matkalla pään sisällä……..

kaikki liittyy kaikkeen…

Matkustajakone Kalevan tuhosta 1940 vaiettiin(sensuuri).- 2018

Matkustajakone Kalevan tuhosta 1940 vaiettiin vuosikymmeniksi.

Kesäkuun 14. päivänä vuonna 1940 Tallinnan edustalla alas ammutun Aero-lentoyhtiön Kalevan tapauksesta vaiettiin vuosikymmeniksi, kunnes 1980-luvun lopulla asiasta saatiin uutta tietoa. Vuonna 1991 esitetty tv-ohjelma Viimeinen lento Tallinnasta valottaa traagista välirauhan aikana tapahtunutta välikohtausta. Ohjelman on tehnyt Kalevan kapteenin Bo von Willebrandin poika Carl Gustaf Bosson von Willebrand.

Suomalaisen lentoyhtiö Aeron Kaleva-lentokone oli normaalilla reittilennollaan matkalla Tallinnasta Helsinkiin, kun pian nousun jälkeen sen vierelle ilmestyi kaksi Neuvostoliiton Iljušhin DB-3T-pommikonetta. Koneet avasivat tulen ja pudottivat Kalevan mereen Kerin saaren läheisyyteen. Kaikki yhdeksän koneessa ollutta matkustajaa ja miehistön jäsentä menehtyivät koneen iskeytyessä mereen.

Aero Oy:n uusi matkustajalentokone Junkers Ju 52/3m OH-ALL "Kaleva" saapui ensimmäistä kertaa yhtiön lentosatamaan Helsingin Katajanokalle 14.7.1936. Kuvassa koneen matkustamo. NL:n pommikoneet ampuivat koneen mereen 14.6.1940 matkalla
Aero Oy:n OH-ALL Kalevan matkustamo. Kuva: CC BY, Kuvaaja: Aarne Pietinen Oy 1938, Finnair Oyj / Gunnar Ståhlen kokoelma, Suomen Ilmailumuseo

Matkustajina koneessa olivat virolais-suomalainen Gunvor Maria Luts, ruotsalainen Max Hettinger, saksalainen liikemies Friedrich Offermann, saksalainen liikemies Rudolf Cöllen, ranskalaiset kuriirit Paul Longuet ja Frederic Marty sekä yhdysvaltalainen kuriiri, Yhdysvaltain Helsingin-suurlähetystössä työskennellyt Henry William Antheil. Kalevan kapteenina toimi Bo von Willebrand sekä radistin tehtäviä hoiti Tauno Launis.

Matkustajakone ammuttiin alas rauhan aikana. Tämän todistavat silminnäkijät. Virallinen versio oli kuitenkin aivan toinen.― Carl Gustaf Bosson von Willebrand Viimeinen lento Tallinnasta -ohjelmassa.

Kalevan alasampumisen näkivät useat paikalla olleet kalastajat ja asukkaat kuten Evald Lilleste, Heinart Lumberg ja Heino Kaukula, jotka muistelevat ohjelmassa tapausta vuosien jälkeen.

Hetki putoamisen jälkeen paikalle saapui neuvostoliittolainen Štš-301-sukellusvene, jonka miehistö käski kalastajia luovuttamaan merestä löydetyt esineet heille. Samaan aikaan Malmin lentokentältä lähetettiin tiedustelukone paikan päälle etsimään kadonnutta lentokonetta. Vääpeli Ilmari Juutilainen saapui nopeasti paikalle Brewster-hävittäjällään ja näki putoamispaikalla sukellusveneen. “Varmuuden vuoksi Juutilainen oli ladannut Brewsterinsä aseet. Jos vähänkään putki heilahtaa, minä ammun äijät pois tykiltä”, muistelee Juutilainen ohjelmassa.

Tulitaistelua ei kuitenkaan syttynyt ja Juutilainen palasi pienen kiertelyn jälkeen takaisin Suomeen.

Suomen valtiojohto vaikenee ja sensuuri iskee lehdistöön

Suomen valtiojohto ja sensuuri lakaisivat tapauksen todelliset syyt maton alle. Ulkopoliittisesti aihe oli arka eikä Suomella ollut rahkeita syyttää ja protestoida Neuvostoliittoa sen toiminnasta. Jotta maan haurasta asemaa ei olisi vaarannettu, tiedot pommittajien osuudesta kiellettiin voimakkaasti myös julkisuudessa.

Monissa julkaisuissa Kalevan alasampuminen  uutisoitiin onnettomuutena, jossa kone olisi syttynyt tuleen ja tämän jälkeen syöksynyt mereen. Uutistoimituksilla kun ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin noudattaa viranomaisten antamia määräyksiä.

Tapauksesta oli kulunutkin lähemmäs 50 vuotta, ennen kuin asiaa käsiteltiin uudestaan suomalaisessa mediassa.

Aero Oy:n uusi matkustajalentokone Junkers Ju 52/3m OH-ALL "Kaleva" on saapunut ensimmäistä kertaa yhtiön lentosatamaan Helsingin Katajanokalle 14.7.1936. NL:n pommikoneet ampuivat koneen mereen 14.6.1940 matkalla Tallinnasta Helsinkiin.
Aero Oy:n uusi matkustajalentokone Junkers Ju 52/3m OH-ALL Kaleva kuvattuna lentosatamassa Helsingin Katajanokalla 14.7.1936. Kuva: CC BY, Gunnar Stålhe / Finnair Oyj:n kokoelma, Suomen Ilmailumuseo

Miksi matkustajakone Kaleva ammuttiin alas?

