matkalla pään sisällä……..

kaikki liittyy kaikkeen…

“””Esivanhempamme pariutuivat neandertalien kanssa ja saivat yhteisiä jälkeläisiä.”””” -2018

 HS :::::::::Käsityksemme neandertalin­ihmisistä kömpelöinä luolamiehinä on väärä, osoittaa tutkimus – vanhat luut paljastavat yllättävän sormi­näppäryyden

Käden rakenteet paljastivat myös, että neandertaleilla ei ilmeisesti ollut työnjakoa.

Neandertalinihminen oli kätevämpi kuin luultiin.
Neandertalinihminen oli kätevämpi kuin luultiin. (KUVA: S.PLAILLY / E.DAYNES / SCIENCE PHOTO LIBRARY)

 

HS::::::::::Neandertalinihmisen kädet olivat luultua kehittyneemmät myös tarkkuustyöhön, esittää uusi Science Advances -lehdessä julkaistu tutkimus.

Euroopassa satoja tuhansia vuosia ennen meitä nykyihmisiä eläneitä neandertalinihmisiä on tavattu pitää luolamiesmäisinä karikatyyreina nykyihmisestä. Tiede on kuitenkin vähän kerrassaan paljastanut, ettei neandertalinihminen lopulta suuresti eronnut nykyihmisestä Homo sapiensista.

Nykyihminen saapui Eurooppaan noin 40 000 vuotta sitten ja eli rinnakkain neandertalinihmisen kanssa tuhansia vuosia, kunnes neandertalinihmiset katosivat.

Yhteisistä piirteistä kertoo sekin, että esivanhempamme pariutuivat neandertalien kanssa ja saivat yhteisiä jälkeläisiä. Tästä muistona jokaisella eurooppalaistaustaisella ihmisellä on perimässään muutama prosentti neandertalinihmisen geenejä.

Neandertalinihmiset valmistivat työkaluja ja kauniita koruja kivistä ja simpukoista ja hautasivat kuolleensa. Heillä oli myös omia kulttuureitaan.

Ruumiinrakenteeltaan rotevien neandertalilaisten ei ole uskottu olleen käsistään yhtä käteviä kuin nykyihmisten. Sveitsiläisten ja saksalaisten bioarkeologien tekemä uusi tutkimus esittää kuitenkin, että neandertalinihmisetkin hallitsivat pihtiotteen eli pystyivät pitämään esineitä kädessään kuin me pidämme kynää.

Usein on ajateltu, että neandertalilaiset ovat hallinneet vain puristusotteen eli käyttäneet kivityökalua niin kuin väriliitua nyrkissä puristava pieni lapsi. Neandertalinihmiset osasivat ilmeisesti kuitenkin punoa nauhoja ja pujottaa niihin erilaisia koristeita, joten tuskin he aivan kömpelöitä olivat.

Näppäryyden selvittäminen vanhoista kuivista luista ei ole helppoa. Lihasten sopeutumisesta tietynlaisiin otteisiin kertovat kuitenkin niin sanotut enteesit eli kohdat, joissa jänne ja lihas kiinnittyvät luuhun.

Näitä kiinnityskohtia tutkijat tarkastelivat kuudesta neandertalinihmisen luurangosta ja kuudesta varhaisen nykyihmisen luurangosta. Vertailukohtana tutkijoilla oli käden luu- ja lihasrakenteita nyky­ajan ihmisistä, jotka olivat tehneet pitkän uran fyysisissä ammateissa, kuten kivimiehinä, muurareina ja puuseppinä sekä suutarin ja maalarin kaltaisissa tarkkuusammateissa.

”Kiinnityskohta tuntuu pehmeältä kyhmyltä luussa, kun sitä koskettaa”, kuvaa tutkija Katerina Harvati saksalaisesta Tübingenin yliopistosta New Scientist -lehdessä.

Harvatin ryhmä kehitti 3d-skannausmenetelmän, joka mittaa luun pintaa tarkasti. Pihtiote harjoittaa eri lihasryhmiä kuin puristusote, ja luista voidaan päätellä, millaisia otteita ihminen eläessään käytti.

Selvisi, että tutkitut kuusi neandertalinihmistä käyttivät itse asiassa enimmäkseen tarkkuusotteita voimakkaan puristusotteen sijaan.

Verrokkina olleet kuusi muinaista nykyihmistä käyttivät molempia otteita. Osa oli harjaantunut puristusotteeseen ja osa tarkempiin otteisiin.

Tutkijoiden mukaan tämä viittaisi siihen, että varhaisilla nykyihmisillä oli työnjako, jossa osa suoritti tiettyjä tehtäviä ja osa toisia. Neandertalinihmiset taas näyttävät tämän tutkimuksen perusteella tehneen kaikki varsin samanlaisia askareita.

Kuudesta luurangosta ei voida kovin suuria yleistyksiä tehdä. Löydös kuitenkin osoittaa, että neandertalinihmisen kädet taipuivat myös tarkkoihin tartuntaotteisiin, aivan kuin meidän nykyihmistenkin kourat.

”Aiemmin on esitetty, että neandertalinihmiset käyttivät lähinnä voimaa, mutta tämä ei käy yksiin arkeologisen todistusaineiston kanssa. Se osoittaa heillä olleen kehittyneitä kulttuurillisia tapoja”, Harvati kertoo.

Tänä vuonna paljastui, että neandertalinihmiset osasivat jopa tehdä luolamaalauksia. Se kertoo kehittyneestä symbolisesta ajattelusta.

Neandertalinihmiset olivat meidän serkkujamme. Yhteinen esi-isä oli Afrikassa kehittynyt heidelberginihminen, joka vaelsi pois savanneilta satoja tuhansia vuosia sitten.

Euroopassa heidelberginihmisistä kehittyi neandertalinihmisiä ja Aasiassa denisovanihmisiä. Me nykyihmiset kehityimme Afrikkaan jääneistä heidelberginihmisistä.

Samalla tavoin kuin eurooppalaistaustaisten ihmisten perimässä on neandertalinihmisen geenejä, aasialaisesta väestöstä on löydetty denisovanihmisen geenejä. Korkeilla vuorilla ohuessa ilmassa elävillä tiibetiläisillä näyttää olevan denisovanihmiseltä peräisin oleva geeni, joka vaikuttaa veren hemoglobiiniin ja tehostaa hapen kuljetusta.

/#T%#/&¤####

        no voiiii hitsi vieköön. Unohtiko ne nyt rustata tänkin jutun sinne satuvihkoon. 

Single Post Navigation

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s