matkalla pään sisällä……..

kaikki liittyy kaikkeen…

Archive for the month “July, 2018”

Kipupotilaat täyttivät KYSin Facebook-sivun kommenteilla lääkekannabiksesta….. 2018

Kipupotilaat täyttivät KYSin Facebook-sivun kommenteilla lääkekannabiksesta – yliopistosairaalalla menivät huume ja lääke sekaisin

Suomen Kannabisliiton vertaistukiryhmän jäsenet ja monet kipupotilaat ovat ryhtyneet taistoon lääkekannabiksen puolesta. Heidän mukaansa potilaiden oikeudet eivät toteudu.
Tuomas Karhunen sanoo taistelevansa lääkekannabiksen ja potilaiden puolesta loppuun saakka. LINDA RANTANEN

Varhain maanantaiaamuna Kuopion yliopistollisen keskussairaalan (KYS) Facebook-sivu alkoi täyttyä lääkekannabista koskevista kommenteista, kysymyksistä ja kannanotoista.

Suomen Kannabisliiton puheenjohtajan Tuomas Karhusen mukaan kyse on pitkään ja vakaasti harkitusta kampanjasta, jolla on tarkoitus parantaa potilaiden asemaa Suomessa. Karhusen mukaan maanantaina nähty kommentointi on vasta alkusoittoa, sillä lukuisat kipupotilaat ovat saaneet tarpeekseen alistetusta asemastaan ja yhä pahenevasta ahdingostaan.

– Etenkin Kuopion alueella tilanne on äärimmäisen huono, ollut jo pitkään. Muuallakaan Suomessa tilanne ei ole kehuttava, Karhunen toteaa.

Karhusen mukaan KYSin sivuille kirjoitetut kommentit olivat järjestään asiallisia ja pääosin yleisluontoisia kysymyksiä, mutta monet niistä poistettiin ja käyttäjiä jopa blokattiin sivuilta.

– KYSin vastaukset ovat ympäripyöreitä ja tätä koitetaan lakaista maton alle. KYS ilmoitti, että kaikille estetyille käyttäjille olisi laitettu asiasta viestiä, mutta näin ei kuitenkaan ole tapahtunut.

”Potilaat ajetaan ostamaan lääkettä kaduilta!”

Karhunen toimitti Iltalehdelle KYSin kirjoittaman viestin, jossa hänen mukaansa tiivistyy täydellinen tietämättömyys aiheesta. KYS on jälkeenpäin muokannut kyseistä kommenttiaan.

– KYS ilmoitti että kannabis on huume, ja sitä koskevat kysymykset tullaan poistamaan. Tämähän ei ole totta, kannabis on Suomessa laillinen lääke. Miten julkinen instanssi voi virallisilla sivuillaan kommentoida näin?

Karhunen huokaa olevansa tilanteesta äärimmäisen huolissaan, sillä useat lääkärit ovat ilmoittaneet Valviran uhanneen heitä toimilupakiellolla, mikäli nämä määräävät kannabista potilailleen. Myös Kela on tiukentanut rajusti korvauskäytäntöjään.

– Tämä johtaa siihen, että kipupotilaat ajetaan ostamaan lääkettä kadulta, tai toinen vaihtoehto on, että he makaavat kivuissaan kotona.

Useat nimettömänä pysyvät kipupotilaat ovat kertoneet saaneensa täystyrmäyksen halutessaan keskustella lääkekannabiksesta sairautensa hoitoon

Porttikielto päivystykseen

Karhusen alulle panema kampanja juontaa alkunsa viime vuoteen, kun hän joutui lyhyen ajan sisällä vierailemaan KYSin päivystyksessä useamman kerran.

– Olin käynyt siellä omalla asiallani aiemmin, jonka jälkeen isälleni sattui vakava onnettomuus. Toimitin isäni ambulanssilla sairaalaan ja menin hakemaan kriisiapua, jolloin minulle ilmoitettiin, että olen käynyt siellä jo aiemmin, ja että minulla ei ole mitään asiaa tulla. Koitin selittää, että kyse on nyt aivan eri asiasta. Minut heitettiin vartijoiden toimesta ulos. Olin aiemmalla käynnilläni kertonut työstäni Kannabisliitossa, joten ulosheiton syy ei voinut olla mikään muu, Karhunen sanoo.

Karhusen mukaan KYS vetosi ensin Karhusen käyttäytyneen epäasiallisesti, jonka vuoksi hänet oli poistettu sairaalan tiloista. Myöhemmin hän pääsi vartijoiden saattaessa isänsä luo, mutta tämä oli jo tiedottomassa tilassa – eikä enää koskaan herännyt.

– Menetin viimeiset hetket keskustella isäni kanssa. Kun turvakameratallenteilta kävi myöhemmin ilmi, että olin käyttäytynyt aivan moitteettomasti, syyksi kerrottiinkin Facebook-päivitykseni.

Pian tämän tapahtuman jälkeen Karhunen kertoo päivystyksen silloisen ylilääkärin langettaneen hänelle porttikiellon KYSin päivystykseen.

– Silloin päätin, että lähdin kaikin voimin taistelemaan asian puolesta. Potilaan oikeudet eivät tällä hetkellä toteudu.

”Valitettava väärinkäsitys”

KYSin johtajaylilääkärinä toimiva Esko Vanninen ei ole tietoinen Karhusen tapauksesta, eikä osaa kommentoida asiaa.

– Noin yleisellä tasolla voin kuitenkin sanoa, että KYSin päivystyksessä hoidetaan kaikki hoitoa tarvitsevat potilaat, Vanninen tiivistää.

Vannisen mukaan niin KYSillä kuin muillakaan suomalaisilla sairaaloilla ei ole minkäänlaista virallista kantaa lääkekannabiksen käyttöön, puolesta tai vastaan.

– Mahdollinen käyttö arvioidaan aina potilaskohtaisesti, kuten kaikki muukin lääkehoito.

Facebook-sivuilla KYSin nimissä julkaistu ”kannabis on huume” -kommentti on Vannisen mukaan ollut valitettava väärinkäsitys.

– Katukaupan kannabis on huume, lääkekannabis on lääke. Pahoittelen, että nämä kaksi asiaa on sotkettu. En myöskään ole saanut tietoa siitä, että käyttäjiä olisi sivuiltamme estetty, joten en voi asiaa kommentoida.

 

Ensi vaaleihin onkin syytä kysyä myös cannabis-kannat  selväksi…..ja tokihan sieltä kieltolakijengin kärkipuolueet löytyvät alta aikayksikön.   Mutta loppujenkin kanta on hyvä saada avoimeksi.    

Turun kaupunginsairaalan rötökset 09-2016.

  Vanha aihe,mutta sopii nosteluun, kun jälleen ollut somessa ja julkimediassakin romutoiminnoista kotihoidon puolella.   ELi, kyseinen homma ei tunnu toimivan edelleenkään, vaikka puheet olivat taas sitä normischeissea siinä kohtaa, kun itse vanustentaloja alettiin ajaa alas.>>> ” juu,kotihoito hoitaa homma tästä eteenpäin kypällä jne”.      No, tulosthan on sitä roskaa mistä tänä päivänä sitten kirjoitellaan.   

Wikipedia yhteenveto alla.         G1-jne(A1,A3,A6)….jutusta taisi päästä luistelemaan suuri osa romuväkeä, ja vielä sai jatkaa töitäänkin, vaikka rikkeet oli mustaa valkoisella.   Turku se ei näytä paljoa välittävän, miten vanhuksiaan kohtelevat.       Koko talon henkilökunta ja pomoja myöten kaupungin suuntaan —-  olisi pitänyt panna pihalle – joka iikka, paitsi toki niitä, ketkä tuollaisen laiminlyönnin toivat esiin.   Muut suunsa tukossa pitäneet ovat olleet samaa paskasakkia, siis kuka on asiasta tiennyt, muttei esiin tuonut.       //   Suomen lepsun tyylin tuntien joka tyyppi varmaan jatkaa normihommiaan edelleen, koska meillähän  on vomassa anteeksiantopers-kulttuuri,   missä ei ketään syytetä, syyllisiä ei etsitä eikä mitään rnngaistuksia yleensä jaeta mihinkään suuntaan.     Meillä kotomaassa paska saa jatkaa matkaansa.

&%#/&/#¤(%¤(#¤%##

 

Turun kaupunginsairaalan väärinkäytökset

Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Turun kaupunginsairaalan väärinkäytökset eli Kupittaan väärinkäytökset ovat potilaiden kaltoinkohtelua, jota tapahtui Suomessa Turun kaupunginsairaalan psykiatrisilla, suljetuilla osastoilla vuosina 2009−2016[1][2]. Vakavimmat rikokset eli pahoinpitelyt tapahtuivat yli 65-vuotiaille suunnatulla vanhuspsykiatrian 15-paikkaisella G1-osastolla, jossa noin puolet asiakkaista sairasti dementiaa. Rikosepäilyjä alettiin tutkia, kun ne tulivat julkisuuteen helmikuussa 2016.[1][3] Sairaalan kolmen muunkin suljetun osaston (A1, A3 ja A6) toiminta tarkastettiin[4]. Osastot sijaitsevat Kupittaan sairaalarakennuksessa, joka sijaitsee muun sairaala-alueen keskellä.

Syyskuussa 2016 valmistuneen konsulttiselvityksen mukaan suuria puutteita ja parannustarpeita oli edelleen potilaiden oikeuksissa ja hoidon johtamisessa[5].

Sairaalan vuonna 2013 tekemä sisäinen tarkastus

Vuonna 2013 Kupittaalla tehtiin mittava sisäinen tarkastus muun muassa lääkehävikkien ja potilaiden epäasiallisen kohtelun vuoksi. Kaupunki ei kuitenkaan ilmoittanut havainnoista valvontavirasto Valviraan tai aluehallintovirastolle, vaan poliisille. Koska kaupunki ei täsmentänyt mitä raportin asiat tarkoittivat, poliisi tutki vain lääkevarkauksia.[6][7] Valviraan ilmoittamatta jättäminen ei ole Suomessa laitonta. Vuonna 2013 osastolla oli paljon esihenkilöiden poissaoloja, minkä Valvira jälkikäteen arvioi synnyttäneen organisaatioon harmaita toimintakulttuureja.[6]

Vuonna 2014 paljastunut kaltoinkohtelu

Syyskuussa 2014 Yle uutisoi, kuinka Turun mielenterveysyhdistys ITU:n mukaan monet kuntoutujista pitävät Turun psykiatrisessa hoidossa saamaansa kohtelua ala-arvoisena. Omahoitajakeskusteluja ja hoitoneuvotteluja oli hyvin vähän, potilaita ei kuunneltu, heidän ruumiillisia vaivojaan oli sivuutettu ja heille ei aina kerrottu, mitä lääkkeitä he saavat, vaikka he kysyisivät sitä. Omaisten ollessa mukana kohtelu oli paljon asiallisempaa. Myös tahdosta riippumattomassa hoidossa oli epäkohtia. Lisäksi kovan lääkäripulan takia vain puolet Turun erikoislääkäreistä oli päteviä ja lääkärinlausunnot viivästyvät. Joitakin lausuntoja oli kirjoitettu näkemättä potilasta, määräyksiä annettiin puhelimitse ja lääkärit avautuivat potilaille omista ongelmistaan.[8]

Turun kaupungin psykiatrian tulosyksikköjohtaja, ylilääkäri Jyrki Heikkilän mukaan toiminta oli kokonaisuutena normaalilla tasolla ja jotkin katkerat kommentit liittyvät lähinnä yksittäistapauksiin, jotka leimasivat koko toimintaa.[8]

Vuonna 2016 paljastuneet väärinkäytökset

Turun Sanomat paljasti helmikuussa 2016 Turun kaupunginsairaalan vanhuspsykiatrian, eli yli 65-vuotiaille suunnatun mielisairaalan suljetulla G1-osastolla vuosien ajan jatkuneen potilaiden kaltoinkohtelun. Laittomuudet olivat saaneet jatkua sairaalan johdon suojeluksessa, eikä ketään irtisanottu. Ylilääkäri Jyrki Heikkilä vahvisti, että jotkut osaston työntekijät ovat kohdelleet potilaita epäasiallisesti, nukkuneet yövuorossa ja laiminlyöneet tehtäviään, mutta asiasta ei ollut raportoitu eteenpäin Valviralle. Turun Sanomien lähteiden mukaan Heikkilä kielsi kertomasta väärinkäytöksistä valvontaviranomaisille.[1]

Turun Sanomien mukaan potilaita oli lääkitty tajuttomiksi, pahoinpidelty ja nöyryytetty.[9] Yöksi potilaille annettiin tavallisesti vähintään kaksinkertainen annos rauhoittavia[1]. Ruumiillinen väkivalta tapahtui tyypillisesti, kun hoitaja vei veltoksi lääkityn potilaan suihkuun tai huoneeseen. Potilaita tönittiin, heitettiin lattialle sekä tarkoituksellisen kovakouraisesti riuhdottiin ja revittiin.[1] Entisen hoitajan mukaan potilaita jätettiin hoitamatta, heidän eristystään yritettiin jatkaa ilman lääkärin lupaa ja hoitajia häipyi kesken työvuoron[10].

