuonna 2016 vajaat 170.

Miten valvojaa valvotaan ja kuka siitä vastaa?

Aluehallintovirastot ja Valvira toimivat pääosin sosiaali- ja terveysministeriön valvonnassa. Viranomaisen toiminnasta voi kannella myös eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille.    https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/209929

&%#&%¤¤¤###

Kyllä huomaa valitusten määrästä, että lsiskaa on porukka valittamaan. Tai onhan siihen muitakin syitä, mutta naurettavan pieni määrä, versus huono hoito ja pieni määrä kanteluita.

Muistutus on yhtä tyhjän kanssa lähinnä. Joutuuhan niihin esimies vastaamaan, mutta hommahan on samaa kuin poliiri tutkisi työkaveriaan tai oman talon toimintaa.  Missäs on porukkaa, ketkä haukkuvat oman toimintansa suoraan, kun kysytään  ?  Homma on pelkkää höpöä koko muistutus, ja jos moisella olisi tehoa tai ideaa, niin kas kun ei asiaa olisi jo osannut talo itse hoitaa ilman, että siitä erikseen joku huomauttaa.         Eli, menettelytapa-kantelu toimii paremmin, suoraan AVI:n — vaikka varsin  kädetön on Avikin.   Lähinnä päätöksiä, missä lukee “pyydämme ottamaan huomioon”….tai  “huomautamme”….tai jopa varoitus määrätyissä tapauksissa.  Sanktiot rahassa…lienevät harhaa tuolla terveydenhoitopuolella, ellei kyse ole jo varsin vakavista touhuista. Josko sittenkään.  Ja siinä kohtaa jo voi olla viisaampaa nostaa syytteitä käräjille, kuin hallintopuolen AVIlle.   

 Muistutukset::::  Mutta niidenkin  “pelotevaikutus” on säälittävän pieni.  Kenenkään palli ei ole vaarassa, eikä  Avia taida kukaan ottaa ihan tosissaan.   Ennenkuin mainittuja  >>>kanteluita……. tulee kasapäin, jolloin Avi tekee vierailun, tai laittaa yksikön erikoistarkkailuun.   Siihen ei taida riittää yksi vaivainen kantelu.    Eli, jos kansalaiset eivät saa asioitaan paperille tai koneella menemään oikeaan kantelupaikkaan, niin mitenkäs tyhjä minnekään ketään heilauttaisi.??

Artikkeli yllä – yrittää tarjoilla ajatusta, että “systeemi” olisi jotenkin objektiivinen tilanteen arvioija – vanhuksen tms kohdalla.     No ei ole.         Jo alunperin laitoshoidon siirto ns kotihoitoon- oli tietenkin rahakysymys.  Ja sehän on arvovalintaa…jos joku pakotetaan jonnekin, mikä ei ole paras vaihtoehto.   Mutta kuka sen paremmuuden sitten myös valitsee.  Joutunee ja olisi syytä käsitellä sitäkin asiaa yksilöllisesti, mutta systeemin tapa toimii kyllä ihan automaattipohjalta.  Jos vanhainkoteja ei rakenneta, kuten tehtiin – niin eihän sinne ketään sen jälkeen saakaan sopimaan.  Eli, kotiin vaan.

Oma  koti kullan kallis, sanotaan….ja varmasti pitää  paikkansakin — juuri niin kauan, kun siellä kotona elämä on siedettävää ja elämisen arvoista.   Mutta kun päättäjinä ovat auktoriteetit kunnan puolelta, eli sieltä maksajan puolelta, niin homma ei menekään enää kuin Manun illallinen.   Vanhus voi ja saa olla siellä kotonaan hyvin paljon huonommassa kunnossa, kuin mitä “laki sallii”…kuten sekin sanonta.  Jos kotihoidon vastuullinen…sekä lääkäri ja sosiaalitoimisto ovat sitä mieltä, että vanhus pärjää ja saa luvan olla kotonaan – niin siellä on ja pysyy, vaikka kunto ei sitä mitenkään sallisii….ja vanhus kuuluisi oikeasti 24/7 valvontaan.    Eli, kotihoito ei anna lisäaikoja kotiin…. mitkä nekin olivat jo tuossa 10v sitten n.10 min….missä ajassa ehti antaa lääkkeet, kirjoittaa käynti vihkoon, ja taas sanoi moi, kyseinen kodinhoitaja.  Jotka muuten vaihtuivat joka päivä, ja määrä taisi olla kymmeniä  kuukaudessa…eri naamoja siis.  Eilinen ei tiennyt mitä  tänään on suunnitelmissa, paitsi lukemalla jotain hoitovihkoa.  