Vasta 1980-luvun lopulla asia nousi uudestaan esiin. Kalevan kohtalosta saatiin uutta tietoa, kun diplomi-insinööri ja ilmailuhistorioitsija Carl-Fredrik Geust löysi leningradilaisesta kirjakaupasta vuonna 1988 Neuvostoliiton ilmavoimien entisen komentajan Pjotr Iljitš Hohlovin muistelmat. Teoksessa kuvailtiin seikkaperäisesti erään matkustajakoneen alasampumista Suomenlahden yllä. Ohjelmassa Geust kertoo uskovansa, että muistelmissa kuvaillaan
juuri Kalevan tapausta. Sitä ei kuitenkaan kerrota, miksi lentokone ammuttiin alas.

Miksi Neuvostoliitto ampui alas tavallisen matkustajakoneen? Teorioita tapauksesta on useita. Viimeinen lento Tallinnasta -ohjelmassa esitetään, että Kaleva ammuttiin alas, koska koneessa oli jotain arvokasta tietoa, johon Neuvostoliitto halusi päästä käsiksi. Esimerkiksi diplomaattiposti, jota oli koneessa asiakirjojen mukaan yhteensä 227 kiloa.

Kalevan tapaukseen perehtyvässä Risto Nikun kirjoittamassa teoksessa Kalevan kuolemanlento (Edita, 2007) esitetään syyn olleen todennäköisesti jokin muu kuin diplomaattiposti: “Jos Neuvostoliitto olisi halunnut matkustajakoneesta jotain, ei sitä olisi tehty näin riskialttiilla tavalla, että se ensin ammutaan pommikoneilla mereen ja sitten yritetään etsiä haluttu tavara”, kirjoittaa Niku.

Nikun mielestä todennäköisintä oli, että neuvostolentäjät noudattivat määräyksiä pilkuntarkasti tilanteessa, jossa koko Baltia oli Neuvostoliiton määräämässä ja sotavoimin ylläpidetyssä saartorenkaassa kesällä 1940. Vain kaksi päivää Kalevan putoamisen jälkeen Neuvostoliitto miehitti koko Baltian alueen.

Kalevan hylkyä ei ole etsinnöistä huolimatta löydetty. Vuosien saatossa on spekuloitu, että neuvostoliittolaiset nostivat hylyn merestä pian tapauksen jälkeen, mutta tälle väitteelle ei ole löytynyt varmoja todisteita.     Matkustajakone Kalevan putoamispaikka sijaitsee Kerin saaren pohjoispuolella.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/04/24/matkustajakone-kalevan-tuhosta-1940-vaiettiin-vuosikymmeniksi

)&%#/)¤&#(%¤(&%¤####     

Näin se lammaskansa hoidetaan aikoinaan jo —- ja edelleen.   Sensuuri toimii ja elää edelleenkin.  

Suomi ei siis itse<<< uskaltanut julkituoda asiaa ?   Ihmeellistä, ettei media tai kuka tahansa asian tiennyt – kertonut(leaks) siitä maailman muulle medialle, kenellä ei olisi ollut ongelmia totuuden julkituonnissa.

Venäjällä…ja entisellä Neukkulalla- — on hyvin hallussa tuo kenen tahansa tappaminen.  Aikoinaan oliko Korean Air, matkustajakone, vai kenen olikaan — sitten Unkarissa  joku pudotti  Venäjän ohjuksella  Hollannin matkustajakoneen…ja näyttää olevan listalla siis yksi suomalainenkin matkustajakone.     Tappoja siellä täällä — eli noita mitä “isot” muutkin  tekevät   …………..        ( sekä pienet, kuten Israel pommittee ketä huvittaa  ) – eikä kenenkään  perään huuteluista ole mitään virkaa..

#)(=/&(/&#/&###>>>>>>>>

Vakavia, satojen ihmisten hengen vaatineita matkustajakoneiden alasampumisia on historiassa sattunut aiemmin kaksi.

Heinäkuun 3. vuonna 1988 Iran Airin lento 655 ammuttiin alas Persianlahden yllä. Koneessa oli 290 matkustajaa, jotka kaikki kuolivat. Kone oli matkalla Teheranista Dubaihin. Lentokoneen tuhosi ilmatorjuntaohjus, jonka ampui Yhdysvaltain ohjusristeilijä USS Vincennes, jossa Airbus 300 -tyyppistä matkustajakonetta luultiin hävittäjälentokoneeksi. Yhdysvaltain hallitus maksoi korvauksia kuolleiden omaisille.

1. syyskuuta 1983 neuvostoliittolainen hävittäjäkone ampui alas Korean Air Lines -yhtiön matkustajakoneen Sahalinin saaren lähistöllä Tyynenmeren luoteisrannikolla. Kaikki lento 007:n 269 matkustajaa ja miehistön jäsentä kuolivat. Kone oli matkalla New Yorkista Souliin, kun se ajautui Neuvostoliiton ilmatilaan kohtalokkain seurauksin.

Neuvostoliiton viranomaiset ensin kielsivät koko tapauksen, ja väittivät myöhemmin, että kyseessä oli vakoilulentokone. Tapaus sattui kylmän sodan tilanteen ollessa hyvin jännittynyt. Se joudutti osaltaan Yhdysvaltain asevoimien kehittämän GPS-järjestelmän ottamista siviilikäyttöön.

Näiden kahden tapauksen lisäksi historian saatossa on sattunut useita siviilikoneiden alasampumisia, joissa on kuollut kymmeniä ja muutamissa jopa yli sata ihmistä.

Lähteet: AP, Yle Uutiset

           

Single Post Navigation

Comments are closed.