matkalla pään sisällä……..

kaikki liittyy kaikkeen…

oma karamelli-juttu. -2017

   ELi, ihan tavis oma juttu vaihteeksi…oksujen ja yökkimisen sijaan 🙂  (Dear diary🙂                     Eilinen kauppareissu ….ja muistin toiminta +kyky.              No jokainen toki muistaa aikaa taaksepäin vaikka kuinka,  osasia toki vähemmän — eli miten sitten aivot säilyttävät jne jne.   Ja onko kyse “säilömuistista” tai varasto,~ tai mitä lie niitä olikaan muistin eri “laatikoita”.

    No,  eilen siis kauppaan n. klo 11 aamusella….ja lappasin koriin vain muutamat kamat….eli maitoa, karkkia =patukoita “kahmaisun” )…  ja hups, ei tainnut muuta ollakaan, paitsi sätkäkamoja, ja tutulle röökiaski.   Sitä ennen toisesta kaupasta jo haettu muuta mukaan ….samoin apteekista haettu lasti eri nappeja.   

    Himaan tultua ohimennessä tutulle röökinsä jne….ja sitten  kamat jääkaappiin, namut toiseen kaappiin — lääkkeet kolmanteen…ja tyhjän kassin, minkä olin kolunnut silmilläni ja käsilläni tyhjäksi – lemppasin oven viereen, missä sen “oma paikka”.  (kassi on sellanen iso, kuten missä roudataan esim luistimia tai urheilukamoja)

  ….nooh… heti kaupasta tultua nassuun kaksi kookopatukkaa, kun teki mieli makiaa..heh. Kello siis 12-13 maissa.      Loppupäivä normipuuhia,, eli telkkua jotain roskaa….nettiin pölinää ja lueskelua sieltä -päivän uutiset ja möläytykset(omatkin perään) — ja pitkät tirsatkin tuli vedettyä jossain välissä– kai 3timmaa about.   

No sitten iltauutiset 20.30….ja edelleen telkun sarjoja.  Nälkä alkoi kurnia 23 maissa, kun päivän energiat oli niista patukoissa ja 1,5 litraa kahvista pelkästään.    Laittelin roskaruokaa…eli 4 jauhotettua sei-stickiä…mitä ne on…äh kalapuikkoja pannulle…ja siis lämpöisiä voileipiä(2xvalkoinen leipä)…. hmm……ja lisukkeena ei ollut muuta kuin maksapasteijaa…heh..hyvä yhdistelmä , mutta eipä väliä.  Nälkä lähti.  

    Mutta sitten iski normi makean nälkä” – kun oli syönyt suolaista (tai mistä lie se sitten tuleekaan? /sokeriarvojen vaihtelu ?)                        Ja kaikki paikat läpi-tsekkaus……ei jäätelöä, ei suklaata varastossa, ei karkkia, ei mehua, ei jääkaapissakaan eikä muualla  mitään makeaa, paitsi valkoista sokeria, mutta eihän sitä nyt tuollaiseen– vaan karkkia tms    🙂        

    Ja sitten hups, se aivojen loistokas osoitus kyvystään— mistä lie tupsahti ja millä logiikalla (ja mistä aivojen poimuista ) se asia, että mietin, miksen ostanut useampaa niitä kookospatukoita kaupasta ja tyydyin vain niihin “kahteen” mitkä olin ostanut.   Haloo ??      Aivot väittivät vastaan siitä, mitä käteni oli kouraissut…..ja että eikös niitä ollutkin siis 3 !!!???   Itse kyllä osin sitä mieltä kuten aiemminkin, että olin namuni jo syönyt kaikki.

Menin sinne “tyhjän” kassin tykö, ja kaivelin pohjat uudelleen ja wauuu….siellä oli se kolmas patukka – mistä olinkin sitten kovin tyytyväinen ja katosi näkyvistä hyvin nopsaan.      Mutta siis en ollut tajunnut enkä muistanut n. 12 tuntiin, että ostettu namuvarasto (2 suklaapatukkaa) olikin kolme—- mutta tuossa etsintätilanteessa aivot muistivat kai jostain kohtaa  tuon kouraisun tuotoksen ja lopputulos oli tuo…että 12 tuntia tapahtuneen jälkeen, tuo asia palasi mieleen. Ihan tuosta vaan — siis toki sen avittamana, että olihan tuo 3kpl  säilöytynyt muistini x-lokeroon varmasti itse ostohetkellä siellä hyllyllä —- mutta jotenkin se vain nollautui kai ,kun en löytänyt kassistani kuin kaksi…ja asia jäi sillensä. ( en kiinnittänyt kassallakaan huomiota ostoksiin hihnalla , joten sokeata pistettä sielläkin ).

  Jostain syystä nuppi ei jaksanut muistuttaa siitä kassin tyhjennyksen yhteydessä.       Ja toki jos olisin löytänyt kaapistani vaikka fazun sinisen yöllä , niin kookospatukka voisi olla vieläkin kassissa.                        No jaa….eli aivot ovat hieno koneisto….vähän joskus myöhässäkin, mutta kai sitten tarpeen mukaan tai jonkin mielleyhtymän kautta vaatii, miten lie.   Joku ammattilainen tämän selittää kuin vettä vaan, mutta mielenkiintoista näinkin pienessä mittakaavassa ja toisarvoisten asioiden kanssa.          Sattuu tuota joskus silloin tällöin, että ex tempore tulee joku tunteja vanha juttu mieleen, mitä ei silti juuri tarvitse, mutta tulla tupsahtaa jostain. Jokinhan sen palauttaa mieleen — ja ehkä se on jokin looginen mielleyhtymä tms. ?   Ei oo tullu just luettua noista muistin toiminnosta jokuseen vuoteen.

 

Single Post Navigation

Comments are closed.