matkalla pään sisällä……..

kaikki liittyy kaikkeen…

Suomi Oy ei noudata omia lakejaan.(armeija) – 2018

“””””””Hovioikeus katsoi, että tuomitseminen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä on perustuslaissa kiellettyä syrjivää kohtelua Jehovan todistajiin nähden. Heidät on lailla vapautettu asepalveluksen ja siviilipalveluksen suorittamisesta.””””””  HS

 

……ja jopa hovioikeuden päätöksessä erimielisyyttä.  Outo kuvio.   Jos perustuslaki sanoo jotain tasavertaisuudesta – niin siitä siis voidaan olla eri mieltä  jopa hovioikeudessa?    Että lakia siis voidaan lukea kuten lukija päättää — kuten sanotaan.      Joko on tasavertaista – tai ei ole.   Tuossakin kyssä, missä mustavalkoinen paketti käy oikein loistavasti.   Miten joku huru-uskonto (kaikki uskonnot) voivat olla milliäkään eri asemassa, kuin ei-huruajatukset.   Kysehän on 100selkeästi eriarvoistavasta toiminnasta armeijan suhteen.      Uskonnot  eivät anna kenellekään mitään muuta oikeutta, kuin sen mitä oma pää siellä omassa päässä rakentaa.  Ajatus ei johda sieltä pään sisältä  minnekään.   Kuten tulee käymään tässäkin keississä – siellä korkeimmassa oikeudessa.    Tai sitten vaan muutellaan lakia….ennen tai jälkeen. 

JK  Ja miten kauan tätäkin on väännetty väärään suuntaan.    Näkymättömiin uskominen on antanut joillekin erioikeuksia.   Hupsista heijaa ja spagettia pöytään.

 

)%#)%&#)/%&)%#

 

Totaalikieltäytyjä vetosi oikeudessa siihen, että haluaa samanvertaista kohtelua kuin Jehovan todistajat – vankeustuomiosta vapautuksella voi olla laajoja seurauksia

Hovioikeuden poikkeuksellinen ratkaisu syntyi täpärästi äänin 4-3. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan hallituksen pitää nyt muuttaa lainsäädäntöä.

Helsingin hovioikeus antoi perjantaina äänestyspäätöksellä poikkeuksellisen ratkaisun, joka voi vaikuttaa totaalikieltäytyjien asemaan laajasti. Hovioikeus vapautti 23-vuotiaan miehen syytteestä eikä hän siten saa vankeusrangaistusta.

Hovioikeus katsoi, että tuomitseminen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä on perustuslaissa kiellettyä syrjivää kohtelua Jehovan todistajiin nähden. Heidät on lailla vapautettu asepalveluksen ja siviilipalveluksen suorittamisesta.

Mies kertoi vastustavansa sotaa ja haluavansa edistää väkivallattomia keinoja ratkaista konflikteja. Hän totesi pitävänsä syrjivänä lakia, joka vapauttaa Jehovan todistajat asevelvollisuudesta, mutta muilla ei ole vakaumuksensa takia samaa mahdollisuutta.

Hovioikeus teki ratkaisunsa seitsemän jäsenen vahvennetussa kokoonpanossa. Ratkaisu syntyi täpärästi äänin 4-3.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus ei nähnyt aikanaan tilanteessa syrjintää vaan tuomitsi miehen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä 173 päiväksi ehdottomaan vankeuteen. Nyt hovioikeus kumosi tämän ratkaisun.

Hovioikeuden ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen. Syyttäjä ilmoitti HS:lle perjantaina, että hän aikoo hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.

”Hovioikeuden ratkaisu eroaa vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ja syyttäjien velvollisuus on näin ollen hakea asiassa valituslupaa korkeimmalta oikeudelta”, kihlakunnansyyttäjä Maren Salvesén viestitti.

Lain mukaan siviilipalveluksesta kieltäytyvä on tuomittava vankeuteen. Vuodesta 2011 lähtien suuri osa kieltäytyjistä on määrätty vankilan sijasta valvontarangaistukseen.

Jehovan todistajat on vapautettu asevelvollisuudesta erillisellä lailla, joka tuli voimaan 1980-luvun puolivälissä. Vapautuslain tarkoitus oli katkaista YK:n ihmisoikeuskomiteasta tullut kritiikki siitä, että totaalikieltäytyjät ovat mielipidevankeja.

Tuolloin valtaosa totaalikieltäytyjistä oli jehovan todistajia.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä pitää hovioikeuden ratkaisua merkittävänä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu toimi totaalikieltäytyjän avustajana hovioikeudessa.

”Puolustusministeriön asettama toimikunta totesi jo vuonna 2007, että totaalikieltäytyjien kohtelu tulisi saattaa yhdenmukaiseksi perustuslain kanssa. Suomi ei kuitenkaan ole ryhtynyt toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi perustuslakivaliokunnan ja YK:n kritiikistä huolimatta. Odotamme, että hallitus nyt ryhtyy lainsäädäntötoimenpiteisiin asiassa”, Pimiä toteaa tiedotteessa.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei halua ottaa tarkkaan kantaa siihen, millainen lakiuudistus pitäisi toteuttaa, koska sillä voi olla vaikutuksia myös esimerkiksi maanpuolustukseen.

”Yhdenvertaisuusvaltuutettu on sitä mieltä, että perus- ja ihmisoikeusmyönteisin vaihtoehto olisi jättää rankaisematta kaikkia, jotka perustelevat totaalikieltäytymistä uskonnon tai muun vakaumuksen perusteella. Hallituksen on kuitenkin arvioitava, millaisia vaikutuksia lakiuudistuksella tulisi olemaan maanpuolustuksen kannalta”, sanoo yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston erityisasiantuntija Robin Harms.

