matkalla pään sisällä……..

kaikki liittyy kaikkeen…

Suomi maapallon pelastajaksi (ilmastonmuutos)-2018

Mikäs se sana olikaan…megalomaaninen…vai mikä  olikaan se  suuruurenhulluus-juttu.       Mutta se täällä taitaa olla tarttuvaa vaivaa meillä Suomessa.   Kovin on huolestutttava vaiva kuitenkin …eli porukan päät alkavat riivaamaan ihan kunnolla.   Johtuu kai osin siitä, että kun asuu täällä omassa kuplassa tuppukylien perällä eikä osaa linkittää kuplaansa koko maapalloon.     

Nimittäin Suomen kansa ei ole koko maapallon lompakko eikä pankki = tarkoittaa toki sitä. että kaupan esteet alkavat maksaa enemmän kuin muilla mailla.  

  Eikä mitään muutakaan.    Yksi pikkuhile siellä muiden joukossa — ja ilmasto sentään kuuluu kaikille tällä pallolla – ja jos jotain “pelastetaan” tai muutetaan, niin siihen osallistuvat kaikki– ei yksittäiset hituset ja siellä olevat lompakot.

Että joo….ajatus kaunis, mutta toteuttamistapa ja toimien jakaminen =vikaa.    Kun se päivä koittaa, että tämän pallon kaikki ja jokainen maa on tässä asiassa (ilmastonmuutos ja toimet) — samaa mieltä ja valmiita samoihin muutostoimiin, niin sitten on aika päätöksille.

(#)?(/#(/?#((&####

Bensalle ja dieselille täyskielto jo vuonna 2045? Näillä keinoilla voitaisiin mullistaa koko Suomen liikenne ja päästöt

Päättäjiltä vaaditaan radikaaleja ratkaisuja liikenteen päästöjen nollaamiseksi, kertoo tuore raportti.

ilmastonmuutos

Urakka on sekopäisen iso, mutta välttämätön.

Nyt puhutaan Suomen tavoitteesta olla hiilineutraali vuonna 2045 ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Tämä tarkoittaa sitä, että Suomi ja suomalaiset tuottaisivat vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin esimerkiksi metsät kykenevät kasvaessaan sitomaan.

Esimerkiksi liikenteen päästöjen olisi loputtava kokonaan. Keinot ovat poliittisesti osin tulenarkoja.

Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) johtama työryhmä arvioi paraikaa, miten temppu tehtäisiin.

Perjantaina julkaistussa väliraportissa työryhmä kuvaa kolme polkua, joita seuraamalla Suomi voisi urakasta selviytyä.

Työryhmä painottaa, että kyse on ajatusharjoituksesta, ei toimintaohjeesta, jota pitäisi noudattaa pilkulleen.

Virkamiehistä, tutkijoista ja yritysten edustajista koostuva työryhmä ei ota vielä väliraportissa kantaa siihen, mikä poluista olisi Suomen kannalta paras. Lopputulos kuullaan joulukuussa.

Yle tiivisti väliraportin keskeiset havainnot neljään kohtaan.

 

1. Päästöt kuriin biopolttoaineilla

Ensimmäisessä skenaariossa Suomi autoilee entiseen malliin. Autokanta on vanhaa, sähkö- ja biokaasuautojen määrä on kasvanut hitaasti.

Polttoaineet ovat vaihtuneet 2045 mennessä kuitenkin fossiilisista uusiutuviksi.

Tähän päästään esimerkiksi pakottamalla lailla polttoaineiden jakelijat sekoittamaan fossiilisen bensan ja dieselin joukkoon entistä enemmän uusiutuvaa biopolttoainetta.

Jotta Suomeen saadaan riittävästi biopolttoaineiden valmistusta, jalostamoille myönnetään investointitukia 2020-luvulla. Myös lentoliikennettä ohjataan biopolttoaineiden käyttöön tuilla.

Bensan joukkoon saa sekoittaa selvästi nykyistä enemmän bioetanolia.

Lisäksi tavoitteen saavuttaminen vaatii sitä, että Suomessa tai muualla maailmassa on onnistuttu kehittämään uusiutuva bensa, jota voi käyttää 100-prosenttisena bensamoottoreissa.

Biokaasun käytön lisäämistä edistetään veromuutoksin. Lopulta vuonna 2045 fossiiliset liikennepolttoaineet kielletään kokonaan.

Plussia:

  • toimenpiteet eivät vaadi radikaaleja muutoksia ihmisten ja yritysten toimintaan, sillä biopolttoaineet soveltuvat pitkälti nykyiseen kalustoon
  • polku saattaisi olla kolmesta vaihtoehdosta helpoimmin hyväksyttävissä yhteiskunnallisesti

Miinuksia:

  • polku on pitkällä aikavälillä kallis toteuttaa, koska biopolttoaineiden valmistusta pitää tukea ja tuote on kalliimpaa kuin perinteinen bensa ja diesel
  • kestävästi valmistettuja biopolttoaineita ei ole välttämättä riittävästi tarjolla, sillä myös lento- ja meriliikenne tarvitsee niitä
  • metsäbiomassasta tuotettujen biopolttoaineiden raju lisäys voisi pienentää hiilinieluja, eli rajoittaa hiilidioksidia sitovien metsien kasvua
 

2. Päästöt nollaan sähköistämällä liikenne

Toisessa polussa oletetaan, että ihmiset liikkuvat edelleen paikasta toiseen pääosin omilla henkilöautoillaan ja tavaraliikenne kulkee pitkälti rekoilla.

