matkalla pään sisällä……..

kaikki liittyy kaikkeen…

Archive for the month “July, 2017”

Rahanpesua ja idioottimaiset käytännöt. – 2017

Rasittavaa.     Eli, köyhäkin tilinomistaja saa nähdä vaivaa, kun pankki vaatii tekstarivarmistusta vähänkään suuremmasta summasta.   VAIKKA tuota summaa olisi maksanut vuosia ….ja kyse esim VUOKRANMAKSUSTA – mikä vielä menee sattumalta itse kaupungin omistamasta asunnosta.    ELi, kertasuoritteinen yksi maksu  — vaatii vahvistusta.  Maksu vuokralaiselta kaupungille.     Ja ei mitään varmistuksia, vaikka 47 tilisiirtoa….tai kuinka monta muuta koko kuussa – mutta se yksi vuokranmaksu …..ja joku on olevinaan potentiaali rahanpesijä.   Kumpikohan se olisi , vuokralainen vai kaupunki ??        Ei kovin viisaita nämä tietokoneet….tai lähinnä siis niiden säätelijät eli it-inssit.   Moista vakituista maksua (vain vuokra) ei siis osata säätää koneelle, vaikka sitä tapahtuu 5 vuotta joka ikinen kuukausi.     Ja pitää muka pelleillä jonkun pankkitilin tekstarivarmistuksen kanssa.   Uskomatonta paskatoimintaa. 

Muissa  privaatti rahansiirroissa voi sitten käyttää muita keinoja, jos ei halua ruveta pankin sätkynukeksi.

&%#/&#%¤#%¤###

 

Älä vitsaile verkkopankissa huumeista tai rahanpesusta: “Kaikkia tilisiirron tapahtumia tarkastellaan”

Tilisiirron viestikentässä ei kannata viljellä huonoa huumoria, sillä pankit raportoivat epäilyttävät tilisiirrot viranomaisille.

Kuvakaappaus verkkopankin viestikentästä
Epäselvät tapaukset tutkitaan tarvittaessa läpikotaisin.Kuvakaappaus

Jos siirtää rahaa sukulaiselleen tai ystävälleen, voi mieleen tulla vitsaillessaan kirjoittaa jotain hauskaa tai sopimatontakin tilisiirron viestikenttään. Silloin huumorin rajat on tunnettava suhteessa

(Finlex).

– Kaikkia tilisiirron tapahtumia tarkastellaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi ja pakotteiden noudattamiseksi. Viestikenttään voi kirjoittaa vapaasti maksun yksilöiviä tietoja, kuten vaikkapa esimerkiksi “teatterilippu”, OP:n asiantuntijapäällikkö Katariina Säntti kertoo.

Nordean Pohjois-Suomen alueen varajohtaja Anna-Leena Kukkonen kertoo, että Nordea seuraa kaikkea asiakkaiden rahaliikennettä, ja tarvittaessa tapaukset tutkitaan läpikotaisin ja varmistetaan, ettei niiden taustalla ole mitään epäilyttävää.

    Heikoissa on lukutaito tai “seuranta” – kun ei osata pankissa todeta, mikä on normaalia tilin toimintaa…kuten esim 5 vuotta kestänyt kuukausittainen vuokranmaksu.     Homma näyttää menevän massan piikkiin….ja asiakkaan pompotteluun – mutta eihän pankkeja kiinnosta palvelu….vaan vaivaton rahan kerääminen pienillä kustannuksilla.  Siinä ei paljoa paina asiakkaan vaivannäkö tai toiminnan vaikeaksi tekeminen.

Valvontaprosessista pankki ei kerro julkisuuteen tarkemmin kuin että se on “isoa monitorointia, eikä yksittäisten tilisiirtojen seurantaa”.