No eipä sinne tosiaan ihan kaikkea saanut väännettyä 10minuutissa, saatikka että olisi kiinnostanut.   Välillä tuli lääkityksiä tuplana, välillä käyntiajat mitä sattuu(lääkkeiden ottoon ei tarkoituettu) —ja koska kaikki vahuuksen itse maksettava tai tilattava, niin jäivät siivoukset, tiskaukset, terveydenhoito jne hunningolle.  Ei nollaan, mutta alle kaiken säällisen toiminnan.   Ja kotihoito oli portsarina, vaikka vanhuksen kunto huono, eikä koti ollut enää oikea paikka.( tämä siis omakohtainen juttu).  

     Muunmuassa yksi syy, että näkö oli niin huono 89vee vanhuksella, ettei nähnyt jääkaapissa olevien mansikoidenkaan olevan aivan homeen peitossa.  Kun niitä oli heittämässä roskiin, niin ei olisi saaanut….heheh…  Voi että.    i  Puolisokea, muistamaton dementia-potilas (vanhus) siis vaan saa kotihoidon ja systeemin mukaan selvitä kotonaan, kun niin on päätetty ja rahaa ei muuhun riitä.  Väliin ei muistanut ulkoa tullessa omaa kotirappuaan, tai taksilla tulessaan omaa katuosoitettaan.   Eli sehän oli se kotihoidon ajatusmalli…..hyvä  olla ja sillee.   Ikävää, ettei se toiminut ollenkaan.   Kun systeemi alkaa päättämään, mikä on yksilälle hyvää ,, niin päätökset eivät perustu enää mihinkään yksilön hoidollisiin  faktoihin – vaan yleisiin linjauksiin.

Syy tuossakaan ei toki ole työntekijöiden sinällään, vaan että kotihoidolle tuli kai sääntönsä jostain, ja jos ei annettu aikaa vanhuksen hoitoon, niin eihän se duunarin vika ollut.   Pääpomot päätöstensä kanssa istuivat muualla…..ja vanhukset sitten kärsivät kotonaan — eli ne heistä, kenellä olisi ollut parempi olla mukavassa hoitokodissa(jos niitä yleensä jossain on olemassa)       

  Juttu vain menee niin, että jos omaisia ei ole katsomassa hoidon perään , niiin eihän siitä mitään tule.  Muutenkin vanhusten kanssa on väliin toimittava kuten lasten, että se vastuu on siirrettävä muille,kuin henkilölle, kuka ei ymmärrä omaa parastaan – vaikka kuinka onkin laki itsemääräämisoikeudesta. Ja omainen on se päättäjö niissä tapauksissa-ei suinkaan systeemin omat rattaat, missä on omat motiivinsa (raha)

  Systeemi itse ei ole oman toimensa valvojana mistään kotoisin, kuten nyt sitten 2019 ollaan saatu juuri joka päivä lukea jostain mediasta.  Kaikki lähes täyttä romua. Kun ei ole valvontaa, niin hiiret hyppivät pöydällä niin kauan kuin peli vetää..          Ja  ne   syylliset on tosiaan syytä löytää jostain päin tässäkin kohtaa.   

%#)&%&#%/¤&###+++++++++++++

  Ja perään YLEN juttu  kanteluijen määrän räjähdysmäisestä noususta.  Koko maa näyttää siis olevan täynnä samaa romua – kunhan se popula saa vain  suutaan auki.

Hoitajat ja omaiset tekivät sata uutta valitusta, ja Valviran mukaan hoivakoteja saatetaan vielä sulkea – Näin hoivakriisi on edennyt     (16.2-19)

Valvira epäilee, että Kristiinankaupungin ja Alavuden tapaukset eivät jää viimeisiksi.

vanhustenhoito

vanhukselle juotetaan maitoa
AOP

Vanhustenhuollon kanteluita tulvii valvovalle viranomaiselle. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) on saanut pöydälleen kolmessa viikossa yli sata uutta ilmoitusta epäkohdista.

Määrä on valtava. Keskimäärin Valvira saa noin 400 epäkohtailmoitusta vuodessa.

– Nämä eivät ole mitään sellaisia, että on ollut pahanmakuista ruokaa, vaan ihan vakavia epäkohtia. Vähän samantyyppisiä ongelmia, mitä on ollut näissä keskeyttämispäätöksen saaneissa hoivakodeissa, ylitarkastaja Elina Uusitalo sanoo.

Ilmoituksia tulee jatkuvasti lisää Valviran eri osastoille, eikä kokonaismäärää ole ehditty edes laskea, kertoo sosiaalihuollon valvontaosaston ryhmäpäällikkö Eine Heikkinen.

