matkalla pään sisällä……..

kaikki liittyy kaikkeen…

Migrin ja ulkomaalaislain historia; Eila Kännön kausi, osa 1

Migrin ja ulkomaalaislain historia: Eila Kännön kausi, osa 1

Juttusarja kertoo Maahanmuuttoviraston eri aikakausista sekä haasteista itsenäisyyden ajalta 2000-luvulle.

Maahanmuuttovirasto (Migri) on eri aikoina suhtautunut hyvin erilaisesti ulkomaalaisiin Suomessa.

Ensimmäinen osa kertoo Aarne Koveron kaudesta, huomenna Kännön loppukausi (1978- 1984).

Eila Kännön kausi käsitti vuodet 1970- 1984.

Ulkomaalaistoimistossa alkoivat uudet tuulet Kännän astuessa johtoon. Koveron kauden porukka oli syntynyt sortokaudella, Kännön avustajat taas olivat 1940-luvun lapsia.

Eila Kanno kuvakaappaus

KÄNNÖ ESIMIEHENÄ:

Kännö oli tiukka täti, jota hänen alaisensa, niin miehet kuin naiset, kunniottivat ja pelkäsivät.

Hän oli suorapuheinen ja pamautti ykskantaan mielipiteensä asiasta kuin asiasta. Mielistelyä Kännö inhosi. Naisille tuli toimistoon hamepakko – eräskin sihteeri joutui kesken työpäivän vaatekauppaan, kun Kännö aloitti työt.

Aiemmin Eila Kännö oli ollut Interpol-toimiston päällikkönä Keskusrikospoliisilla. Entinen työtoveri kuvaa Kännöä näin:

”Kännölle oli ominaista jämpti asioiden hoitaminen. Mutta hän loi hyvää yhteishenkeä joukkoon ja oli yhteistyöhakuinen ja -kykyinen. Häneltä sai aina tukea omille päätöksilleen ilman pelkoa ylitse marssimisesta.”

Apulaiskanslisti Riitta Pajuselle Kännö jäi mieleen”ykkösenä”:

”Johtajan huoneeseen mennessä tuntui, että tässä pitää melkeinpä niiata. Asioiden esittäminen oli hyvin virallista. Tarkkuuden ja jämptiyden lisäksi Kännö oli hyvin lojaali alaisiaan kohtaan.”

”Eila Kännö oli ykkönen, aivan mainio pomo, mitä vain voi ollakaan. Tällaisia esimiehiä ei varmaankaan enää ole edes olemassa. Kännö hoiti äärettömän hienosti asiat muun muassa median kanssa ja oli antamissaan lausunnoissaan hyvin jämäkkä.”

Kännön aikana työntekijät eivät juuri vaihtuneet ja talossa tehtiin pitkiä päiviä, usein ilman ylityökorvauksia.

Eila Kännö

ULKOMAALAISASIOIDEN HOITO:

Suomen poliittinen ilmapiiri oli 1970-luvun alussa kiihkeä: vasemmistopuolueet ja kommunistit tulivat hallitukseen enemmistöksi, ja heidän asenteensa ulkomaalaispolitiikkaan oli myönteisempi.

Haluttiin olla ”solidaarisia” ilman, että kapitalistit saisivat halpatyövoimaetua pakolaisista.

Suomi torjui joitakin pakolaisia, jottei olisi ärsyttänyt Neuvostoliittoa.

Tällaisia olivat esimerkiksi Yhdysvaltalaiset Vietnamin sotilaskarkurit, jotka sitten asettuivakin vapaampaan Ruotsiin, sekä Idi Aminin Ugandasta karkottamat intialaiset.

Pakistanilaisia 1971, maan länsiosissa riehui sota bengalilaisten joukkojen taistellessa itsenäisyyden puolesta.

PAKISTANILAISET:

Kesällä 1971 uutisoitiin pakistanilaispakolaisten ryntäyksestä Suomeen. 

”Jos saamme työtä työskentelemme kuin koneet”, vakuuttivat työlupia hakeneet pakistanilaiset.