Iltalehdelle potilaat kertoivat ylilääkitsemisestä sekä henkisestä väkivallasta: uhkailusta, välinpitämättömästä, alistavasta ja pilkkaavasta ilmapiiristä sekä hoidosta, joka aiheutti traumoja.[11] Potilaiden mukaan heitä oli eristetty ilman syytä, esimerkiksi puheliaisuuden vuoksi ja he olivat joutuneet tekemään tarpeensa lattialle, koska hoitaja ei päästänyt vessaan. Heille ei oltu kerrottu heidän oikeuksiaan, kuten mielenterveyslain mukaista tahdonvastaisessa hoidossa olevan potilaan oikeutta sairaalan ulkopuolisen lääkärin arvioon.[12] Sairaalan johto kiisti kuulleensa, että potilaat olisivat joutuneet tekemään tarpeensa eristyshuoneeseen. Osastojen toiminnasta oli tehty valituksia, mutta ne eivät johtaneet mihinkään. Eräs omainen kertoi toisen potilaan kyenneen raiskaamaan hänen läheisensä osastolla vuonna 2010.[13]

Valvontaviraston toimenpiteet ja poliisin rikostutkinta

Asiaa alkoi tutkia Valvira, lääkevirasto Fimea, poliisi ja Turun kaupungin sisäinen tarkastus[14]. Poliisi tutkii juttua alustavasti rikosnimikkeillä pahoinpitely, vapaudenriisto ja virkavelvollisuuden rikkominen.[15]

Helmikuussa Valviran tarkastus paljasti sairaalasta kaksi ammattioikeudetonta ns. valehoitajaa, josta toinen toimi psykiatrisella osastolla. Heidät irtisanottiin.[16]

Toukokuun 2016 lopussa poliisi aloitti epäiltyjen kuulemisen. Epäiltynä oli noin kymmenen henkilöä, mutta poliisi ennakoi määrän kasvavan.[17]

Valviran kesäkuussa 2016 julkaistun loppuraportin mukaan Turun olisi pitänyt ilmoittaa osastolla havaitsemistaan väärinkäytöksistä valvontaviranomaiselle, mutta Valvira kiitti samalla Kupittaan sairaalaa hyvästä asenteesta, koska “he eivät kieltäneet ongelmia tai hyökänneet Valviran havaintoja vastaan, vaikka tilanne on ollut heille varmasti vaikea”. Valviran mukaan kaupunki korjasi keväällä paljon epäkohtia tai teki suunnitelmia hoidon laadun parantamiseksi.[14]

Poliisin rikostutkinta valmistui helmikuun alussa 2017. Poliisi epäili rikoksesta kahdeksaa vanhusten G1-osaston hoitajaa, joista neljää mieshoitajaa 11:stä väkivaltarikoksesta (törkeästä pahoinpitelystä vuonna 2009, seitsemästä pahoinpitelystä, kahdesta pahoinpitelyn yrityksestä ja yhdestä laittomasta vapaudenriistosta).[18] Lisäksi jutussa epältiin kahta hoitajaa epäiltiin valehoitajiksi ja virkavelvollisuuden rikkomisesta kahta osastonhoitajaa, jotka eivät tarkastaneet valehoitajien ammattioikeuksia.[19][18]. Jouluna 2015 tapahtuneessa pahoinpitelyssä hoitaja painoi polvella vuoteessa makaavaa potilasta kurkun alueelle. Pahoinpitelyn yrityksissä hoitaja kehotti toista hoitajaa ylilääkitsemään potilaan, mihin tämä ei suostunut.[18]

Epäillyt rikokset tapahtuivat pääosin vuonna 2013. Poliisin mukaan sairaalan johtajien toiminta ei täyttänyt rikoksen tunnusmerkistöä, vaikka toiminnassa oli puutteita.[18] Myöskään kaupungin johtavassa asemassa olevia viranhaltijoiden toiminnan tai hoitajien epäasiallisen käytöksen, kuten esimerkiksi työvuorossa nukkumisen ja töykeän kielenkäytön ei katsottu olevan rikos.[20][18] Poliisin mukaan rikostutkinta oli hankalaa, koska tapahtumista oli kulunut jo 3–4 vuotta ja suurin osa uhrien henkilöllisyyksistä jäi epäselviksi.[18] Syytekokonaisuudessa ainoastaan törkeän pahoinpitelyn kohteeksi joutuneen potilaan henkilöllisyys oli selvillä[21].

Poliisiin oikeusyksikkö alkoi myös selvittää syyllistyikö poliisi itse virheeseen vuonna 2013, kun se ei ryhtynyt G1-raportin perusteella tutkimaan sairaalan toimintaa.[18]

Valvira otti Turun kaupunginsairaalan psykiatrian erityisvalvontaan kesäkuun 2018 loppuun [22].

Turun kaupungin toimenpiteet

Syyskuussa 2016 alussa Turku lakkautti vanhuspsykiatrian suljetut osastot G1 ja G2 ja perusti tilalle uuden vanhuspsykiatrisen osasto A9:n sekä uuden tehostetun avohoitoyksikön.[5]

Konsulttiselvitys

Syyskuussa 2016 valmistuneessa Turun kaupungin tilaamassa konsulttiselvityksessä havainnoitiin kesä- ja elokuussa toimintaa suljetuilla osastoilla A1, A3, A6 ja G1, sekä haastateltiin sairaalan henkilökuntaa ja johtoa, ei kuitenkaan potilaita itseään. Raportin mukaan puutteita ja parannustarpeita oli edelleen. Potilaiden hoidosta puuttuivat tavoitteet ja suunnitelmat; sitä johdettiin “mutu-tuntumalla“. Potilailla ei ollut varsinaista hoitosuhdetta omahoitajaan. He olivat tekemisissä oman hoitajansa kanssa vain omahoitajakeskusteluissa, mutta niissäkin omahoitajan saattoi korvata joku muu hoitaja. Omahoitajuus oli siis vain nimellinen toimintamalli.[5]

Toimintaa tai hoitotyötä ei raportoitu järjestelmällisesti. Johtamiseen ei ollut yhdenmukaisia toimintamalleja tai mittareita. Vastuu hoitotyöstä oli joko puutteellista tai puuttui kokonaan. Hyvän psykiatrisen hoitotyön kriteereitä ei oltu määritelty. Toimintaa ohjaavat periaatteet organisaatio- ja yksikkötasolla puuttuivat. Laadun ja kustannusvaikuttavuuden arviointi- ja seurantajärjestelmä RAI oli käytössä, mutta jäi epäselväksi, miten sitä hyödynnettiin. Raportissa kehotettiin sairaalaa muun muassa määrittelemään jokaisen työntekijän perustehtävä ja vastuut. Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell (kokoomus) ei halunnut kommentoida tutkimuksen tuloksia, vaan vetosi siihen, että ei ole niihin yksityiskohtaisesti perehtynyt.[5]

G1-osaston sisäisen tarkastuksen lopputulos

Turun kaupungin sisäinen tarkastus valmistui 3. maaliskuuta 2017. Loppuraportin mukaan Turun viranhaltijajohto laiminlöi velvollisuutensa huolehtia potilasturvallisuudesta ja hyvästä hoitokulttuurista. Turun kaupunginjohtaja antoi hallinnollisena rangaistuksena kirjallisen varoituksen hyvinvointitoimialan johtaja Riitta Liuksalle, tulosaluejohtajana toimineelle Hilkka Virtaselle ja psykiatrian tulosyksikköjohtaja Jyrki Heikkilälle, sekä huomautuksen hallintojohtajana toimineelle Antti Perälälle.[23] Varoituksen saanut tulosaluejohtaja erosi virastaan[24].

6. maaliskuuta 2017 kaupunki pyysi tiedotustilaisuudessa kaupunginsairaalassa kaltoinkohdelluilta potilailta anteeksi[25]. Se ei kuitenkaan irtisanonut yhtäkään potilaiden pahoinpitelyistä epäiltyä hoitajaa, vaan kaksi rikoksista epäiltyä hoitajaa työskenteli maaliskuussa yhä hoitotyössä Turun kaupunginsairaalassa. Kaupunginjohtajan mukaan irtisanomiseen vaadittaisiin toistuvia laiminlyöntejä, eikä varoitus moitittavasta toiminnasta ole irtisanomisperuste[25]. Hän kommentoi, että henkilöitä rangaistiin jo kirjallisella varoituksella vuonna 2013, eikä työnjohdollisia toimenpiteitä ei voi kohdistaa enää uudestaan samasta asiasta samoihin henkilöihin[26].

Turun kaupungin konsernihallinnon hallintoryhmän johtaja yritti pitää sisäisen tarkastuksen G1-osaston loppuraportin salaisena, mutta Yleisradio valitti siitä hallinto-oikeuteen. Oikeus päätti 23. huhtikuuta 2018, että Turun kaupungin on annettava tiedot tarkastuksesta julkisiksi julkisuuslain perusteella.[27]

Oikeudenkäynnit

Rikosepäilyjen viimeisen haaran syyteharkinta valmistui 12. huhtikuuta 2017[29]. Syyttäjä vaati rangaistusta kolmelle G1-osaston mieshoitajalle vanhuspotilaisiin kohdistuneista väärinkäytöksistä. Epäiltyjä rikoksia on yhdeksän: törkeä pahoinpitely, perusmuotoinen pahoinpitely, vapaudenriisto ja kuusi virkavelvollisuuden rikkomista. Ne tapahtuivat vuosina 2009−2013. Syyttäjä arvioi, että oikeuskäsittely siirtyy syksyyn.[21]

  • Ensimmäisen pahoinpitelyjutun käsittely alkoi 20. huhtikuuta 2017[29]. 23. toukokuuta Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi pahoinpitelystä 40 päiväsakkoon (560€) hoitajan, joka oli joulukuussa 2015 painanut polvellaan asiakkaan kurkkua, kun asiakasta oltiin asettamassa yöksi magneettivöihin[30][31]. Oikeus hylkäsi syytteet törkeästä pahoinpitelystä ja heitteillepanosta sekä asianomistajan syytetyltä ja Turun kaupungilta vaatimat korvaukset. Oikeus katsoi tuomiota lieventäväksi perusteeksi muun muassa sen, että potilaan väkivaltaisen käytöksen vuoksi voimatoimien käyttö oli perusteltua. Tuomittu kiisti syyllistyneensä rikokseen.[30] Sekä uhri että tuomittu valittivat päätöksestä, joten asian käsittely jatkuu hovioikeudessa[32].
  • 19. syyskuuta 2017 oikeus tuomitsi törkeästä pahoinpitelystä vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen rangaistukseen G1-osaston hoitajan, joka vuonna 2009 löi sängyssä maannutta yli 80-vuotiasta asiakasta nyrkillä rintakehään ja vatsaan[31]. Syyte virkavelvollisuuden rikkomisesta hylättiin, koska sen katsottiin jääneen epäselväksi[22].
  • Oikeus hylkäsi syksyllä 2017 kahden G1-osaston hoitajan syytteet muun muassaselvennä virkavelvollisuuden rikkomisesta. Heidän syytettiin esimerkiksi antaneen potilaille lääkkeitä ilman lääkärin lupaa. Oikeuden mukaan rikos jäi näyttämättä toteen, koska jäi epäselväksi kenestä tai kuinka monesta asiakkaasta oli kyse, kuinka paljon lääkkeitä oli annettu tai milloin epäillyt rikokset olivat tapahtuneet. Oikeuden mukaan silti “Vaikka rikollinen menettely on jäänyt näyttämättä, on virheelliset toimintatavat sekä huono johtaminen katsottava näytetyksi”.[31]

Oikeudessa todistajat kertoivat G1-osaston huonosta ilmapiiristä. Tuomitun hoitajan työpari kertoi, ettei pitkään uskaltanut ilmoittaa pahoinpitelystä, koska pelkäsi että hänelle annetaan potkut. Nainen kertoi myös tehneensä syytetystä useita huomautuksia, jotka eivät olleet johtaneet mihinkään. Toisen todistajan mukaan osaston koko lääkitysjärjestelmä oli “harmaalla alueella” ja hoitokulttuuri “20 vuoden takaa“.[31]

Muut seuraukset

Turun mielenterveysyhdistys järjesti Suomen ensimmäisen Mad Pride -tapahtuman elokuussa 2014, jossa järjestö halusi ilmaista päättäjille suorat sanat mielenterveyshoidon tilasta ja herättää yhteiskunnallista keskustelua mielenterveyskuntoutujien oikeuksista[33]. Kulkueeseen osallistui 200 ihmistä.