Liikenteen päästöt poistetaan teknologian kehityksen avulla, erityisesti siirtymällä sähköautoihin.

Vuonna 2045 Suomen teillä on jo 2,6 miljoonaa sähköautoa ja 215 000 kaasuautoa. Muutos on raju, sillä tällä haavaa Suomessa on liikenteessä noin 2 000 täyssähköautoa.

Rekat ja bussit kulkevat paitsi sähköllä, myös vedyllä, biokaasulla ja uusiutuvalla dieselillä.

Muutos toteutetaan laajalla keinovalikoimalla. Autoilun verotus rukataan uuteen uskoon niin, että täyssähköauton ostaminen halventuu. Valtiovalta myöntää myös hankintatukia sähkö-, vety- ja kaasuautoille.

Kaupunkiseuduille tulee tiemaksut, kuljetusyrityksiä tuetaan siirtymässä puhtaaseen kalustoon, bensan ja dieselin veroa kiristetään vaiheittain.

Siltä osin kun liikennettä ei voida sähköistää, siirrytään 100-prosenttisesti uusiutuviin biopolttoaineisiin.

Uusien bensa- ja dieselautojen myynti kielletään vuonna 2035.

Plussia:

  • liikenteen co2-päästöjen ohella hengitysilmaa pilaavat lähipäästöt pienenevät
  • meluongelmat taajamissa vähenevät, koska sähkömoottorit ovat hiljaisia
  • kustannukset jäävät suht pieniksi, mikäli autokanta uudistuu markkinaehtoisesti

Miinuksia:

  • kustannukset voivat olla myös isot, jos sähköautot eivät yleisty markkinaehtoisesti
  • syrjäseuduille voi jäädä suuriakin katvealueita esimerkiksi lataus- ja tankkauspisteiden osalta, samalla kun autoilu bensalla ja dieselillä kallistuu
  • liikenteen määrän kasvu pahentaa kaupunkien ruuhkia
 

3. Päästöt nollaan liikkumisen palveluilla

Kolmannessa polussa kuvaillaan Suomi, jossa tieliikenteen ja erityisesti yksityisautoilun määrä on vähentynyt. Henkilöautoilla ajettujen kilometrien määrä on puolittunut 2045 mennessä.

Väestö on keskittynyt entistä selvemmin kaupunkeihin, joten myös päästövähennykset keskittyvät kaupunkeihin ja niiden väliseen liikenteeseen.

Ihmiset ovat siirtyneet käyttämään laajasti liikkumispalveluita, joissa koko matka on suunniteltu asiakkaiden puolesta. Joukkoliikenne, pyöräily, kävely ja kyytien jakopalvelut ovat yleistyneet.

Kuljetusten energiatehokkuus on parantunut, muun muassa letka-ajolla ja rekkojen pituutta kasvattamalla. Kaupunkien sisällä logistiikassa hyödynnetään kevytajoneuvoja ja automaatiota.

Työryhmän mukaan vaihtoehdon toteutuminen edellyttää esimerkiksi tiemaksujen käyttöönottoa; kaupunkiseuduilla 2020-luvulla ja muualla 2030–2045 välillä.

Yksityisautoilun vähentämiseksi joukkoliikenteeseen ja erityisesti raideyhteyksiin investoidaan lisää. Pyöräilyä ja kävelyä helpotetaan investoinneilla ja kannusteilla.

Yksityisautoilun houkuttelevuutta vähennetään esimerkiksi pysäköintipolitiikalla ja hinnoittelulla.

Kaupunkien kehitystä ohjataan niin, että palvelut, asuminen ja työpaikat sijaitsevat lähellä toisiaan. Lisäksi etätyön tekemistä helpotetaan.

Plussia:

  • liikkumisen palvelut syntyvät pääosin markkinaehtoisesti
  • ihmisten rahaa vapautuu autojen omistamisesta palvelujen käyttöön
  • pyöräilyn ja kävelyn lisääntyminen parantaa terveyttä sekä vähentää ruuhkia, ilmansaasteita ja melua

Miinuksia:

  • liikenteen päästöt saadaan vain puolitettua, eli tarvitaan täydentäviä keinoja, kuten liikenteen päästökauppaa
  • joukkoliikenteen käyttäjämäärät voivat vähentyä esimerkiksi takseja hyödyntävien liikkumispalveluiden vuoksi
  • autolla liikkuminen kaupungeissa kallistuu selvästi

4. Johtopäätös: Yksinkertaisia ratkaisuja ei ole

Liikenteen päästöjen nollaamiseksi ei ole hopealuotia, joka ratkaisisi kaiken. Työryhmän mielestä tasapainoisin ratkaisu syntyy yhdistelemällä edellä kuvattuja päästövähennyskeinoja eri poluilta.

Loppuraportissaan joulukuussa työryhmä aikoo ehdottaa, miten Suomen kannattaisi edetä.

https://yle.fi/uutiset/3-10401935

Single Post Navigation

Comments are closed.