– Tarvittaessa olemme yhteydessä viranomaisiin, jotka tätä seurantaa säätelevät. Tämä perustuu lakiin rahanpesusta. Pankilla ja rahoituslaitoksilla on myös velvollisuus tuntea asiakkaansa, joten poikkeavuudet tavanomaisista tuloista tai menoista saattavat saada aikaan yhteydenoton asiakkaaseen.

Pankit vahtivat, että rahaa ei kulje sellaisille tahoille, jotka ovat finanssipakotteiden kohteina.Matthias Balk / EPA

Kukkonen korostaa, ettei asiakkaan mitään tilitietoja mennä tarkastelemaan, ellei asiakas neuvottele pankin kanssa vaikkapa lainasta, jolloin siihen on lupa.

Finanssivalvonnasta kerrotaan, että pankeilla ei ole suoranaista lainsäädännön velvoitetta seurata maksuliikenteen viestikenttiä, mutta pakotemonitorointi edellyttää, että sitä seurataan.

– Pakotemonitoroinnilla varmistetaan, että maksuja ei kulje finanssipakotteiden kohteena oleville tahoille. Finanssipakotteet perustuvat YK:n turvallisuusneuvoston tai EU:n ministerineuvoston päätöksiin, lakimies Sanna Atrila.

Hänen mukaansa laki ja pakotesääntely edellyttävät, että pankit seuraavat maksuliikennettä.

IBAN-tilinumero tarkastaa itse itsensä

Näppäilet verkkopankissa tilisiirron yhteydessä maksun saajan tilinumeron vahingossa väärin, ja verkkopankki pyytää sinua tarkistamaan tilinumeron. Mistä se voi tietää, että tilinumero on väärin, vaikkei vastaanottajan nimeäkään ole vielä kirjoitettu?

– IBAN-tilinumeroihin sisältyy tilitiedon lisäksi tunnistenumerot, joka yksilöi vastaanottajan tilin kaikista yhtenäisen euromaksualueen eli

(Finanssivalvonta) pankkitileistä, ja siksi verkkopankki osaa huomauttaa näppäilyvirheestä. Tarkisteet estävät virheellisen tilinumeron kirjoittamisen verkkopankissa, selvittää johtava asiantuntija Inkeri Tolvanen Finanssiala ry:stä.

– IBAN-tilinumerossa on tunnistenumerot, eikä näppäilyvirhe onnistu.

Joskus viitenumeron puuttuminen voi johtaa maksun palautumiseen.

Inkeri Tolvanen

Sitä ei monipolvisesti muodostettu tilinumero kuitenkaan tiedä, onko maksuun kirjoitettu tilinumero oikealle henkilölle. Jos lähettää rahaa kokonaan väärälle tilille, joutuu itse hoksaamaan ja selvittämään asian – vaikeassa tapauksessa myös pankilta apua pyytäen.

Vain tilinumerolla on merkitystä maksunsaajan yksilöimisessä, mutta saajan nimi on pakollinen tieto, joka on tarpeellinen etenkin selvittelytilanteissa. Tilisiirtoa varten tarvitaan myös maksun loppusumma.

Tolvanen muistuttaa myös viitenumeron tärkeydestä laskua maksaessa.

– Viitenumero kohdistaa maksun oikein maksunsaajalla, ja joskus viitenumeron puuttuminen voi johtaa maksun palautumiseen. Viitenumeron lisäksi ei kannata kirjoittaa viestikenttään mitään, koska se viesti ei mene perille maksunsaajalle.

Tilisiirrot nopeutuvat Euroopassa

Finanssiala ry:stä johtava asiantuntija Tolvanen kertoo, että SEPA-tilisiirtojen säännöt on kehitetty Euroopan maksuneuvostossa (

), jossa hän on ollut mukana kehittämässä uudenlaista palvelua pikatilisiirroille vapaaehtoisesti mukana olevien Euroopassa toimivien pankkien kesken.