Vuoden 2016 paljastus herätti hoitohenkilökunnan edustajia, potilaiden omaisia ja tapahtumista täysin ulkopuolisia kertomaan vastaavanlaisista väärinkäytöksistä mielisairaaloissa 1970-luvulta alkaen. Turun Sanomat sai noin 200 yhteydenottoa. Jotkut omaiset epäilivät että ruumiilliset ja lääkkeillä suoritetut pahoinpitelyt saattoivat olla syy heidän läheistensä kuolemaan tai vammautumiseen suljetuilla osastoilla. Lukija, joka kertoi olleensa Kupittaalla 1980-luvulla töissä, sanoi että potilaita oli nimitelty eläimiksi ja pilkattu sekä heidän alapäitään kuivattu kuumalla hiustenkuivaajalla.[34]

Maaliskuussa 2016 Vasemmistoliiton kansanedustaja Li Andersson kutsui moottorisahajonglöörin ja sairaalan entisen potilaan Juha Kurvisen ehdotuksesta Turun kaupunginsairaalan psykiatrian potilaita eduskuntaan pohtimaan potilaiden oikeusturvaa. Andersson aikoi olla yhteydessä ihmisoikeusjuristiin ja harkitsi asian viemistä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.[35]

Marraskuussa Oikeustoimittajat ry myönsi Turulle vuoden Sumuverho-palkinnon salailukulttuurin edistämisestä. Psykiatristen palveluiden johto salasi väärinkäytökset vielä senkin jälkeen, kun tapahtumat oli jo paljastettu julkisuudessa. Järjestön mukaan Kupittaan sairaalan henkilökuntaa myös kiellettiin antamasta haastatteluja medialle.[36]

Toukokuussa 2017 Tutkivan journalismin yhdistys myönsi Lumilapio-palkinnon Turun Sanomien toimittaja Rebekka Härköselle juttusarjasta, joka paljasti väärinkäytökset.[37]

Aiheesta lisää muualla

“Ikimuistoiset tietopyynnöt” /Sokka, Nevalainen.

Aika keissejä siitä, miten systeemi suojelee itseään.     Teksti pdf::::::  eli kuukkeli “ikimuistoiset tietopyynnöt”

users.jyu.fi/~hkuutti/JJ/Ikimuistoisettietopyynnot.pdf

Suomi orjatyön mekka- ilmaistyössä kymmenet tuhannet.- 2018

Ministeriö kommentoi hurjia väitteitä ilmaistyöstä: ”Täysi yllätys meille” – Suomensimme sekavan vastauksen

Ministeriöt kommentoivat TE-toimiston virkailijan kirjettä. Seura purki vastaukset ymmärrettävään muotoon.

Sanna Ihalainen
Ajankohtaista 20.7.2018 13:22

Seura uutisoi kirjeestä, jossa nimettömänä pysyttelevä TE-toimiston virkailija tylyttää päättäjiä.

(No2need::.:::       Suomi – kapitalistiriistäjien märkä uni 2018.  Tähän ollaan varmaan tähdätty.  Työttömyys ylös ja palkat alas …..ja (n..) tilalle.   )

Kirjeen mukaan palkatonta työtä hyväksikäytetään törkeällä tavalla. Työttömät pakotetaan osallistumaan entistä tiiviimmin työllistymistä edistäviin palveluihin, jotka ovat suurimmaksi osaksi ilmaista työtä.

Kirjoittajan mukaan tätä on harjoitettu jo pitkään ”nättien tavoitteiden” nimissä.

Työ- ja elinkeinoministeriön Alueet ja kasvupalvelut -osaston neuvotteleva virkamies Outi Viljamaa on hämmentynyt kritiikistä.

”Nämä väitteet tulivat minulle ihan yllätyksenä. En ole aiemmin kuullut tällaisesta.”

Viljamaa ei osaa ottaa kantaa väitteeseen siitä, onko palkattoman työn määrä tosiaan lisääntynyt. Vastaus pitäisi purkaa palasiksi, joihin vastaaminen on eri ministeriöiden ja niiden sisäisten osastojen vastuulla.

Puretaan sitten.

Väite 1: Työkokeilujen ja kuntouttavan työn määrä on räjähtänyt

Jos kirjeen kirjoittaja on oikeassa, kuntouttavan työtoiminnan määrä on viisinkertaistunut. Hän väittää, että vuonna 2010 kuntouttavaa työtä teki keskimäärin 5 000 henkilöä kuukaudessa, mutta huhtikuun 2018 lopussa määrä oli kasvanut 26300:n. Työkokeilussa puolestaan oli huhtikuussa peräti 12600 henkilöä.

Työ- ja elinkeinoministeriön viestinnästä vastataan, että viimeisimmät tiedot ovat toukokuun lopulta, jolloin työkokeilussa oli noin 12000 henkilöä.

Kuntouttavaa työtä teki Kelan tilastotietokanta Kelaston mukaan noin 21800 henkilöä. Tieto on helmikuulta.

Kirjeen luvut vaikuttaisivat siis pitävän paikkansa.

Viestinnästä huomautetaan, että kuntouttavan työn lukemat perustuvat työnvälitystilastoon, jonka tiedot perustuvat ”työvoimapoliittisiin lausuntoihin”. Tilastojen perusteella ei kuulemma voi tietää, ovatko henkilöt todella aloittaneet kuntouttavassa työtoiminnassa.

Lisäksi ministeriö perustelee kuntoutujien määrän kasvua pitkäaikaistyöttömien määrän muutoksilla.

Mutta mitä kertovat tilastot?

Vuonna 2010 Suomessa oli hieman yli 50000 pitkäaikaistyötöntä. Vuonna 2012 heitä oli peräti 120000, tämän vuoden alussa hieman alle 90000.

Samaan aikaan kun pitkäaikaistyöttömien ja työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut, kuntouttava työtoiminta on lisääntynyt.

Lykätäänkö siis yhä useampi pitkäaikaistyötön ”kuntoutumaan” kauniimpien tilastojen toivossa?

”Asiakkaan tarpeita ei välttämättä tunnisteta”

Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrotaan, että kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä. Järjestämisvastuussa on kunta. Kunta voi järjestää kuntoutuksen itse tai tehdä sopimuksen esimerkiksi jonkin rekisteröidyn yhdistyksen tai valtion viraston kanssa.

”Kuntouttavaan työtoimintaan tulee ohjata asiakkaita ennen kaikkea heidän yksilöllisten tarpeidensa perusteella”, viestinnästä kerrotaan.

Ministeriö myöntää, että vaikean työllisyystilaneen ja suurten asiakasmäärien vuoksi kuntouttavaan työtoimintaan on ohjautunut myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät sitä välttämättä tarvitse tai jotka tarvitsisivat ensisijaisesti jotain muuta kuntoutusta.

”Asiakkaan tarpeita ei ehkä aina kyetä riittävän hyvin tunnistamaan”, viestinnästä kerrotaan.

Kuntouttavan työtoiminnan kasvu vuodesta 2010 johtuu osittain myös siitä, että vuoden 2015 alusta lähtien kuntien rahoitusvastuu pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta kasvoi.

Tämä on saattanut kannustaa kuntia lisäämään ”aktivointitoimenpiteitä”.

Kirjeen väitteitä ei siis ainakaan kiistetä. Kunnat ovat saattaneet potkia vääriä henkilöitä kuntouttavaan työhön taloudellisten säästöjen toivossa.

Väite 2: Ministeriön ohje helpottaa työkokeilujen hyväksikäyttöä

Kirjeen mukaan vuonna 2017 voimaan astunut työ- ja elinkeinoministeriön ohje on helpottanut työkokeilijoiden hyväksikäyttämistä. Ohjeen mukaan sopimusta tehtäessä TE-toimiston ei tarvitse enää kysyä, onko työnantaja tarjonnut lisätunteja ensin osa-aikaisille, irtisanotuille tai lomautetuille työntekijöille.

Ministeriön viestinnästä vahvistetaan, että lain työkokeilua koskevista säännöksistä poistettiin vuoden 2017 alussa viittaukset työsopimuslain säännöksiin. Tämän arvioitiin vähentävän TE-toimistojen hallinnollista työtä.

”Hallinnollisen taakan keventäminen on yksi hallitusohjelman tavoitteista. Tarkoituksena on vähentää byrokratiaa”, kertoo Outi Viljamaa.

Viljamaan mukaan työsopimuslain valvonta kuuluu työsuojeluviranomaiselle, ei TE-toimistolle. Ministeriössä työsopimuslaista vastaa toinen osasto, Työelämä ja toimivat markkinat.

Soitetaan sinne.

Osastopäällikkö Susanna Siitonen kertoo, että työsopimuslain noudattamista valvoo aluehallintovirasto.

Valvonta ei ole missään vaiheessa ollut TE-toimistojen vastuulla.

Siitonen vahvistaa, että aiemmin laissa kuitenkin oli säännös, jonka mukaan työharjoittelupaikkaa järjestettäessä TE-toimiston tulee kysyä työnantajalta, onko töitä tarjottu ensin irtisanotuille tai lomautetuille.

Työsopimuslaki ei ole kuitenkaan tällaista edellyttänyt, sillä laki koskee vain tilanteita, joissa työnantaja on palkkaamassa työntekijöitä.

”Tilanne oli vähän hassu, ja siksi säännöksestä haluttiin eroon. TE-toimisto joutui menemään pidemmälle kuin työsopimuslaki edellytti”, Siitonen kertoo.

Tämäkin kirjeen väite vaikuttaisi siis pitävän paikkansa. Säännös tosiaan poistui vuonna 2017, mutta syistä kirjoittajalla ja ministeriöillä on omat näkemyksensä.

Väite 3: Palkaton työ syö palkallisia työpaikkoja

Kirjeen mukaan palkattomat harjoittelut ja työkokeilut syövät palkallisia työpaikkoja. Eniten kärsivät määrä- ja osa-aikaiset työntekijät, mutta myös vakituisten työntekijöiden tarve vähenee. Kirjoittajan mukaan eräs yrittäjä oli nauranut nuorelle työkokeilijalle päin naamaa, että miksi palkata ketään uutta, sillä hän saa koko ajan ilmaistakin työvoimaa.

Vastaus on pitkä ja polveileva. Lyhyesti ja ytimekkäästi: lisätuntien tarjoamisessa työnantajan tulee noudattaa työsopimuslakia –eli sitä, jonka noudattamista TE-toimistojen ei tarvitse valvoa.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa todetaan:

”Työkokeilusopimuksen tekeminen lähtee aina työnhakijan tarpeista eikä työnantajan tarpeesta saada työvoimaa. Työkokeiluun osallistuva ei saa korvata työsuhteessa olevia työntekijöitä työpaikalla. Jos työkokeilun järjestäjä pyrkii teettämään työtehtävät palkattujen työntekijöiden sijasta työkokeilijoilla, tästä voi aiheutua työkokeilun järjestäjälle etua, joka vääristää kilpailua.”

Ministeriön viestintä kertoo, että kilpailua vääristävien vaikutusten arviointi on aina tapauskohtaista. TE-toimiston tulee huomioida esimerkiksi se, kuinka suuren osan henkilöstöstä työkokeilussa olevat muodostavat.

Työkokeiluun osallistuvilla ei saisi myöskään korvata kausiluonteisen työvoiman tarvetta, esimerkiksi lomasijaisia.

Tämä vaikuttaisi toteutuvan hyvin ainakin kesäisin, sillä työkokeilijoiden määrä on heinäkuussa alhaisimmillaan. Tilastotiedot antavat viitteitä siitä, ettei työkokeilijoita käytetä ainakaan kesätyöntekijöitä korvaavana työvoimana.

TE-toimiston on ”harkittava huolellisesti” työkokeilua sellaisten yritysten kanssa, jotka eivät palkkaa työntekijöitä, vaikka ottavat henkilöitä toistuvasti työkokeiluun.

Lisäksi TE-toimistolla on ”velvollisuus arvioida”, voiko henkilön ohjata työkokeiluun nämä seikat huomioiden.