Ulkomaalaistoimiston kanta pakistanilaisiin oli seuraava:

”He tulevat maahamme siirtolaisiksi, jäädäkseen tänne lopuksi ikäänsä. Olisimme ehkä valmiit antamaan heille työluvat, jos saisimme takeet, että he lähtevät kotimaahansa, kun suomalainen tarvitsee heidän työpaikkansa.”

”Ja että he lähtevät jonkun muun varoilla eivätkä meidän kustannuksellamme.”

Pakistanilaiset vetivät tästä herneen nenäänsä ja järjestivät mielenosoituksen – median seuraaman patikkamarssin Helsingistä Turkuun.

Tilanne oli pitkälti sama kuin nykyään; media oli pakolaisten puolella ja suvakit soittelivat Turkuun ja pyysivät majoittajia mm. vaihtamaan lakanat usein ja pitämään pakistanilaisista hyvää huolta.

Hetken päästä totuus valkeni: majapaikan pitäjä kertoi, että pakistanilaiset sotkivat ja tuhrasivat paskallaan vessan seinätkin. Lopulta pakistanilaisten passit todettiin väärennöksiksi ja media käänsi kelkkansa.

Kännön legendaarinen mielipide tällaisiiin tapauksiin oli: ”Tumman ihmisen totuus on toisenlainen.”

Pakistanilaisia päätyi Norjaan kymmeniä tuhansia, Suomeen vain muutaman onnistui jäädä – kun he löysivät suomalaisen vaimon.

Chile pakolaisjuttu Alfonso Padilla Helsinki, syksyllä 1975

CHILELÄISET:

Chilen sotilasvallankaappaus 1973 toi ensimmäisen sodanjälkeisen pakolaisryhmän Suomeen. Kiintiöksi määriteltiin sata, mutta tämä ylittyi lopulta lähes kahdeksi sadaksi.

Ruotsi otti jälleen ensimmäisten joukossa vastaan chileläisiä pakolaisia. Myös Norjaan otettiin valtava määrä chileläisiä, joten Suomi koki olevansa paineessa ottaa myös pakolaisia, vaikka vastustusta ilmenikin.

Ensimmäiset chileläispakolaiset tulivat Turkuun Käyrän kouluun joulukuussa talven kylmimpänä päivänä. Monet heistä ovat kertoneet luulleensa tulleen siperialaiselle vankileirille. 

Chileläiset työllistyivät Suomessa hyvin, ja myöhemmin monet palasivat kotimaahansa kaikkialta Euroopan kolkilta – tämä todisti pakolaisten ottamisen Chilestä olleen humanitaarinen ratkaisu.

Afrikka Suomessa Joseph Owindi Tampere 1960 luku

SUHTAUTUMINEN ULKOMAALAISIIN:

Kännö lähetti poliisitarkastajille kyselyjä alueiden ulkomaalaisista vuonna 1974 ja sai mm. seuraavia vastauksia:

”Ulkomaalaisten lisäämistä ei kuitenkaan pidetä suotavana, valvonta on liian työlästä. Erikoisesti sanottava turkkilaisista ja persialaisista kaupustelijoista: ovat inhottavia, kauppaavat huumeita ja varastelevat.” (Vaasan lääni)

”Rahaton ulkomaalainen mies on röyhkeästi käyttänyt hyväkseen nuorta suomalaistyttöä ja koko hänen perhettään saadakseen nauttia ilmaisesta asumisesta ja elämisestä.”

”Suuntaus on ollut se, että tänne on yrittänyt pesiytyä henkilöitä ns. alikehittyneistä maista (arabeja, pakistanilaisia), jotka kokonaan toisenlaisista kulttuureista ja yhteiskunnallisista oloista lähtöisin olevina, vieläpä ammattitaidottomina, ovat osoittautuneet huonosti sopeutuviksi Suomen oloihin ja jotka loppujen lopuksi tulevat kalliiksi valtiolle, kun heitä joudutaan passittamaan maasta.” (Pori)

Lähde: Antero Leitzinger (toim.), Mansikkamaan vartijat, 2010

https://mvlehti.neT/%#)&/%#)/&%#/&%)#&%#/)%&#/%&#)/####????????

linkki  oli alunpering  >>>> mvlehti .net++++++….mutta siellä jokin varoitus?? DDOs attack…joten kaivelu linkistä ja originaalista  jostain muualta kuin tuosta.

Single Post Navigation

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s