– Mukana olevien pankkien välillä raha siirtyy noin kymmenessä sekunnissa eli käytännössä reaaliaikaisesti maasta toiseen. Palvelu on käytössä sekä yksityis- että yrityskäytössä ja pankin palveluista riippuen myös matkapuhelimessa, jolloin se toimii mihin vuorokauden aikaan tahansa minä viikonpäivänä tahansa.

Ensimmäiset pankit aloittavat järjestelmässä tämän vuoden lopulla, ja suomalaisia pankkeja tulee mukaan ensi vuoden puolella.

– Kyllähän se helpottaa maksutoimia, esimerkiksi jos menee ostamaan Saksasta auton tai perhe lähettää rahaa vaihto-opiskelijalle Italiaan, Tolvanen arvioi.

Tililtä toiselle siirtyvän rahan hitautta on ihmetelty. Reilut kaksi vuotta sitten Yle selvitti rahan liikkuvan

.

Suomalaisten tilisiirrot kulkevat Brysselin kautta, missä sijaitsee yleiseurooppalainen maksujen selvityskeskus

(Euro Banking Association), jossa on tehty isoja muutoksia pankkien välisiin järjestelmiin pikasiirtojen onnistumiseksi. Isoja järjestelmämuutoksia tarvitaan myös yksittäisissä pankeissa.

Tulevaisuudessa maksutapahtuma “häipyy taustalle”

Reaaliaikaiset tilisiirrot yleistyvät pikku hiljaa jopa maasta toiseen. Nykyään raha vaihtaa tiliä nopeasti jo erilaisissa puhelinnumeroihin kytköksissä olevissa palveluissa, joita käytetään yleensä matkapuhelimella.

– Nyt iso juttu on se, että maksuliikennettä hoidetaan reaaliaikaisesti ja mobiilisti. Tulevaisuudessa älyn lisääntyessä joka laitteessa voi olla mahdollista, että koko maksutapahtuma ikään kuin häipyy taustalle. Erilaisissa ostotapahtumissa maksutapahtumaa ei tarvitse erikseen käynnistää, vaan se hoituu vaikkapa etukäteen määriteltyjen asetusten mukaan automaattisesti, johtava asiantuntija Kristiina Tolvanen pohtii.

– Voi olla, että tulevaisuuden auto “käy tankilla” omin päin tai jääkaappi tilaa ruokatäydennystä, ja veloitus tapahtuu automaattisesti. Erilaisiin laitteisiin kehitetään älyä koko ajan.

Ajokielto+mielenterveys?? -2017

 

 

Lääkärit määräävät mielenterveysongelmista kärsiviä harvoin ajokieltoon – asiantuntijoiden mukaan lääkärien ja poliisien välistä kommunikointia tulisi parantaa

Jotenkin tuntuu menevän puurot ja vellit tuossa jutussa miten sattuu.

Lääkärit kiinnittävät liian vähän huomiota mielenterveysongelmista kärsivien ajokykyyn, katsovat liikennelääketieteen professori Timo Tervo sekä Trafin johtava asiantuntija, psykologi Inkeri Parkkari. Moottoriajoneuvoturmista tehdyissä tutkimuksissa on havaittu usein, että turman aiheuttanut ihminen on kärsinyt pitkään mielenterveysongelmista, mutta hänen ajo-oikeuttaan ei ole evätty.
– Jälkikäteen tehdyissä selvityksissä on havaittu, että ajo-oikeuteen on puututtu vain harvoin, Parkkari kertoo.         Tällaisesta väittämästä on aina hyvä lisätä juttuun vähän lihaa luiden päälle…..eli lukuja ja tarkennuksia.   Mistä on siis ollut kysymys.   Jos itsetuhoinen, niin sehän on oma lukunsa.      Mutta kun sillä psykkan puolen lääkärillä on se vaitiolovelvollisuus,  paitsi jos asiakas  ei suunnittele jonkun tappamista.  Liekö oman itsensä tappajakandidaattia lukon taakse laitetaan  loppuiäkseen.
Tervo ja Parkkari löytävät asialle monta selitystä. Heidän mielestään lääkärikoulutuksessa tulisi ottaa enemmän huomioon ajo-oikeuden arviointia mielenterveysongelmien yhteydessä.
– Lääkärit täyttävät ilmoitusvelvollisuutensa ihmisten ajokyvyttömyydestä lähinnä silmäsairauksien, neurologisten ja muihin selkeisiin ongelmiin liittyvien sairauksien yhteydessä. Mielenterveysongelmat eivät näy ulospäin. Niistä on vaikeaa arvioida, milloin häiriö on sen tasoinen, että tilapäinen ajokielto olisi hyvä asia, Parkkari sanoo.