On ”harkittava” ja ”arvioitava”, selväksi tuli. Mutta kuka päätöksen lopulta tekee ja millä perusteilla?

Väite 4: Liian moni päätös jää yksittäisen virkailijan vastuulle

Kirjoittaja kritisoi ministeriön ohjeistusta epämääräiseksi. Hänen mukaansa kilpailuetua koskeva lauseke on vain kuollut kirjain, sillä palkatta työskentelevä harjoittelija on aina kilpailuetu. Lisäksi kirjoittaja kritisoi sitä, ettei ”toistuville työkokeiluille” ole tarkkaa määritelmää. Rajan vetäminen on sysätty yksittäisen virkailijan harteille, ja virkailijat pelkäävät yrittäjien haukkuja ja mustamaalaamista.

Outi Viljamaa ei ole kuullut ongelmasta. Hänen mukaansa TE-toimistoilla on oikeus valita, päättääkö työkokeilusta yksi vai useampi virkailija.

Ministeriö ei ole nähnyt valtakunnallisen ohjeistuksen laatimista tarpeelliseksi.

”Emme pysty kovin tarkkaan ohjeistamaan käytännön työtä tältä tasolta. Olemme jättäneet valtaa sinne, missä päätöksiä tehdään.”

Ministeriön viestinnästä puolestaan kerrotaan:

”Jos työkokeilun järjestäjän koko toiminnan tavoitteena on työttömien työmarkkinavalmiuksien ja osaamisen kehittäminen sekä työttömien integrointi työmarkkinoille (esim. työpajat, työllistämissäätiöt), estettä toistuvien työkokeilusopimusten tekemiselle ei ole.”

Jos virkailijat kokevat kirjoittajan väittämällä tavalla, palaute ei vaikuta kantautuneen ministeriöön asti –tai sitä ei ole kuunneltu.

Väite 5: Nuoret työkokeilijat laitetaan hanttihommiin

Kirjoittaja kertoo havainneensa, että useat työnantajat käyttävät palkattomia harjoittelijoita rutiininomaiseen työhön. Perehdyttämisen sijasta monet työnantajat laittavat harjoittelijat siivoamaan tai hyllyttämään. Eräs teknisen alan opiskelija suoritti kuukausien harjoittelua hyllyttäjänä kaupassa, joka ei ollut edes keskittynyt kyseisen alan tuotteisiin.

Tähän kysymykseen on kaikkein vaikeinta saada vastausta.

Työ- ja elinkeinoministeriö on onneksi käynnistämässä työkokeiluun liittyvää tutkimusta. Tarkoituksena on selvittää, kuinka lainsäädännössä asetetut tavoitteet täyttyvät ja toteutuvatko työttömien sekä työkokeilun järjestäjien odotukset.

Lue myös

Aktiivimalli on vain jäävuoren huippu – Pysäyttävä kirje asiantuntijalta: ”Palkattoman työn määrä on räjähtänyt”Hätkähdyttävä tulos: Lähes 500 000 suomalaista tekee ilmaista työtäAleksi on ollut yli kymmenen kertaa työharjoittelussa: ”Työttömyys on minun sotani”

”Selvityksen tekee ulkopuolinen taho. Siinä selvitetään myös työkokeiluun mahdollisesti liittyvät ei-toivotut ilmiöt”, Outi Viljamaa kertoo.

Asiaan pitäisi siis tulla selvyys vielä tämän vuoden puolella.

Opiskeluun liittyvistä harjoitteluista vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Tiina Polo kertoo, että jokaisen harjoittelujakson sopimus tehdään erikseen työnantajan ja koulutuksen järjestäjän välillä.

”En osaa sanoa, mihin kuulemasi väitteet perustuvat. Harjoittelija saattaa aloittaa työpaikalla vaatimattomista tehtävistä ja edetä sitä mukaa kun kokemusta tulee.”

https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/ministerio-kommentoi-hurjia-vaitteita-ilmaistyosta-taysi-yllatys-meille-suomensimme-sekavan-vastauksen/

 

#%)/&%)#/&/&¤)#     Onpa mukavaa lukea näitä eri tilastoja.    Pointti kun olisi lähinnä se, että heppu x – olisi palkkatyössä mistä tulee liksa asuntoon ja ruokaan jne..    Tempputyöllistämiset ovat vanha juttu-ja näyttää siltä, että systeemin vedätykset ja lukujen rukkaamiset menevät vielä sinne tänne täydestä kuin veitsi voihin.   Kunnes nyt sitten tosiaan joku jaksaa syynätä mitä nuo sekopäiset luvut ja harhautukset siellä täällä ovat ihan tarkalleen.   Kiva että joku jaksaa.  // 

  Sattuipa vaan Yleltä sopivasti samaan hetkeen työllisyyden kehumisartikkeli, kun toisaalla siis todetaan., että puolet porukoista tekee orjatyötä ilmaiseksi tai kahvirahoilla…tai on muilla tyhjänpäiväisillä kursseilla.    Hallituksen työllisyystavoite alkaa muistuttaa yhä enemmän joidenkin maiden keksittyjä ihmisiä – ketkä lisättiin kirjoihin ja kansiin.  Jossain taidettiin kerätä kuolleiden eläkkeitäkin ja mitä muuta kaikkea.   Satonäkyviä lisättiin, jotta kalifi oli tyytyväinen, vaikka kaalinpäistä ei ollut tietoakaan.    Meillä ollaan  jo näköjään samalla alhaisuuden asteella.    Ei pitkä matka sylttytehtaalle. 

Tilastokeskus: Suomen työllisyystilanne parantunut selvästi – vuodessa 100 000 työllistä lisää

(muokattu )
Työllisyys kasvaa ja työttömyys vähenee Suomessa edelleen hyvää vauhtia.
Työllisyystilanne on parantunut selvästi tällä hallituskaudella. Kuvituskuva.

Työllisyystilanne on parantunut selvästi tällä hallituskaudella. Kuvituskuva.

Työllisyystilanne on parantunut selvästi tällä hallituskaudella. Kuvituskuva. MOSTPHOTOS

Tilastokeskuksen mukaan kesäkuussa Suomessa oli 99 000 työllistä enemmän kuin vuosi sitten.

Työttömiä oli kesäkuussa 192 000, mikä oli 57 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Työttömyysasteen trendi oli kesäkuussa 7,2 prosenttia.

Työllisyysaste 71,8 prosenttia

Työllisyysaste eli työllisten osuus 15-64-vuotiaista oli kesäkuussa 75,5 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 72,5 prosenttia. Miesten työllisyysaste nousi edellisen vuoden kesäkuusta 3,5 prosenttiyksikköä 77,0 prosenttiin ja naisten työllisyysaste 2,6 prosenttiyksikköä 74,1 prosenttiin.

Työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli kesäkuussa 71,8 prosenttia eli työllisyysaste oli enää 0,2 %-yksikköä alle Juha Sipilän (kesk) hallituksen vaalikauden lopulle asettaman tason.

– Hallituksen tavoite toteutuu etuajassa. Tavoite 110 000 uudesta työpaikasta täyttyi vuoden etuajassa. Tärkein syy työllisyyden kasvulle löytyy luonnollisesti talouskehityksestä: talouskasvu on yllättänyt positiivisesti maailmalla, euroalueella ja Suomessa.

– Työllisyyttä parantaa aavistuksen vuoden alussa alkanut aktiivimalli, mutta suurin osa työmarkkinoiden toipumisesta tulee pysyvistä täysiaikaisista työsuhteista. Valetyölliset tai tunti töitä viikossa -tekijät eivät siis selitä suurinta osaa työmarkkinoiden toipumisesta, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus toteaa.

100 000 työllistä lisää

Työllisiä oli vuoden 2018 kesäkuussa 2 672 000 (virhemarginaali ±33 000), mikä oli 99 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisiä miehiä oli 58 000 ja naisia 41 000 enemmän kuin vuoden 2017 kesäkuussa.

Työllisyysaste ja työllisyysasteen trendi 2008/06-2018/06, 15-64-vuotiaat.

Työllisyysaste ja työllisyysasteen trendi 2008/06-2018/06, 15-64-vuotiaat.

Työllisyysaste ja työllisyysasteen trendi 2008/06-2018/06, 15-64-vuotiaat. TILASTOKESKUS

Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan kesäkuussa 192 000 (virhemarginaali ±19 000), mikä oli 57 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä miehiä oli 104 000 ja naisia 89 000.

Työttömyysaste oli kesäkuussa 6,7 prosenttia eli 2,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Miesten työttömyysaste laski vuodentakaisesta 2,3 prosenttiyksikköä 6,9 prosenttiin ja naisten 1,9 prosenttiyksikköä 6,5 prosenttiin. Työttömyysasteen trendi oli 7,2 prosenttia.

15-24-vuotiaita nuoria oli kesäkuussa yhteensä 619 000. Heistä työllisiä oli 375 000 ja työttömiä 61 000. Työvoimaan, eli työllisiin ja työttömiin, kuuluvien nuorten määrä oli näin ollen 436 000. Nuorten 15-24-vuotiaiden työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli kesäkuussa 14,0 prosenttia, mikä oli 7,7 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin.

Nuorten työttömyysasteen trendi oli 16,2 prosenttia. 15-24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus samanikäisestä väestöstä oli 9,8 prosenttia.

Tilanne parantunut selvästi 3 vuodessa

Juha Sipilän (kesk) hallitus aloitti kesäkuussa 2015. Työllisyystilanne on parantunut selvästi noista ajoista.

Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2015 kesäkuussa 280 000, mikä oli 22 000 enemmän kuin vuoden 2014 kesäkuussa. Työttömyysaste oli 10,0 prosenttia, kun se vuoden 2014 kesäkuussa oli 9,2 prosenttia.

Työllisiä oli vuoden 2015 kesäkuussa 2 526 000 (virhemarginaali ±32 000), mikä oli 35 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Työllisyysaste eli työllisten osuus 15-64-vuotiaista oli kesäkuussa 71,0 prosenttia, mikä oli 0,7 prosenttiyksikköä alempi kuin vuotta aiemmin. Työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli 67,7 prosenttia.

Saarikolta piupaut diabeetikoille.-2018

      Kuten tullut todettua ja minkä monikin jo ymmärtää, että valtio ja kunnat  Suomessa, eivät niin välitä siitä mitä laki tai pykälät sanovat.  Ja että populan todella pitäisi jaksaa kannella ihan kaikesta jo sinne Aluehallintovirastoon, missä päätöskin kestänee vuoden pintaan.  Uskomatonta kansalaisten oikeusturvan polkemista sekä potilasturvallisuuden vaarantamista- – sekä eriarvoistamista hoitopuolen kanssa.     Kuntalaisille voidaan tarjota ei-oota tai mitä sattuu -ilman että tarvitsee pelätä minkään sortin sanktioita tai sanomisia.   Kunhan touhuillaan.       Saarikkokin jauhaa ihan sitä itteään ja ohittaa eriarvoisen käytännön tänään —  eikä tämä päivä kulje tulevaisuuden  “ehkä-soten” kanssa.        Ja itseasiassa loppupeleissä maakunnat voivat tehdä vieläkin hullumpia päätöksiä erinäisten menolappujensa kanssa.        

(/%#)/¤%#/&¤#

”Perustelut tuntuvat ihan käsittämättömiltä” – Diabeetikot eri puolilla Suomen hyvin eriarvoisessa asemassa,ministeri Saarikon vastaukset eivät tyydytä.

Edelleen tänä päivänäkin välillä tulee todella epäreilu olo. Kun tuo sairaus ei ole ollut mikään helppohoitoisin Eetulla.

– Päässä pyörii sellainen ajatus, että miksi, miksi meillä on tämä…

Näin kuvailee Lahtelainen Heli, jonka poika sairastaa tyypin 1 Diabetesta. Vastaavanlaisten ajatusten kanssa painivat Suomessa taatusti kymmenet tuhannet vanhemmat. Suomessa tyypin 1 diabeetikkoja on nimittäin noin 50 000. Luku on yhtä suuri, kuin mitä suomalaisissa keskisuurissa kaupungeissa Mikkelissä ja Kotkassa on asukkaita.

Helin kuopus sairastui vain yksivuotiaana. Siitä alkoi uuden opettelu.

– Harjoittelimme aluksi piikittämistä suolaliuoksella mandariiniin ja Eetun isän kanssa toisiimme. Ja sitten piti opetella laskemaan niitä hiilareita. Minä huusin, että en ikinä tule oppimaan näitä laskuja, kun on huono matikkapää. Ja päälle piti vielä laskea insuliini mitä laitetaan. Se oli ihan kauheaa aikaa.