Vaikka seassa on esimerkiksi vammaispalveluita ja lastensuojelua koskevia kanteluita, Heikkisen mukaan ehdoton valtaosa kaikista Valviraan tulleista ilmoituksista koskee vanhustenhuoltoa. Näistä kanteluista enemmistö liittyy yksityisiin hoivakoteihin.

Valviraan tulleet ilmoitukset kertovat samoista ongelmista, joita julkisuudessa on viime aikoina käsitelty: töitä tehdään liian pienellä henkilökunnalla, eikä hoivayksikön johto välttämättä ole ajan tasalla.

Ylelle lähetetyistä lukuisista viesteistä käy ilmi, että moni ei ole osannut tai jaksannut kannella, vaikka on kohdannut epäkohtia. Moni myös sanoo yrittäneensä puhua hoivayhtiölle, kunnalle tai jopa valvovalle viranomaiselle, mutta kokee, ettei ole tullut kuulluksi.

Julkinen keskustelu hoivakotien ongelmista on saanut nyt monet toimimaan. Silti epäkohdista uskalletaan edelleen harvoin kertoa omalla nimellä.

Näin hoivakotikeskustelu on edennyt

Yksityisiin hoivakoteihin liittyvä keskustelu pyörähti käyntiin, kun Valvira päätti tammikuun loppupuolella keskeyttää toiminnan Esperi Caren hoivakodissa Kristiinankaupungissa lukuisten epäkohtien vuoksi.

Ylen A-studio julkaisi sulkemisen jälkeen useita selvityksiä, jotka kertoivat ongelmien olevan laajoja ja koskettavan suurimpia hoivayhtiöitä: Esperiä, Attendoa ja Mehiläistä. Selvitettävinä olivat näiden kolmen yhtiön tehostetun palveluasumisen yksiköistä tehdyt aluehallintovirastojen valvontapäätökset vuosilta 2016–2018.

Selvitys keskitettiin suurimpiin yhtiöihin, koska ne ovat laajentuneet viime vuosien aikana voimakkaasti. Yksityisiä hoivayksiköitä on jo enemmän kuin julkisia. Lisäksi valvovilta viranomaisilta tulleiden viestien mukaan ongelmat näyttivät korostuvan yksityispuolella.

Tämä ei tarkoita sitä, että ongelmia ei olisi julkissektorilla. Asiaa on selvittänyt muun muassa Iltalehti (siirryt toiseen palveluun).

Ongelmien taustalla on se tosiseikka, että lukuisissa hoivakodeissa on liian vähän henkilökuntaa töissä. Hoitajille on myös sälytetty runsaasti tehtäviä, jotka eivät heille kuuluisi, kuten esimerkiksi ruokahuoltoa ja siivousta.

Työntekijöiden mukaan yhtiöt ovat jo myös painostaneet hoitajia vaikenemaan ongelmista.

Sittemmin Valvira ilmoitti tutkivansa lukuisia tapauksia, joissa vanhuksen epäillään menehtyneen laiminlyöntien seurauksena.

Viikko sitten Attendon tilanne muuttui entistä tukalammaksi, kun Länsi-Suomen aluehallintovirasto keskeytti yhtiön hoivakodin toiminnan Alavudella. Hoivakodissa on yhden kuukauden aikana sattunut peräti kuusi kuolintapausta. Kuolintapausten syitä selvitellään.

Attendo on syöksynyt Tukholman pörssissä. Neljäsosa yhtiön arvosta on kadonnut negatiivisen julkisuuden myötä.

Yle on uutisoinut myös ongelmista, joita hoivakodeilla on lääkäripalveluiden kanssa.

Tällä hetkellä poliisi pohtii, pitäisikö hoivakotien tapahtumista käynnistää valtakunnallisia rikostutkintoja. Rikosilmoituksia on tehty ainakin Esperistä.

Samaan aikaan poliitikot ovat vääntäneet kättä lähinnä siitä, pitäisikö hoivakotien hoitajamitoitusta nostaa, ja pitäisikö asia kirjata lakiin. Lopulta hallitus päätti käynnistää lain valmistelun.

Hoitajat pelkäävät edelleen

Miksi asioista sitten puhutaan juuri nyt?

Tietyt asiat korostuvat Ylelle tulleissa yhteydenotoissa. Monet hoitajat kokevat, että heitä on painostettu vaikenemiseen, jopa hoiva-alan työpaikasta lähtemisen jälkeen.