Helsingin yliajo keskustelun herättäjänä?

Helsingin keskustassa tapahtui perjantaina yliajo, josta epäillään 51-vuotiasta miestä. Poliisin mukaan mies oli päihtynyt, ja Iltalehden haastattelema lähisukulainen kertoi miehellä olleen pitkään vakavia mielenterveysongelmia. Sukulaisen mukaan mies olisi ollut sairaalahoidossa noin 30 kertaa.        Samalla toki voi ottaa käsittelyyn sen, että miten tyyppi on selvinnyt n. 30vuotta ajeluidensa  kanssa (jos kortin saanut parikymppisenä)…..ja siis myös noiden 30kertaa hoidossa kanssa — siis ilman vastaavia tekoja.    Kuka olisi noista vuosista tai niksulan hoitomääristä päätellyt, että tapahtuma aiheutuu 51-vuotiaana.   Ei taida kristallipalloa olla edes lääkärillä moiseen.  ?
Yliajossa käytetyn auton myynyt henkilö kertoi lehdelle, että epäillyllä olisi ollut voimassaoleva ajokortti vielä alle kuukausi sitten.
Hyksin ajoterveyden osaamiskeskuksen johtajana toimivan Tervon mukaan olisi hyvä herättää keskustelua siitä, miksi miehellä on ollut kortti mielenterveysongelmista huolimatta.
– Jos saadaan julkista keskustelua ja sanktiot niille, jotka eivät ole valvoneet tässä tapauksessa, saadaan parempaa valvontaa. Mitä enemmän tätä tapausta selitetään ajonopeudella, sitä vähemmäksi valvonta jää.
Tervon mukaan päihteet, lääkkeet ja mielenterveysongelmat ovat usein yhdistävä tekijä liikenneturmissa.    Niinpä.    Ehkä nuo lääkkeet yhdessä muiden aineiden kanssa riittävät ihan yksinäänkin.  Tässä ollaan taas tekemässä jostain tapauksesta päätelmiä, ennenkuin on asia edes tutkittu.    Ja toki sinne kaikki ne hyvät systeemin kaverit mukaan, kuten tapana.  =aineet.
– Meillä on paljon ihmisiä, jotka käyttävät erittäin rankkoja lääkkeitä sairautensa hoitoon lääkärin reseptillä. Sairautta pitää hoitaa, mutta en ymmärrä, miten ihmisen sallitaan ajaa, kun hänellä voi olla useita kolmiolääkkeitä päällä.     Niinpä.   Toisaalta kortti voitaisiin ottaa hyllylle väsyneeltä, parinsa kanssa riidelleeltä, eli vihaiselta ihmiseltä/aggressiiviselta… stressaantuneelta, väsyneeltä    — ja monesta muusta syystä, mikä nyt voisi saada aggressiota aikaan.   Alkaa siinä kohtaa olla jo aika pakettia tuo ajo-oikeuden kielto.          Tämän lisäksi on mielenterveysongelmaisia, kenen lääkitys ei ole kunnossa– mihin montakin syytä.   Joko mtt ei hoida omia potilaitaan…tai lääkitystä ei valvo kukaan.  Edes valvotussa tukiasumisessa, missä mt-ongelmaisia – ei lääkkeiden nielemistä ja siis ottoa – ei valvota kunnolla – koska sairaudentunnottomat tai lääkevastaiset asukit – kykenevät jemmaamaan pillerinsä ja täten ovat kipeitä, koska järjestelmä ei toimi  eikä lääkityksen ylläpito toimi.        Kenenköhän vastuulla olisi tällainen huonosti hoidettu potilas tai mt-ongelmainen? 