– Mutta sitten tuli vain todettua, että ei tässä nyt muu auta.

Uuden tilanteen hyväksyminen on usein ensimmäinen askel. Hoito ei tästä huolimatta välttämättä kuitenkaan helpotu. Vilkkaan ja urheilullisen Eetun tapauksessa huolta herättävät etenkin sokereiden seilaaminen keskellä yötä. Poika tunnistaa matalan verensokerin valveilla ollessaan itse, mutta yöllä hän ei herää vaikka ne laskisivat kuinka alas.

– Heräsimme herätyskellon kanssa joka yö Eetun isän kanssa. Oli vuoroyöt, että edes toinen sai yrittää nukkua. Riippuen sitten siitä, mitä sokerit olivat, niin pistettiin lisää tai syötettiin.

Uusi, viimeisten vuosikymmenien aikana nopeasti kehittynyt teknologia on tuonut tilanteeseen onneksi helpotusta. Kun perinteisesti sokereita on mitattu sormenpäästä nappaamalla verinäyte, nyt saatavilla on myös erityyppisiä muutamasta päivästä pariin viikkoon kestäviä sensoreita. Ne seuraavat sokereita jatkuvasti ja arvon lukeminen hoituu ilman pistämistä.

– Onneksi nyt on tuo insuliinipumppuun yhdistettävä hälyttävä sensori. Niin ei tarvitse valvoa herätyskellon kanssa. Pumpun hälytys herättää vain silloin kun sokerit laskevat tai nousevat liiaksi, Heli huoahtaa.

Laitepäätöksen myöntämisessä lähtökohtana pitäisi aina olla potilaan tarve.

Valitettavasti kaikilla Suomessa tilanne ei ole yhtä hyvä. Minkälaisia välineitä ja miten uutta teknologiaa pääsee hyödyntämään vaihtelee voimakkaasti asuinpaikkakunnasta ja potilaan omasta aktiivisuudesta. Diabetesliiton erityisasiantuntija Irene Vuorisalo toteaakin diabeetikkojen olevan laeista ja säädöksistä huolimatta käytännössä hyvin eriarvoisessa asemassa.

– Räikeimmin erot ovat tulleet esiin juuri verensokerin jatkuvaan seurantaan, eli sensorointiin liittyen. Myöntämisen kriteerit vaihtelevat voimakkaasti riippuen kunnista.

Eduskunnan oikeusasiamieskin on Vuorisalon mukaan tehnyt asiasta selkeän linjauksen: laitepäätöksen myöntämisessä lähtökohtana pitäisi aina olla potilaan tarve.

– Silti joissain kunnissa ihmiset joutuvat peräämään oikeuksiaan jopa aluehallintoviraston kanteluiden kautta, Vuorisalo kertoo.

– Tämä johtaa siihen, että jää ihmisten omista voimavaroistaan kiinni, jaksaako tarvitsemaansa hoitoa vaatia.

Jos jokin hoitoväline tai -muoto toimii jollakin, ei se takaa, että se toimisi kaikilla.

Terveydenhuoltolain mukaan kunnan on järjestettävä diabeetikkojen tarvikejakelu osana sairaanhoitoa. Hoitotarvikkeet ovat diabeetikolle maksuttomia. Päätöksen hoitotarvikkeista tekee lääkäri tai terveydenhuollon ammattihenkilö, jakelusta vastaavat puolestaan terveyskeskukset.

Diabetekseen on paljon erilaisia hoitomuotoja ja -laitteita. Kunnat kilpailuttavat laitevalmistajien tuotteet ja valitsevat näin kuhunkin hoitomuotoon tarjoamansa tuotteet. Esimerkiksi yleistyneissä insuliinipumpuissa laitevalmistajien välillä voi kuitenkin olla suuriakin eroja. Joihinkin pumppuihin saa liitettyä jatkuvan sokerin mittaamisen, toisiin taas ei.

Olennaista on myös huomata, että jos hoitomuotoja ja -tarvikkeita on montaa eri sorttia, niin asian laita on samoin myös diabeetikkojen osalta. Jos jokin hoitoväline tai -muoto toimii jollakin, ei se takaa, että se toimisi kaikilla. Kuntien kilpailutuspäätökset tunnistavat harvoin erilaisten ihmisten erilaiset tarpeet. Yhdeksi ongelmakohdaksi muodostuukin se, että kunnan kilpailutuksen perusteella valitsema laite ei välttämättä sovellukaan hyvin joillekin diabeetikoille.

Diabetesliittoon jopa satoja yhteydenottoja.

Toinen epäkohta liittyy kuntien erilaiseen suhtautumiseen uusimpaan teknologiaan. Esimerkiksi muutama vuosi sitten markkinoille tuli, joskaan ei ensimmäinen, jatkuvasti sokeria mittaava laite. Kyseessä on käsivarteen asetettavasta sensorista, jota voi käyttää kaksi viikkoa yhtäjaksoisesti. Aikaisempiin mittareihin verrattuna laite on edistyksellinen juuri sen vuoksi, että sokeria mitatakseen ei tarvitse enää tehdä jatkuvasti reikiä sormenpäihin. Lisäksi laite on aikaisempiin sensoreihin nähden pitkäikäinen.

Vuorisalo kertoo Diabetesliiton saaneen tämän vuoden puolella jopa satoja yhteydenottoja liittyen tarvikkeisiin ja ennen kaikkea juuri kyseiseen mittariin.

– Yhteydenottojen perusteella ihmiset ovat turhautuneita, sillä perustelut millä mittareita kielletään tuntuvat heistä ihan käsittämättömiltä.

Vuorisalo toteaa syyn mittarien epäämiselle olevan lähes aina taloudellinen. Kunnat eivät halua hankkia hieman kalliimpaa mittaria asiakkailleen.

– Mutta mittarit tuottavat puolestaan terveyttä, joka säästää valtion ja kuntien varoja pitkässä juoksussa huomattavasti, hän huomauttaa.

Kyse ei ole mistään pienistä summista. Vuonna 2011 arvioitiin, että diabetes ja sen oheissairaudet maksavat Suomen valtiolle vuotuisesti huimat 1,77 miljardia euroa. Vertailuna, Suomen vuoden 2018 menoarvio oli kokonaisuudessaan noin 55 miljardia euroa.

– Hyvä hoitotasapaino on investointi tulevaisuuteen. Suurin osa näistä diabetekseen liittyvistä kustannuksista syntyy nimenomaan diabeteksen lisäsairauksista, jotka olisivat estettävissä hyvällä hoidolla.

Ja uudet laitteet auttaisivat hoitotasapainossa pysymisessä. Hoitovälineiden osuus diabeteksen hoitokustannuksista oli esimerkiksi vuonna 2007 vain 5 prosenttia. Diabetesliiton mukaan vuoden sensorointi maksaa puolestaan vähemmän kuin kolme sairaalapäivää. Ja sensoroinnilla voitaisiin todennäköisesti estää kyseisiä sairaalapäiviä.

Ongelmaan on pyritty puuttumaan myös eduskunnassa.

Asiaan on herätty myös eduskunnassa. Ongelmaan on pyritty puuttumaan ja asiasta on jätetty kirjallisia kysymyksiä niin sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle (sin.) kuin myös perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle (kesk.). Tulokset ovat kuitenkin olleet laihoja.

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropposen mukaan tällä hetkellä tyypin 1 diabeetikoiden hyvään hoitotasoon pääsemistä estää muun muassa hoitovälineiden saatavuus ja myöntökriteerit sekä välineiden kilpailutus. Hän tekikin keväällä hoitovälineistä kirjallisen kysymyksen ministeri Saarikolle.

– Sairaaloiden budjetit määrittelevät pitkälti, saako diabeetikko insuliinipumpun vai verensokeriseurantalaitteen. Käytännössä useat diabeetikot joutuvat ostamaan itse pitkäaikaissokeriseurantalaitteensa, verensokerimittarinsa ja jopa pumppunsa, kysymyksen perusteluissa todettiin.

Jos kunta ei syystä tai toisesta diabeetikon toivomaa hoitovälinettä tarjoa, saattaa oma raha jäädä ainoaksi keinoksi saada laite käyttöön.

Mäkisalo-Ropponen kysyikin ministeriltä, mitä hallitus aikoo tehdä, että diabeetikot saavat tarvitsemansa hoitotarvikkeet oikeasti 100 prosenttisesti korvattuna. Hän vaati myös, että hoitotarvikkeet rajattaisiin pois kilpailutuksen piiristä.

Kansanedustaja ehdotti lisäksi, että hoitovälineiden jakelun siirrettäisiin apteekkeihin välinejakelussa esiintyvien ongelmien vähentämiseksi. Näin varmistettaisiin, että diabeetikko saa lääkärin määräämät hoitovälineet.

Ministeri Saarikko painottaa sote-uudistuksen merkitystä.

Ministeri Saarikko korosti vastauksessaan, että säädösten mukaan hoitotarvikkeet luovutetaan nytkin maksutta. Tarvikkeita jaetaan nykyisin joko terveyskeskuksesta tai muusta sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteestä. Niitä voidaan toimittaa myös suoraan kotiin.

Lisäksi Saarikko painotti sote-uudistuksen merkitystä. Vastauksen rivien välistä on luettavissa, että asialle ei aiota tehdä mitään, ennen kuin uudet maakunnat ovat pystyssä ja toiminnassa.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksella on tavoitteena siirtää terveydenhuollon järjestämisvastuu maakunnille. Näin voidaan koota osaaminen siten, että myös diabeteksen hoitotarvikkeet ja uuden teknologian käyttöönottoon saadaan paremmat edellytykset.

Ministerin mukaan maakunnilla on tällöin mahdollista kilpailuttaa hankintalakia noudattaen parhaat potilaan hoitoa tukevat hoitotarvikkeet ja välineet sekä järjestää niiden jakelu.

– Tavoitteena on säädöksin säilyttää potilaan hoitotarvikkeiden maksuttomuus samalla, kun kustannusvastuu niistä on tulevilla maakunnilla, Saarikko esitti.

Ministerin vastaukset eivät tyydyttäneet.

Ministerin vastaukset eivät kuitenkaan tyydyttäneet Mäkisalo-Ropposta eikä sisätautilääkäri Ulla Paanasta.

– Ministeri väittää, että välinejakelussa neuvottaisiin diabetesvälineiden käytössä. Se on mahdollista jossain päin Suomea, mutta se ei ole yleinen käytäntö, Paananen huomauttaa.

Hän korostaa, miten yleisesti diabeteshoitajat ja välineiden valmistajat neuvovat laitteiden käytössä, eivät tarvikkeita välittävä omahoitotarvikejakelu.

– Välinejakelut ovat auki muutamia tunteja viikossa, joten niissä ei ole edes aikaa neuvoa käyttöä. Välinejakelu on liukuhihnatyötä eikä neuvonta tapahdu samassa paikassa. Siis väite siitä, että neuvonnan vuoksi välinejakelu tulisi pitää ennallaan, ontuu pahasti.

Paananen ei usko myöskään sote-uudistuksen autuaan pelastavaan voimaan.

– Ministeri väittää, että uudistus ratkaisee kilpailutuksen tuoman ongelman siitä, että hyviä diabeteksen hoitovälineitä ei saada ja siitä, että diabeteshoitovälineitä saisi tarpeeksi. Miten maakunnan päättäjät eroavat kuntien, kuntayhtymien tai sairaanhoitopiirien päättäjistä?  Miten heillä voisi olla sen enempää tietoa diabeteshoidoista? hän kysyy napakasti.

– Todennäköisemmin vain ne muutamat hyvin toimivat hoitopaikat ja paikallinen joustavuus vähenisivät. Tasa-arvo toteutuisi niin, että kaikilla olisi yhtä huonot oltavat. Kilpailutus aiheuttaa sen, että lyhytnäköinen taloudellinen intressi määrää elintärkeistä hoitovälineistä, hän painottaa.

Paananen huomauttaa, että tuskinpa sote-uudistuksen jälkeenkään hoitotarvikkeiden kilpailutuksista vastaavissa ryhmissä nähdään tarpeeksi käytännön työtä tekeviä diabeteslääkäreitä, diabeteshoitajia tai hoitovälineiden loppukäyttäjiä eli diabeetikkoja. Hän korostaa, että vain heillä on riittävän laaja ymmärrys erilaisista hoitovälineistä.

– Ja vaikka tiimi olisi riittävän monipuolinen, niin kilpailutuksessa valitaan vain muutama väline, mitkä eivät kuitenkaan valitettavasti koskaan sovi kaikille.