Toisaalta omaiset kokevat, että hoivakodin johto tai viranomaiset eivät ole kuulleet heitä riittävästi, vaikka he ovat puhuneet epäkohdista. Monet myös kertovat saaneensa vasta nyt voimia ilmoittaa epäkohdista eteenpäin.

Kristiinankaupunki ja sitä seuranneet paljastukset näyttävät olleen monelle viimeinen pisara. Suru on ajan saatossa muuttunut kiukuksi.

Valvirassa on tehty samanlaisia huomioita.

– On rohkaistuttu, mutta toisaalta ilmoittajat haluavat pysyä anonyymeinä. Siksi ilmoituksia tehdään ihmisryhmissä ja nimettömänä, Elina Uusitalo sanoo.

Moni Yleen yhteyttä ottanut pelkää, että kantelusta koituu ongelmia hoivakodissa asuvalle omaiselle.

Kuolintapauksia on ilmoitettu lisää

Valvira ja aluehallintovirastot yrittävät nyt parhaansa mukaan saada ilmoitustulvaa kirjattua. Ainakaan Valvira ei toistaiseksi ole saanut tehtävään lisäresursseja.

Useassa tapauksessa viranomaisilla on kiire puuttua epäkohtiin.

– Siellä on sellaisia paikkoja, joissa on vakavia puutteita. Niissä ei odoteta virallisia kirjaamisia, vaan toimintaedellytykset pitää arvioida välittömästi, Eine Heikkinen sanoo.

Tapauksia, joissa epäillään hoidon laiminlyönnin johtaneen asukkaan kuolemaan, on myös tullut Valviraan lisää aluehallintovirastojen kautta. Yle uutisoi aiemmin, että tällaisia tapauksia on 13–15. Valvirasta kerrotaan, että vahvistettuja tapauksia on 14, mutta määrä saattaa siis vielä kasvaa.

– Niitä on jonkun verran tullut lisää, mutta niistä ei vielä pysty sanomaan yhtään mitään, Elina Uusitalo kertoo.

Valviralta on tulossa myös poikkeuksellinen valvontapäätös, joka koskee Esperi Caren toimintaa laajemminkin. Tämä ei välttämättä jää ainoaksi laatuaan nyt, kun muidenkin yhtiöiden hoivakodeista on paljastunut runsaasti epäkohtia.

– Näitä on tullut nyt niin paljon isoista palveluntuottajista, että ilman muuta meidän täytyy sitä arvioida, Heikkinen pohtii.

Onko seuraavana vuorossa Attendo?

– Kyllä se on Attendo, joka yhteydenotoissa korostuu, Heikkinen sanoo.

Tämän enempää Valvira ei halua asiaa kommentoida. Valvonta-asiat ovat julkisia vasta, kun ne ovat valmiita ja niistä on tehty päätös.

Kristiinankaupunki ja Alavus tuskin ovat viimeiset

Yksityisten hoivakotien valvontavastuu kuuluu ensisijaisesti kunnalle tai kuntayhtymälle, joka palvelut ostaa. Julki tulleet tiedot ovat paljastaneet kuntien valvonnan puutteet. Valvontaresurssit ja -tavat ovat kirjavia.

– Valvontaa ei ole organisoitu järjestelmällisesti kunnissa. Sieltä on jo oltu yhteydessä, että miten tätä valvontaa pitäisi ryhtyä toteuttamaan, Elina Uusitalo kertoo.

Tarkastuksia hoivakoteihin tehdään Valviran mukaan koko ajan yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa. Ratkaisuita tehdään tarvittaessa nopeasti, jos niille on tarve.

Miltä näyttää, tuleeko Kristiinankaupungin ja Alavuden kaltaisia toiminnan keskeyttämisiä vielä lisää?

– Kyllä minä luulen, että tulee, Eine Heikkinen sanoo.

Lue lisää aiheesta:

Katso täältä missä hoivakodissa on mitäkin ongelmia – Hoivakotien pitäisi itse valvoa toimintaansa, mutta valvontaa ei oteta tosissaan

“Monesti työvuoron jälkeen autoon päästyäni purskahdin itkuun” – Hoitajat kertovat kokemuksistaan hoivakodeissa Ylen kyselyssä

Ovatko kunnat liian löperöitä ja ostavatko aina vain halvinta? 7 kysymystä tunteita kuumentavasta vanhustenhoidon yksityistämisestä

Analyysi: Sängystä putoilevat vanhat ihmiset ansaitsevat parempaa kuin silmänkääntötemppuja – nyt tarvitaan rahaa

https://yle.fi/uutiset/3-10649175

 

Single Post Navigation

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s