   Samanlainen potentiaali vaara itsetuhonsa kanssa ilman lääkkeitä, kuin niiden ylimääräisten kolmiolääkkeidenkin kanssa.   Homma vain menee osin näin, koska kotimaan mielenterveystyötä on ajettu alas jo vuosikymmenet.  Ei ole kykyä edes huolehtia siitä, kuka määrättyjä lääkkeitään syö.        Ja kun nyt sitten ollaan kovasti jälkiviisaita ja etsitään syitä, niin niitäpä onkin vaikea sieltä kivien alta etsiä, kun suunta on ollut huono jo liian pitkään.    Eikä toki vastuunkantajia löydy mistään.  Hallinnolliset sanktiot ovat kuin kesäsade….ei rasita eikä pelota ketään.    Turha etsiä ratkaisuja sitä kautta.

”Ei kortilla ajeta”

Lääkärin tulisi määrätä henkilö ajokieltoon esimerkiksi silloin, jos tämä on yrittänyt tehdä itsemurhan ajoneuvolla. Parkkarin mukaan tarkoitus on saada ilmoituksia edes kaikkein potentiaalisimmista liikenteessä itsemurhaa yrittävistä.
– Itsemurha-ajatukset eivät ole kovin harvinaisia, ja jos kaikkien niitä omaavien ajo-oikeuteen puututtaisiin, olisi se ylimitoitettua.  No niinpä olisikin.  Koska nimenomaan sillä kortilla ei sitä viimeistä ajoa ajeta.   Jos itsari mielessä, niin ihan sama onko korttia ikinä ollutkaan….tai että olisi pois otettu.  Jos auto liikkuu, niin se riittää.  
Tervon ja Parkkarin mukaan lääkärit ovat selittäneet ilmoittamatta jättämistä muun muassa pelolla potilassuhteen huonontumisesta – potilas ei ehkä tule enää kontrollikäynnille, jos ajo-oikeuteen puututaan.
Perusteluksi on kerrottu myös se, että osa ajaa ajokiellosta huolimatta.
– Luotan siihen, että suuri osa noudattaa ajokieltoa. Jos kärjistetysti ajatellaan, niin mitä hyötyä sitten olisi ottaa rattijuopoilta ajo-oikeus pois? Ei silloin ajatella, että miten he pääsevät kauppaan. Pitäisi miettiä myös muille tulevaa riskiä, eikä vain sitä, että yhden ihmisen elinympäristö voi kaventua tai miten hän pääsee jatkossa hoitoihin, Parkkari sanoo.     “normi” ihminen, kenellä työ,  perhe  tms….ja missä kortilla ja ajoluvalla on määrätty arvonsa eli se liikkumisen tärkeys — miettii toki mm sitä, että jos kortti otetaan pois (esim liiat sakot) — niin siinä on kortin palautus odotettavissa normiajassa…sekä että jos kortittomana jää kiinni – niin ainakin ennenvanhaan – kortin saaminen siirtyi vuodella eteenpäin.    Eli, se oli jo niin kova riski ammatin tai hyödyn kannalta, että moni mieluummin oli kiltisti, kuin otti riskejä tuosta vuodesta.  Mutta näissä tuskin tässä porukassa liikkuu näitä itsemurha-tapauksia, koska eivät he haudassa kortilla enää mitään tee eikä siis hyötynäkökohtaa ole noudatella yhtään mitään. 