Ykköstyypin diabetesta sairastavan nuoren pojan äitinä Heliä ihmetyttää, että miksei lapsi voi saada kaikkea sitä hoitoa, mitä on tarjolla ja mikä mahdollisesti helpottaisi hoitoa.

– Kyllähän minä tiedän. Rahastahan se on kiinni. Mutta koska on tarjolla, niin miksi ei voi saada kaikkea mahdollista mikä helpottaa lapsen ja vanhempien elämää. Se on todella harmi, hän huokaa tuskastuneena.

– Ja sitten kun saisi vielä ne kaikki käyttöönsä, hän naurahtaa päälle.

Terveen on vaikea ymmärtää uuden teknologian tuomaa helpotusta.

Irene Vuorisalo Diabetesliitosta muistuttaa vielä, miten terveen ihmisen on vaikea ymmärtää uuden teknologian tuomaa helpotusta ja muutosta.

– Diabeetikot joutuvat ottamaan esimerkiksi verinäytteen monta kertaa päivässä päivästä ja viikosta toiseen elämänsä loppuun asti. Monta reikää päivässä sormeen ja sen mukaan pitää miettiä mitä voi syödä ja mitä lääkkeitä ottaa, Vuorisalo päivittelee.

– Sitten tulee mittari, joka näyttää sokerien vaihtelun yhdellä pyyhkäyksellä. Tuntuu varmasti turhauttavalta tietää, että toisaalla joku saa laitteen käyttöönsä, jos itse ei sitä saa.

Jutun otsikkoa korjattu klo 14:22.

https://www.demokraatti.fi/perustelut-tuntuvat-ihan-kasittamattomilta-diabeetikot-eri-puolilla-suomen-hyvin-eriarvoisessa-asemassa-ministeri-saarikon-vastaukset-eivat-tyydyta

huihai diabetes…ja rahaa säästetään.-2018

“””””””””Uusi käytäntö yllätti

Diabetesliiton erityisasiantuntija Irene Vuorisalon mukaan yksilöllinen mittausten tarve tulee arvioida yhdessä diabeteshoitajan ja lääkärin kanssa ja kirjata diabeetikon hoitosuunnitelmaan.        (kannattaa ehkä monessa tervarissa infota henkilökuntaa siitä, mikä ON hoitosuunnitelma.   Tuntuu olevan yhtä kateissa kuin muukin tieto tuolla pitkin tuppukyliä.)

– Monille diabeetikoille uusi käytäntö tuli täytenä yllätyksenä. Hätkähdyttävästä ja turvattomuutta herättävästä muutoksesta ei ollut kerrottu vastaanotolla, saati minkäänlaisella omaan tilanteeseen liittyvällä yhteydenotolla, Vuorisalo kirjoittaa liiton nettisivuilla.

Potilaslain mukaan potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä tämän kanssa. Tyypin 2 diabeteksen mittausliuskojen rajoituksessa näin ei kaikkialla menetelty.”””””””


No2need::::::::.  :::: No ei todellakaan olla siellä täällä menetelty. Kaakonkulmilla.        Kun db-potilas meni hakemaan liuskojaan ja neuloja, niin hoitaja kuulemma tokaisi, että  ei sitä sokeria koko aikaa ja montaa kertaa tarvi mittailla   ???       Että eipä ihme, jos rahaa säästyy.     Samoin poistettu jostain koko hoitajan päivystysaikoja ja tarvikejakelua…. ja mummot vaarit hakemaan kamojaan toiselta puolen kaupunkia – ei mistään omasta tk:sta enää.      Näin se terveydenhoito sitten säästelee rahaa, ja kuntalaiset mitatkoot vaikka senkkoja nenästään sen sijaan.

%¤#&%¤%#

Kansan Uutiset:::::::::        Potilaiden omat kustannukset puolittuivat.

Diabeteksen omaseuranta tuo huomattavat säästöt terveydenhuollon menoihin. Harvaan asutuilla alueilla säästöt ovat miljoonia euroja, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus.

Potilaskohtaiset kustannukset laskivat vuodessa lähes 60 prosenttia, 280 eurosta 120 euroon, kun puolet pitkäaikaisverensokerin seurannoista tehtiin omaseurannalla. Sekä potilaiden omaseurassa että vertailuryhmässä noudatettiin kansallisia hoitosuosituksia.

Ensimmäistä kertaa tyypin 2 diabeteksen seurannan kustannuksia tarkasteltiin kokonaisella terveydenhuoltoalueella Pohjois-Karjalan tutkimusalueella potilaiden vuosittaiset matkakulut laskivat 45 eurosta 17 euroon, kun liikkumistarve väheni.

Nuorempi tutkija Aapeli Leminen sanoo, että diabeteksen hoidossa pitää ottaa huomioon suorien kustannusten lisäksi epäsuorat kustannukset, kuten potilaiden matkakulut.

Tutkimuksen mukaan diabeteksen omaseurannalla voidaan säästää Suomessa kymmeniä miljoonia.

Kustannusmalli sopii muuallekin

Tutkimuksessa yhdistettiin potilastietojärjestelmän tietoja paikkatietoon. Tutkimusaineistossa oli mukana 9 070 potilasta, jotka sairastavat tyypin 2 diabetestä. Diabeteksen seurantaa ja potilaiden liikkumista mallinnettiin paikkatietopohjaisella kustannusmallilla.

Kustannuksissa huomioitiin sekä potilaiden matkoihin käyttämä aika ja todelliset matkakustannukset, tehtiinpä matka kävellen, pyörällä, henkilö- tai linja-autoautolla tai taksilla.

Diabeetikoiden pitkäaikaisverensokerin seurannassa potilaiden matka- ja aikakulut muodostavat noin 21 prosenttia seurannan kustannuksista.

Lemisen mukaan potilastietojen ja paikkatiedon yhdistäminen avaa terveydenhuoltosektorilla monia tutkimusmahdollisuuksia.

– Pohjois-Karjalassa testattua kustannusmallia voidaan hyödyntää myös muilla alueilla ja muiden sairauksien, kuten syöpien tai sydän- ja verisuonisairauksien kustannusten laskemisessa, Leminen uskoo.

Uusi käytäntö yllätti

Diabetesliiton erityisasiantuntija Irene Vuorisalon mukaan yksilöllinen mittausten tarve tulee arvioida yhdessä diabeteshoitajan ja lääkärin kanssa ja kirjata diabeetikon hoitosuunnitelmaan.

– Monille diabeetikoille uusi käytäntö tuli täytenä yllätyksenä. Hätkähdyttävästä ja turvattomuutta herättävästä muutoksesta ei ollut kerrottu vastaanotolla, saati minkäänlaisella omaan tilanteeseen liittyvällä yhteydenotolla, Vuorisalo kirjoittaa liiton nettisivuilla.

Potilaslain mukaan potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä tämän kanssa. Tyypin 2 diabeteksen mittausliuskojen rajoituksessa näin ei kaikkialla menetelty.

https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3934908-diabeteksen-omaseurannalla-miljoonasaastot

Hallituksen työllisyyshuijaus !!! -2018

Jos Tilastokeskuksen työttömyyslukuun lisätään piilotyöttömät, päästään 14 prosentin työttömyysasteeseen.

Seura-lehti on tutkinut työttömyyslukuja tavanomaista tarkemmin ja päätynyt lopulta useampaan lopputulokseen laskutavasta riippuen.

Työttömyysaste nousee Tilastokeskuksen ilmoittamasta toukokuun 9,3 prosentin lukemasta 14 prosenttiin, jos Tilastokeskuksen ilmoittamaan, haastattelututkimuksena tehtävässä työvoimatutkimuksessa saatuun 261 000 työttömään lisätään piilotyöttömät 122 000, jolloin työttömiä on yhteensä 383 000.

Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen rekisteritiedon mukaan työttömiä oli 242 000, joiden lisäksi 100 700 henkilöä oli palkattomissa työvoimapalveluissa, joten työttömyyden kokonaisluku oli 342 700. Tällä tavalla päästään 12 prosentin työttömyysasteeseen.

Jos asiaa katsotaan Kelan ja Finanssivalvonnan yhteistilastosta käsin, työttömyysturvan saajia on yhteensä 350 000 henkilöä. Siitä päästään 12,5 prosentin työttömyysasteeseen.

Yli 500 000 tekee ilmaista työtä

ILMOITUS

Seura-lehti on tehnyt enemmänkin kiinnostavia laskelmia työttömyyden ympäriltä. Tilastotietoja yhteen laskemalla lehti on päätynyt siihen, että jopa 514 444 suomalaista tekee vuosittain ilmaista työtä. Tämä ilmaistyö paisuttaa piilotyöttömyyttä ja vaikuttaa työttömyysprosenttiin.

Ilmaisen työn talkoisiin osallistuvat eniten ammattikoulujen opiskelijat. Viime vuoden aikana peräti 327 734 opiskelijaa teki palkatonta harjoittelua. Ammattikorkeakoulujen opiskelijoista 70 prosenttia eli 98 554 opiskelijaa osallistui tähän palkattomaan harjoitteluun.

Opiskelijoiden lisäksi työkokeilijoita oli palkattomissa töissä yhteensä 44 850 ja kuntouttavan työtoiminnan kautta palkatta, työttömyyskorvauksen turvin työskenteli 43 306 ihmistä.

Kun työtön on kuntouttavassa työtoiminnassa, hän ei näy työttömien työnhakijoiden tilastoissa. Seura-lehti huomauttaakin, että näin hallitus kaunistelee tilastoja ilmaistöillä.

Kyseinen noin puolen miljoonan luku voisi lehden mukaan olla vielä isompikin, sillä lähes kaikkeen työvoimapoliittisen opiskeluun kuuluu työssäoppimisjakso työttömyystuella.Ilmaisten töiden talkoisiin voisi näin ollen lisätä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen harjoittelijat, joita oli huhtikuussa 20 398 ja työttömien omaehtoisen opiskelun harjoittelut, joihin osallistui 41 116 ihmistä.

Selkeästi työttömiä

Työttömyystilastojen kaunistumista selittää osaltaan suhdanteiden parantuminen eli työpaikkojen lisääntyminen, mutta oma vaikutuksensa työttömyystilastoihin on Seura-lehden mukaan myös sillä, että sosiaalietuuksilla työskentelevät ja kurssitettavat tilastoidaan työvoiman ulkopuolelle, ei työttömiksi. He eivät ole selkeästi töissä tai työttöminä työnhakijoina.

Kaikissa palkattomissa aktivointipalveluissa oli tämän vuoden toukokuun lopussa rekisteritiedon mukaan yhteensä noin 100 700 henkilöä, mikä oli nelisentuhatta enemmän kuin edellisen vuoden toukokuussa.

”Aktivoidut eivät ole saaneet aitoa työpaikkaa, vaan pelkästään jotain väliaikaista tekemistä, kuten työtoimintaa. Kyseessä on siis tempputyöllistyminen, joka ei välttämättä pitkän päälle paranna työttömän tilannetta”, Seura kirjoittaa.’

https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3935103-virallisesti-tyottomyysaste-93-prosenttia-oikeasti-14-tai-ainakin-12-prosenttia

Kelan torvelointi alkaa olla jo törkeää välinpitämättömyyttä.-2018

        Kelan  ei näytä olevan tarpeellista palvella kansalaisia, koska tumpelointia kuulee ihan joka tuutista-  sekä lähes jokaiselta tutulta ja kadulla tapaavalta -kuka joutuu asioimaan Kelan kanssa.      Kummallinen oikeus valtion puljuilla  tumpeloida miten huvittaa…sekä että saman romun annetaan jatkua ja jatkua.   Kansalaiset eivät ole heittopusseja….ja ei olekaan ihme enää, että lentelee Kelan ikkunoihin kiviä tai tietokoneita ulos ikkunoista.      Jos erehdyksiä tulee jatkuvalla syötöllä- ihmiset ovat ilman korvauksiaan – ei ole sitten rahaa ostaa ruokaa tai lääkkeitä – niin korjauksen pitää tulla TUNNEISSA….eikä viikoissa.     Mitäköhän Kelan oma henkilökunta sanoisi, kun heidän palkkansa olisi vaikka puoli vuotta myöhässä (suhteuttana siis köyhien tilanteeseen, ketkä syövät kädestä suuhun) 

On aika kipata määrätyt sosiaalitoimen palvelut takaisin sossuun, missä on sen alan kokemus.  Kela voi naputella laskukonetta niiden asioiden kanssa, mitkä eivät sisällä muuttuvia tekijöitä tai sosiaalitoimen harkinnan käytön vaatimusta.     Ihmiset kun tarvitsevat määrätyt rahansa tänään, eikä kuukauden päästä….tai sitten kun joku perkeleen valitus tai kantelu on tuosta paskatalosta tehty.     Kuka idiootti tuonkin Kelan siirron keksi, joutaa sinne haisunäädän kusimyrskyyn, kuten se  eräs juttu mainitsee.    Idiootimpaa menettelyä saa sitäkin hakea juuri viime ajoilta. 