Harmsin mukaan myös syytteestä vapautunut totaalikieltäytyjä on tyytyväinen hovioikeuden ratkaisuun.

”Olisi ollut kohtuutonta, että henkilö syrjivästi tuomitaan ehdottomaan vankeusrangaistukseen eikä hovioikeuskaan löytänyt sille hyväksyttäviä perusteita”, toteaa Harms sanoo.

Hovioikeuden ratkaisu ei vaikuta jo tuomion saaneisiin totaalikieltäytyjiin. Se ei välttämättä vaikuta myöskään suoraan niihin, joilla on tällä hetkellä oikeusjuttu vireillä, sillä tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotion mukaan käräjäoikeudet kyllä seuraavat hovioikeuksien ratkaisukäytäntöä ja saattavat vedota niihin omissa tuomioissaan, mutta korkeimman oikeuden ratkaisulla olisi enemmän painoarvoa.

”Kyseessä on iso ja vaikea kysymys ja korkeimman oikeuden pitää asiaa käsitellä”, Nuotio sanoo.

Nuotion mielestä hovioikeus nosti tuomiollaan kissan pöydälle. ”Jehovan todistajien erillislakiin liittyvä syrjintäongelma on ollut jo pitkään tiedossa. Samaan aikaan vaatimukset yhdenvertaisuudesta ja syrjimiskiellosta ovat koko ajan vahvistuneet. Nyt ongelma kohdataan ja sitä ei voi enää väistää”, Nuotio sanoo.

Nuotion mukaan erityisen mielenkiintoista on se, että hovioikeuden enemmistö päätyi soveltamaan perustuslain pykälää 106, joka koskee lain soveltamatta jättämistä, jos lain soveltaminen on ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa.

”Tuomioistuin korjaa lainsäädännön virhettä tavalla, joka kuuluisi lainsäätäjän tehtäviin. Ratkaisu on aivan valtavan merkittävä. Samaa pykälää on aiemmin sovellettu korkeimmassa oikeudessa ihan muutaman kerran ja vähämerkityksisissä jutuissa”, Nuotio sanoo.

Nuotion mielestä lainsäätäjä joutuu joka tapauksessa käsittelemään asiaa riippumatta siitä, mitä korkein oikeus myöhemmin mahdollisesti linjaa.

Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin) erityisavustaja Petteri Leino kertoo, että Niinistö ei halua ottaa kantaa tuomioon tässä vaiheessa, koska se ei ole lainvoimainen. Niinistö pitää todennäköisenä, että asian käsittely jatkuu korkeimmassa oikeudessa.

Niinistö teki jo viime hallituskaudella kirjallisen kysymyksen aihepiiriin liittyen. Hänen mielestään jehovan todistajia koskeva erillinen laki pitäisi poistaa, vaikka asia on lainsäädännöllisesti erittäin vaikea.

Aseistakieltäytyjäliiton (AKL) tietojen mukaan totaalikieltäytyjiä on nykyisin vuosittain muutamia kymmeniä.

”Pidämme ratkaisua käänteentekevänä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että aseistakieltäytyminen on dekriminalisoitu eikä siitä voi langettaa enää tuomioita”, sanoo Aseistakieltäytyjäliiton järjestösihteeri Kai Ranin.

AKL on seurannut tapausta, mutta oikeusapua nuori mies sai yhdenvertaisuusvaltuutetun kautta.

Raninin mukaan nyt ratkaistussa tapauksessa ei ollut mitään erityistä.

”Näihin argumentteihin on vedottu kymmeniä ellei kolminumeroisia kertoja aiemminkin. Nyt argumentaatio otettiin ensimmäistä kertaa vakavasti. Vakaumuksen suhteen tapauksessa ei ollut mitään erilaista.”

Raninin mukaan päätös tarkoittaa AKL:lle sitä, että se alkaa vaatia vakavasti aseistakieltäytymisestä tuomitsemisesta luopumista.

Näillä perusteilla Helsingin hovioikeus päätyi ratkaisuunsa

Jehovan todistajat vapautettiin 1980-luvulla asevelvollisuudesta tai siviilipalveluksesta erillisellä lailla, joka säädettiin poikkeuslakina perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Syynä poikkeukselliseen lainsäätämisjärjestykseen oli erityisesti se, että vapautuslaki oli ristiriidassa hallitusmuodon yhdenvertaisuussäännöksen kanssa.

Perustuslaki uudistettiin vuosina 1995 ja 2000, mutta Jehovan todistajia koskevaan lakiin ei kuitenkaan puututtu.

Helsingin hovioikeuden enemmistö katsoi nyt ratkaisussaan, että vapautuslain säätämisen jälkeen on tapahtunut olennaisia muutoksia. Suomi on esimerkiksi liittynyt Euroopan ihmisoikeussopimukseen.

Hovioikeuden enemmistö päätyi arvioinnissaan siihen, että yhdenvertaisen kohtelun vaatimus edellytti vakaumusten yhdenvertaista kohtelua. Erilaista kohtelua ei voitu pitää hyväksyttävänä edes siksi, että vapautuslaki oli säädetty poikkeuslakina.

Hovioikeuden vähemmistö arvioi tilannetta toisin. Sen mukaan vapautuslaista johtuvat perustuslailliset ongelmat olisi pyrittävä ratkaisemaan lainsäädännöllisin keinoin.

Syytteen hylkäämistä kannattivat hovioikeudenneuvokset Timo Ojala, Jussi Heiskanen, Anna-Liisa Hyvärinen ja Arja Mäki.

Vähemmistöön jäivät hovioikeuden presidentti Mikko Könkkölä sekä hovioikeudenneuvokset Seppo Ovaskainen ja Jouko Rantanen.

Single Post Navigation

Comments are closed.