Poliiseilta itsenäisempiä päätöksiä

Molempien mukaan myös lääkärien ja poliisien välistä kommunikaatiota pitäisi parantaa. Tervon mukaan erikoisalojen lääkäreiden välillä on suuria eroja siinä, miten hanakasti lääkärit noudattavat lain vaatimaa ilmoitusvelvollisuuttaan.  Poliisilla on jo ollut sen verran romutoimintaa omien tietojensa säilytyksen ja kansalaisten yksityisyyden kanssa – että on syytä miettiä mitä listoja”  aletaan taas tekemään, jos lääkärit jakelevat mielenterveystietojaan pitkin poliisiasemia ja heidän tietokoneitaan.  Poliisin tavat tietojen kanssa kun ovat vähän päässeet lässähtämään eikä siihen tyyliin ole luottamista – ja vielä vähiten niin privaattien asioiden kuin mielenterveysasioiden kanssa.   
Tervon mielestä poliisit voisivat myös tehdä itsenäisempiä päätöksiä ajo-oikeudesta.
– Jos poliisilla on tietoja, joiden mukaan ihmisellä on rikoshistoriaa, joka viittaa impulsiiviseen, vaaralliseen ja vastuuttomaan käytökseen, voisi poliisi tehdä päätöksen ajo-oikeudesta omasta lähtökohdastaan, vaikka lääkärinlausunto puoltaisi ajo-oikeutta.   No jos poliisin kantti kestää, niin tokkiinsa.   Valtio saattaa saada muutaman mukavankin korvausvaateen, kun  ajo-oikeus evätään – ja heppu pistelee siitä suoraan Suomen ykkösmestaan(mikä lie)(tai alan lääkärille)  —– — mielentilatutkimukseen…….ja jos täysipäiseksi todetaan– niin joku sitten makselee menetettyjä tuloja esim, jos sillä on mitään tekoa sillä autolla liikkumisen ja poliisin kiellon  kanssa.     Poliisi ei voi jaella mielivaltaisia päätöksiä,  ja vielä aiheista, mistä heillä ei reaaliajassa ole välttis edes tietoa.  Ihmisen mielentilan ja olon selvittäjä….on lääkäri. (vaikka heissäkin toki on romua mukana – mutta perusteensa toki. ( Psykiatri/psykologi siis lähinnä kyseessä noissa hommissa. )  Tk-lääkärit ovat flunssanhoidossa omiaan, mutteivät enää mielen toimintojen kanssa.  Suutarit lestissään ja poliisit omissaan.  Poliisi ei ole tuomari eikä edes psykologi, vaikka olisi jokusen viikon aiheesta koulussaan lukenutkin.

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201707292200293537_u0.shtml
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201707292200293695_u0.shtml

STT

(Salon seudun sanomat  <<<<<<  )

Merkel ja veitsi-isku. / “löysää maahanmuuttopolitiikkaa”-2017

UusiSuomi ::::::::::Hampurin pormestari Olaf Scholz syytti tapahtumista suoraan Merkelin hallintoa. Scholz edustaa sosiaalidemokraatteja, joiden liittokansleriehdokas Martin Schulz on Merkelin päävastustaja tulevissa vaaleissa.

–Minut tekee erityisen vihaiseksi se, että hyökkääjä haki ensin suojaa Saksasta ja käänsi sitten vihansa meitä vastaan. Tämä osoitaa sen, että karkotusten lailliset ja myös käytännön esteet on poistettava niin pian kuin mahdollista, Olaf Scholz kommentoi Bloombergin mukaan.

Veitsi-iskun tekijä on Die Welt -lehden mukaan kotoisin Arabiemiirikunnista, mutta syntynyt Palestiinassa. Hänen turvapaikkahakemuksensa hylättiin Saksassa viime vuoden lopulla. Die Weltin mukaan miestä ei kuitenkaan voitu karkottaa puutteellisten henkilöpapereiden vuoksi.

Angela Merkeliä on arvosteltu liian löysästä maahanmuuttopolitiikasta. Nyt myös hänen puoluetoverinsa, muun muassa kristillisdemokraattien liittopäiväedustaja Wolfgang Bosbach vaatii muutosta.