     Kelan päätöksenteko sosiaalipuolella on totaali-hanurista – eikä moista ole syytä jatkaa.   Sossun toimet takaisin sossuun.        Vaikka lammaskansa ei näytä kovin äkkiä pinnaansa menettävän – mutta onko sitä syytä odotella. ???

Kelan neuvontanumeroiden jonotusajatkin jotain käsittämätöntä.  Ilmeisesti kukaan ei jaksa kannella Aluehallintovirastoon — ja vaikka tekisi, niin Avilta ei sanktioita löydy =viraton koko laitos.  Kaljamestoille löytyy kyllä sanktioita, muttei kunnallisille toimijoille, mitkä voivat toimia kuin villissä  ~~pohjolassa.                       Samoin sähköpostia ei ole Kelan suuntaan…ja täten vapaamuotoisen hakemuksen tekeminenkin on mahdotonta – siis sillä omalla sähköpostilla.   Kyllä kansalainen voi omalla vastuullaan lähetellä ihan mitä haluaa….ja Kela sitten vastatkoon paperilla.

Vapaamuotoinen hakemus on ilman muuta vähin vaatimus missä tahansa viranomaistoiminnassa.   Jos rikosilmoituksen tai postia käräjille saa laitettua vapaamuotoisesti, niin onhan se kumma, ettei Kelalle kelpaa.   Mutta siellä ei taida olla AIKAA eikä halua lukea mitään, mikä ei sovi KAAVAAN.    Siihen seiväsperseessäkaavaan, mitä Kelan toiminta lähinnä on.    Eli, ajatus ja soveltaminen ei kuulu perustoimintoihin…. – siis aivot ovat narikassa siinä lafkassa.      Sossu sentään ymmärtää kokonaisuuden sosiaalipuolella, mutta Kelalla ei toimi mikään.    Sossu voi olla myöntämättä harkinnanvaraista toki, mutta sentään ymmärtävät mistä on kysymys köyhän toimeentulossa.   Kelalta on turha odottaa muuta kuin mitä on viivan alla – plussaa tai miinusta— ja vastaus on sitten siinä.  Aivot saavat edelleen levätä, vaikka hakijan tilanne kaikkinensa olisi mitä tahansa.

Velikulta Niinistön veivaukset. -2018

 

Niinistöltä näpäytys kansainväliselle medialle: ”Silloin melkein kaikki maailman maat ovat neutraaleja”

Lehtikuva / Jussi  ////////https://www.demokraatti.fi/niinistolta-napaytys-kansainvaliselle-medialle-silloin-melkein-kaikki-maailman-maat-ovat-neutraaleja

Pääviesti Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän Vladimir Putinin tapaamisesta vaikuttaa olevan se, että he ovat valmiita jatkamaan keskustelua useista vaikeista asioista.

Näin tapaamisen antia arvioi presidentti Sauli Niinistö omassa tiedotustilaisuudessaan tänään. Jos näin on, se on Niinistön mielestä myönteinen asia.

Heti tiedotustilaisuutensa aluksi Niinistö sanoi, että Suomi on vakain ja vapain maa maailmassa.

– Se on saattanut olla yksi syy siihen, että tapaaminen järjestettiin Suomessa.

– Mediassa on käytetty Suomesta sanaa neutraali, se kuulostaa hieman oudolta. Jos EU:n jäsenmaa ja Naton kumppani, jolla on yhteistyösopimuksia Yhdysvaltain, Britannia ja Ruotsin kanssa on neutraali, niin olkoon sitten. Silloin melkein kaikki maailman maat ovat neutraaleja, Niinistö oikoi kansainvälisessä mediassa kirjoitettua.        Taitaa vanhan (omani) ……kuulokin tässä heikentyä iän karttuessa, kun itse olin kuulevinani tai näkeväni tekstissä sanan “puolueeton”.  Mistä lie tuo sana omaan päähän/korviin/silmiin putkahti.   Juurikin tuossa Niinistön jutellessa aiheesta.        Niin tai näin….ja kuinkas muuten — SUomea on ujutettu nyt esim  Natoon jollain ja kaikilla keinoin — kuin käärmettä pyssyyn.   Jargon kuuluu, että juu juu.,..kansanäänestys  sitten siitä —  mutta kohtahan koko Nato ei ole enää kuin allekirjoitusta vaille.    On asejärjestelmät, on harjoitukset, on pelit sun pensselit.  Kansan mielipiteestä ei olla niin oltu, vaikka enemmistö suomalaisista EI HALUA Natoon.   On se kummaa välistävetoa tämä politiikan epelien touhu.   

   Ja presidenttikin kirkkain silmin, velikulta—-kertoo että kyllä Suomi on lännen ystävä joka suuntaan (kuten toki onkin, enemmän kuin itään )  —- mutta tokihan rehellistä olisi kertoa samaan hengenvetoon, että vaikka diilejä on, niin  kansan hyväksyntää Natolle EI OLE.        Jos arvata pitää, niin ns kansa haluaa tuntea  Suomen  olevan  edelleen puolueeton maa, vaikka sitä ei EU:n tai Nato-kumppanuuksien kanssa 100täysin olisikaan.   Tunne on vahva voisi ainakin arvailla,   Ei niitä EU:n määräyksiä ilomielin ole otettu vastaan, saatikka että tänne haluttaisiin  Naton  jeeppejä ajelemaan Lappiin…tai tutka-asemia samoille tunturin nurkille .      Alla olevat NATO-kannat 2017 ovat aika pässinlihaa.  59/22

   Nykyinen ujutus tulee näyttäytymään joku kaunis päivä siten, että kansalta ei kysytä yhtään mitään – vaan päätös tehdään kesken hallituskautta,….ja perustelut vedetään vaikka kaninkolosta.      Kansa on meillä lampaita, joiden mielipiteistä välitetään muutama tunti – siellä äänestyspäivänä — ja loppuajan saavat määkiä mitä haluavat. 

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

 2017=      HS: Enemmistö suomalaisista vastustaa Nato-jäsenyyttä

59 prosenttia vastustaa, 22 prosenttia kannattaa   

  ¤%%¤%¤%¤¤%¤%%¤%¤%¤¤%¤%¤%¤%%¤

Nato

Niinistö kertoi keskustelleensa sekä Trumpin että Putinin kanssa muun muassa arktisesta alueesta ja mustasta hiilestä.

– Nyt näyttää siltä, että tämä musta hiili on tullut täysin ymmärretyksi USA:ssa ja Venäjällä.

Hän sanoi keskustelleensa heidän kanssaan myös Ukrainasta ja Syyriasta.

Niinistö puhui Trumpin kanssa myös Itämeren sotilasharjoituksista.

– Totesin Itämeren harjoitustoiminnan merkityksen eurooppalaisten ja Itämeren maiden asukkaiden kannalta.

Niinistö ei avannut tarkemmin omien keskustelujensa sisältöä eikä ottanut kantaa Putinin ja Trumpin keskinäisiin keskusteluihin.

Hän kertoi panneensa merkille, että Trump ja Putin keskustelivat asevalvonnasta.

– Toivottavasti siihen nyt vakavasti ryhdytään.

Niinistö pahoitteli, että tapaaminen hieman hankaloitti ihmisten arkielämää Helsingissä.

Kotihoitajien mielestä on väärin, että asiakkaat maksavat tyhjästä.-2018

Anne Laine      //////    https://yle.fi/uutiset/3-10301207

“Olemme juosseet jo liian monta vuotta asiakkaiden kustannuksella” – Kotihoitajien mielestä on väärin, että asiakkaat maksavat tyhjästä

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto teki kesäkuussa kantelun ja valvontapyynnön Etelä-Karjalan kotihoidon tilanteesta. Liiton mukaan kotihoito ei täytä lakien ja asetusten vaatimuksia.    <<<<<<<<<<<<<<<

%¤%¤%¤%¤%¤¤%

     No2need:::::   Hallintopuolen kantelut ja valitukset on meillä kotomaassa tumpattu lattianrakoon- ja harvoin tulee apuja mistään normi-instansseista.     Paras keino voisikin olla suoraan käräjäoikeus, sillä lakikirjasta löytynee jotain pykälää tuollaiselle potilaan/asiakkaiden hengen ja terveyden vaarantamisesta.  Nimittäin sitähän se on,     Vääriä lääkkeitä,  jää käynti kokonaan, tuplalääkkeet epähuomiossa,  ei ehditä huomata mitä pitäisi liittyen asiakkaan terveyteen tai sen päivän kuntoon jne jne.      Kun jos kerran kotihoitajat itse todistavat tapahtuvaa, niin voisikohan ainakaan syyttäjä saada parempia todistajia.    Puljun pomot kotihoidossa ovat millä lie puolella — mutta itse muistan omista kokemuksista -omaisen hoidon kanssa—- että nihkeää oli…ja suunta oli kovin kovasti taloon päin.   Ei lisätty käyntikertoja, mikä suorassa suhteessa vanhuksen kuntoon.  Lääkärikään ei ottanut asioita tosissaan…onhna hänkin siellä systeemin pikku(iso) ratas yhtenä.    Kotona oleva vanhus voi olla täysin kelvoton koti-asumiseen ….mutta systeemi rahansäästön takia pitää vaikka sokeat tai kuinka vammaiset kotonaan  – – ja pahimmillaan heidät sitten löydetään kuolleena sieltä omasta kotoaan.   Kun sitä valvontaa ei ollut 24/7  vaikka olisi ehkä tarvinnutkin.    Valtio siis ei halua eutanasiaa-    mutta hidas kidutus tuntuu sopivan – rahansäästön nimissä.           Eli, oikeuteen kaikki “heitteillejätöt” ja todistajat suoraan kentältä.

  YLE::::::::::      LappeenrantaToimiston sermiin on kiinnitetty lappu, jossa ohjeistetaan aloittamaan työnteko vasta, kun työvuoro alkaa. Myös puhelin kehotetaan pitämään kiinni siihen saakka. Lapun on kiinnittänyt ammattiliitossa aktiivinen lähihoitaja.

Olemme Lappeenrannassa Lauritsalan alueen kotihoidon toimistossa. Syy näille kehotuksille on se, että kotihoidon ongelmat halutaan tuoda julki ja henkilöstömitoitukseen halutaan muutoksia.

Onnistumme pääsemään yhdeksi päiväksi seuraamaan läheltä paljon puhuttua Eksoten kotihoitoa. Kursivoidut kohdat ovat toimittajan havaintoja yhden kotihoitajan työvuoron varrelta.

Klo 7:00 aamuvuoron kotihoitajat ovat saapuneet työpaikalle. Seuraamme viisi vuotta alalla olleen Iisa Pylkkäsen työpäivää. Heti aamusta Pylkkäsen ja muiden hoitajien huomion herättää se, että Pylkkäselle on räätälöity tälle päivälle poikkeuksellisen rento työvuoro. Välitöntä työaikaa on vain 3 tuntia 45 minuuttia, kun normaali määrä on viidestä kuuteen tuntiin. Todisteeksi näen puhelimista muiden hoitajien päivän lukujärjestykset, joissa työaikaa on yli viisi tuntia.

Kotihoidossa puhutaan välittömästä työajasta. Se tarkoittaa aikaa asiakkaiden luona. Ajat on määritelty aina etukäteen. Muu aika työpäivästä menee esimerkiksi kirjaamisiin ja siirtymiin, joita voi olla jopa parisenkymmentä työpäivän aikana. Töihinsä kiiruhtavat hoitajat huikkaavat, että kaksikymmentä käyntiä yhdessä työvuorossa ei ole harvinaisuus.

Klo 7:08 Iisa Pylkkänen on pakannut tarvittavat tavarat reppuunsa ja lähtee päivän töihin omalla autollaan.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer teki kesäkuussa kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle ja valvontapyynnön aluehallintoviranomaiselle. Liiton mukaan Eksoten kotihoito ei täytä lakien ja asetusten vaatimuksia. Tämä johtuu työntekijöiden jatkuvasta kiireestä.

– Olemme juosseet jo liian monta vuotta asiakkaiden kustannuksella ja pitäneet tämän sillä tavoin toiminnassa, sanoo lähihoitaja Iisa Pylkkänen.

Siirto sänkyyn. Varaa juomia ja pientä syömistä. 10min.