–Meidän on heti lopetettava käytäntö, joka sallii paperittomien turvapaikanhakijoiden tulon Saksaan. Viranomaisten on tiedettävä, keitä maahan tulee, hän kommentoi Financial Timesin mukaan.

Financial Times uskoo Hampurin iskun vahvistavan äärioikeistolaisen AfD-puolueen asetelmia tulevissa vaaleissa. AfD:n uskotaan olevan ensimmäinen äärioikeistopuolue, joka nousee syyskuussa liittopäiville toisen maailmansodan jälkeen. Puolueen kannatus on ennen Hampurin iskua tehdyn gallupin mukaan noin yhdeksässä prosentissa.

Paha takaisku Angela Merkelille juuri vaalien alla? “Viranomaisten on tiedettävä keitä maahan tulee”

Järjetön kansanedustajien eläke-etu…..2017

………demarit Päivi ja Paavo.   Hyvin menee……hieno juttu.  

———————————————    

Eräs juttu aikanaan, oli  eräiden maatilan omistajien – ökyrikkaiden heppujen— ketkä viljelivät jotain siinä joutessaan, vaikkei lompakkoon tarvitsisi kerätä enää mitään- mutta kun tukiaisia maksetaan – niin otetaan pois.     Ehkä moni muistaa tämänkin jutun sieltä vuosien takaa.     No eihän sitä laki kiellä …..mutta ahneus näkyy melko kilometrin päähän.     Sekään ei menoa hillitse, eli niissä porukoissa ei raha haise ja maineellakaan ei taida olla niin väliä. 

%#¤&%¤#&%¤#&¤

Eduskunnasta tippunut Päivi Lipponen johtaa huippukannattavaa konsulttiyritystä – nostaa samaan aikaan parin tonnin sopeutumiseläkettä

Lauantai 29.7.2017 klo 08.05

Päivi Lipponen, 50, on samaan aikaan sekä sopeutumiseläkkeellä oleva entinen kansanedustaja että menestyvän konsulttiyrityksen toimitusjohtaja.

  • Ex-kansanedustaja Päivi Lipponen nostaa sopeutumiseläkettä.
  • Samaan aikaan hän johtaa menestyvää konsulttiyritystä.
  • Iltalehden toimittajan yrittäessä kysyä asiasta Lipponen löi luurin korvaan.
Päivi Lipponen toimii miehensä Paavo Lipposen omistaman Cosmopolis Oy:n toimitusjohtajana. (ALEKSI POUTANEN)

Entisen pääministerin ja eduskunnan puhemiehen Paavo Lipposen (sd) omistama konsulttiyhtiö Cosmopolis Oy teki viime vuonna 324 332 euron liikevaihdolla 156 370 euron tuloksen. Yhtiön liikevoittoprosentti oli 48. Hyvän rajana pidetään 10 prosenttia.

Yhtiön toimitusjohtajana toimii Lipposen vaimo, eduskunnasta vuonna 2015 tippunut Päivi Lipponen (sd). Kaupparekisterin mukaan 50-vuotias Lipponen aloitti toimitusjohtajana toukokuussa 2015 eli käytännössä heti eduskuntavaalien jälkeen.

– Tarkoituksemme on nyt laajentaa toimintaa, tuore toimitusjohtaja kommentoi Ilta-Sanomille kesäkuussa 2015.

Cosmopolis tarjoaa verkkosivujensa mukaan asiantuntijuutta työhyvinvoinnin kehittämiseen, ennakointiin ja koulutuksen ja oppimisympäristöjen uudistamiseen. Myös kestävä kasvu, arktinen osaaminen, biotalous, cleantech ja digitalisaatio on nostettu esiin.

Referensseinä mainitaan Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Pohjolan Voima, Itämeren kaasuputken Venäjältä Saksaan rakentanut Nord Stream AG -kaasuputkiyhtiö sekä Euroopan komissio.