Klo 7:45 aamun toinen kohde. Kello napsautetaan puhelimesta päälle ulko-ovella.

Huomenta! Reipas ja lämmin tervehdys kajahtaa heti ovella. Lähihoitaja Iisa Pylkkänen on aamukäynnillä lappeenrantalaisen Tauno Pienmunteen kotona.

Tauno Pienmunne
Tauno Pienmunne huolehtii itse aamuisin puuron keittämisestä. Hoitaja keittää aamukahvit.Mikko Savolainen / Yle

36 minuuttia myöhemmin Pylkkänen on muun muassa herätellyt ja hoitanut Pienmunteen aamupesut, verensokerimittauksen ja lääkityksen. Tämän lisäksi hän on keittänyt aamukahvin, pessyt yökäytössä olleet nokkamukit ja muun tiskin sekä kehottanut Pienmunnetta käymään pian puuronkeittoon, jotta mies jaksaa jumpata aamupäivän jumpassaan.

Roskapussi ulos ja kohteen kellotuspysäytetään. Puolen tunnin käynti venyi hieman, mutta tänään se ei poikkeuksellisesti tuota ongelmia.

Edellispäivänä Pylkkäsen lukujärjestys oli jo lähtökohtaisesti mahdoton. Puolessa välissä päivää hän joutui soittamaan toiminnanohjaukseen ja kertomaan, ettei ehdi hoitaa seuraavaa käyntiä.

Eksotessa kotihoidon toiminnanohjaus on eräänlainen keskus, josta työt jaetaan ja samalla nähdään reaaliaikaisesti kunkin hoitajan työtilanne.

Eksoten kotihoito
Lea Hölsä viihtyy kotonaan hiljaisuudessa. Iisa Pylkkänen on Hölsän vastuuhoitaja.Mikko Savolainen / Yle

Klo 9:08 ajamme aamun toiselle käynnille Lea Hölsän luo. Hoitaja käy hänen luonaan aamupäivällä neljä kertaa. Ensimmäisellä vierailulla hän jäi syömään puuroa, nyt iäkäs nainen pääsee takaisin petiin. Hölsä pyytää ennen sänkyyn menoa suihkauttamaan hänelle hajuvettä.

Alla oleva animaatio laskee kotihoidossa työskentelevän hoitajan käyntien määrää tavanomaisena työpäivänä. Juttu jatkuu animaation jälkeen.

kotihoito animaatio
Yle

Aika kiritään asiakkailta

Kotihoidon asiakaskäynneille on Eksotessa varattu aikaa kymmenestä minuutista ylöspäin. Lähihoitaja Iisa Pylkkäsen kahden päivän työlistoista selviää, että eniten hänellä oli näinä päivinä viidentoista minuutin käyntejä (12/26).

Klo 10:40 lounastauko toimistolla. Kahvihuoneessa keskustellaan työlistojen mahdottomuudesta: pienikin poikkeama – ja aikataulu ei pidä. Samalla paikalle saapuu kuin todisteeksi hoitaja, joka kertoo, että yksi aamun käynneistä venyi ja hänen olisi pitänyt aloittaa päiväkäynnit jo viisi minuuttia sitten. Hän syö vartissa ja lähtee kirimään aikataulua.

Aikataulu voi pettää monesta syystä: asiakas on huonokuntoinen tai hänellä on huonompi päivä, hänelle joudutaan soittamaan lisäapua tai vastassa on eritesotkua. Silloin vartti ei riitä.

Lea Hölsä
Mikko Savolainen / Yle

Eksoten kotihoidossa ei tehdä ylitöitä, elleivät ne ole hyvin perusteltuja. Tällainen tilanne on esimerkiksi työvuoron jälkeen tehtävä pakollinen kirjaus tai ambulanssin odottaminen.

Miten aikaa sitten kiritään?

– Asiakkailta. Se ei saisi olla niin. Se ei ole reilua, sanoo Iisa Pylkkänen.

Eksoten vs. hoivajohtaja Miia Inna vahvistaa sen, että kiirettä paikataan pihistämällä aikaa toisilta. Eksotessa asiakas maksaa käynneistään suunnitellun ajan mukaan.

– Voidaan tietenkin kysyä, onko se reilua. Olemme joskus keskustelleet siitä, että laskutus tapahtuisikin toteutuneen ajan mukaan.

Hoitaja voi työpäivän aikana soittaa toiminnanohjaukseen ja pyytää sieltä apua tehtäviensä hoitoon. Aina apuja ei saa, eikä pieniin vartin viivästymiin sitä ole tapana edes pyytää.

– Silloin täytyy vain jotenkin selvitä. Hankalimpia tilanteita ovat aikakriittiset käynnit, esimerkiksi osa lääkkeistä tulee antaa tiettyyn aikaan, selventää Pylkkänen.

Alla olevasta kuvasta näet todenmukaisen esimerkkipäivän Eksoten kotihoidosta. Päivä ei toteutunut suunnitellusti. Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Grafiikkaa kotihoitojen käynneistä
Yle

Viidentoista minuutin mittaisen käynnin aikana hoitaja ehtii esimerkiksi antaa asiakkaalle aamulääkkeet ja varata seuraavan lääkityksen valmiiksi pöydälle, kysellä asiakkaan vointia ja varmistaa aamutoimet.

Mihinkään ylimääräiseen ei ole budjetoitu aikaa. Ylimääräinen tarkoittaa esimerkiksi istahtamista keskustelemaan asiakkaan kanssa. Käynnin aikana hoitaja tekee jatkuvasti töitä ja samalla jututtaa asiakasta. Päivän aikana useampi vanhus kertoo hoitajien kiireestä ja kysyy, miksei henkilökuntaa ole enempää.

“Hoitajat ovat niin saman näköisiä, tunnistan osan heidän tatuoinneistaan”

Eksoten kotihoitoa on kritisoitu julkisesti vuosien ajan. Eniten ääntä on ehkä pidetty hoitajien vaihtuvuudesta. Tämä on aiheuttanut ongelmia asiakkaiden lisäksi myös työntekijöille: vieraassa paikassa käynti kestää pidempään.

Klo 12:29 päivän toinen käynti Ulla Myyryläisen luona. Nainen on pessyt pyykkiä ja pyytää nyt hoitajalta apua pyykkitelineen siirtämiseen. Tällä käynnillä otamme heistä yhteiskuvan. Myyryläinen puhuu paljon. Iisa Pylkkänen vilkuilee kelloa.

Me odotamme puolialastomina hoitajia ja siellä jossain housut kuivina tehdään näitä päätöksiä.

Ulla Myyryläinen

Ulla Myyryläinen asuu itsekseen 1960-luvulla rakennettua omakotitaloa Lappeenrannassa. Hän suostuu kuvaamiseen ja haastatteluun siksi, että toivoo muutosta kotihoidon tilaan. Myyryläinen on pyörätuolissa ja tarvitsee hoitajien apua esimerkiksi vuoteesta nousemiseen ja pukemiseen.

– Hoitajat ovat hyviä, mutta asioiden on mentävä eteenpäin. Ei tämä toimi näin, että me odotamme puolialastomina hoitajia ja siellä jossain housut kuivina tehdään näitä päätöksiä.

Eksoten kotihoito, Iisa Pylkkänen ja Ulla Myyryläinen
Ulla Myyryläinen (oik.) ja Iisa Pylkkänen ovat tuttuja toisilleen. Myyryläinen suostui haastatteluun, koska toivoo muutoksia Eksoten kotihoitoon.Mikko Savolainen / Yle

Pahimmillaan hoitajien vaihtuvuus vaikuttaa myös potilasturvallisuuteen, sillä uuden hoitajan on lähes mahdotonta tietää kuuluuko tietynlainen käytös vieraalle vanhukselle, vai onko käytös poikkeavaa.

Ulla Myyryläinen on opetellut tunnistamaan hoitajia esimerkiksi tatuoinneista.

– Yhdellä hoitajalla on niin kaunis ruusu-tatuointi, kutsun häntä Ruusutytöksi. Toisella tytöllä on sellainen kiemurainen nauha (tatuointi) käsivarressa.

“Kun saisi antaa näille sen mitä he ansaitsevat”

Kotihoidettavista ihmisistä puhuttaessa ulkoilu nousee usein esille. Lähihoitaja Iisa Pylkkänen ei ota kantaa siihen, kenen ulkoilu kuuluisi hoitaa, mutta lähihoitajat eivät sitä pysty tekemään.

Pylkkänen kertoo tunteellisesti yhdestä hoidettavastaan, jonka kanssa he pääsivät tovi sitten ulkoilemaan. Eksoten kotihoidossa jokaiselle asiakkaalle annetaan ylimääräistä aikaa kerran kolmessa viikossa. Tämä ei maksa asiakkaalle mitään. Tuon 45 minuutin aikana vastuuhoitaja viettää kiireetöntä aikaa asiakkaan kanssa.

– Hän oli käynyt viimeksi pihalla vuosi sitten kesällä. Menimme ulos ja työnsin häntä pyörätuolissa 45 minuuttia. Lopuksi vielä lakkasimme hänen kyntensä. Mikä voisi olla sen parempaa? hymyilee Pylkkänen.

Klo 13:06 tässä välissä Iisa Pylkkänen ajaa toviksi toimistolle. Päivän viimeistä käyntiä ei voi tehdä ennen kello 14:ää, sillä kyseessä on aikakriittinen letkuruokinta. Pohdimme autossa työn vaativuutta ja osastopaikkojen lakkauttamista.

– Sanotaan, että koti on ihmisen paras paikka. Ei se aina ole.

Hoitajasta huokuu palo tehdä työnsä hyvin. Päivän aikana keskustelemme paljon riittämättömyyden tunteesta.

– Kun saisi tehdä työnsä niin hyvin kuin osaa. Saisi antaa asiakkaille sen, mitä he ansaitsevat.

Pylkkänen aloitti kotihoidossa heti valmistumisensa jälkeen. Työvuosia on takana viisi, tulevasta hän ei ole varma.

– Jos meno jatkuu tämmöisenä, niin en tule olemaan seuraavia viittä vuotta.

Eksoten kotihoito
Puhelimesta näkee päivän työt ja sinne kirjataan käynnit. Toiminnanohjaus näkee reaaliajassa, missä kukin hoitaja on ehtinyt käydä.Mikko Savolainen / Yle

Tyhjä sijaispooli ei auta hädässä – lisää henkilöstöä tai palveluseteli?

Päivän aikana selviää, että henkilökunta janoaa kentälle lisää käsipareja. Eksoten mainostamiin henkilökunnan lisäämisiin ei uskota: hoitajien mukaan vakinaistetut työntekijät ovat jo aiemmin työssä olleita pitkäaikaisia sijaisia, ja tämän lisäksi asiakkaat ovat entistä huonokuntoisempia.

– Osa kotona hoidettavista on sairaalakuntoisia ihmisiä, joita hoidetaan kotona puutteellisilla apuvälineillä. Meillä on tällä hetkellä esimerkiksi yksi asiakas, joka on sairaalasänkyjonossa kymmenentenä, kertovat hänen hoitajansa.

Henkilötyövuosien määrä on Eksoten kotihoidossa kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana. Samoin on lisääntynyt säännöllistä kotihoitoa tarvitsevien määrä.

Sijaispooli saa lounaspöydässä kannatusta, mutta tällä hetkellä sekin on ajoittain liian pieni. Pooli on tänään sekä huomenna iltavuoron osalta täysin tyhjä. Tutut keikkalaiset ovat kesätöissä, joten paikkaajia etsitään omista joukoista. Yksi lounastavista hoitajista on tänään lupautunut jäämään tuplavuoroon.

– Aamuisin täytyy usein valita, että ketä hoidetaan ajallaan. Joku on aina viimeinen, kuvailee Iisa Pylkkänen.

Puheissa vilahtaa myös palvelusetelin käyttöönotto kotihoidossa, tuolloin myös yksityiset yritykset olisivat tuottamassa tätä samaa palvelua. Henkilökunta toivoo, että vielä joskus palattaisiin löysempään aikataulutukseen. Se mahdollistaisi sen, että päivä ei suistuisi raiteiltaan vaikka asiakas olisikin kaatunut tai yövaippa fuskannut.

Korjaus 17.7.2018 klo 12:26: Juttuun liitetyn animaation luvut olivat pielessä. Yhdellä hoitajalla on noin 280 työtehtävää kuussa. Aiemmin luvuksi ilmoitettiin virheellisesti 2 100 työtehtävää. Myös vuosittaisten työtehtävien määrä korjattu oikeaksi.

Post Navigation