Yhtiön toimitusjohtaja Päivi Lipponen esitellään Cosmopoliksen verkkosivuilla pitkän uran tehneenä koulutuksen, kestävän kehityksen ja tulevaisuuskysymysten asiantuntijana.

– Tohtori Lipponen on esiintynyt luennoitsijana lukuisissa Euroopan ja Aasian maissa sekä Latinalaisessa-Amerikassa. Hän on julkaissut useita teoksia, verkkosivuilla kerrotaan.

(KUVAKAAPPAUS/COSMOPOLIS OY)

Kovakuntoinen konsulttiyhtiö

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) asetti huhtikuussa 2016 Paavo Lipposen ja FiComin entisen toimitusjohtajan Reijo Sventon selvittämään kansainvälisen yhteistyön edellytyksiä Koillisväylän kaapelihankkeen käynnistämiseksi.

Selvitys luovutettiin Bernerille viime vuoden marraskuussa.

Sen mukaan Koillisväylän kautta kulkeva Euroopan ja Aasian välinen tietoliikennekaapeli nopeuttaisi merkittävästi Euroopan ja Aasian välistä tietoliikennettä ja vastaisi kasvavaan kapasiteettitarpeeseen. Hankkeesta olisi selvityksen mukaan myös kansantaloudellista hyötyä Euroopalle, Venäjälle ja Aasialle.

Cosmopoliksen tase on rahakkaiden toimeksiantojen ansiosta kunnossa. Yhtiö on käytännössä velaton ja sillä on voitonjakokelpoisia varoja 270 000 euroa ja kassassakin lähes 200 000 euroa.

Myöskään henkilöstökulut eivät liioin rasita yhtiötä. Cosmopoliksen henkilöstökulut olivat viime vuonna 36 000 euroa. Vuotta aikaisemmin (2015) henkilöstökulut olivat 44 000 euroa.

Henkilöstökulut ovat todennäköisesti yhtä kuin sen Päivi Lipposelle maksettu palkka. Lipposen ansiotulot olivat toissa vuonna 61 751 euroa, josta kansanedustajan palkkio ja tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajan palkkio olivat yhteensä 28 196 euroa.

Lipponen löi luurin korvaan

Päivi Lipponen on nostanut eduskunnasta tippuneiden kansanedustajien työttömyysturvaksi tarkoitettua sopeutumiseläkettä huhtikuusta 2015 lähtien. Kevan mukaan Lipponen aloitti eläkkeen nostamisen neljä päivää eduskuntavaalien jälkeen.

Lipponen toimi kansanedustajana kahdeksan vuotta, joten hän on oikeutettu 32 prosenttiin kansanedustajan täydestä eläkkeestä, joka on 60 prosenttia kansanedustajan palkkiosta (6 407 euroa kuukaudessa).

Lipposen sopeutumiseläke on noin 2 000 euroa kuukaudessa. Hän voi nostaa sitä vuoteen 2032 asti, jolloin hän täyttää 65 vuotta.

Iltalehti tavoitti Päivi Lipposen perjantaina iltapäivällä. Hän ei halunnut kommentoida asiaa.

– En kommentoi tätä ollenkaan. Mulle on myönnetty sopeutumiseläke ja näin. Kiitos teille, hei hei, Lipponen sanoi ja sulki puhelimen.

Päivi Lipponen (sd) on samaan aikaan sekä sopeutumiseläkkeellä oleva entinen kansanedustaja että huippukannattavan konsulttiyhtiön toimitusjohtaja. (ANTTI NIKKANEN)

Julkisten verotietojen mukaan Lipponen ansaitsi vuosina 2007-2015 yhteensä 772 000 euroa eli keskimäärin noin 86 000 euroa vuodessa.

Ansiot muodostuivat kansanedustajan palkkiosta (6 335 euroa kuukaudessa) ja valiokunnan puheenjohtajalle maksettavasta palkkiosta (714 euroa kuukaudessa). Lipponen toimi tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajana vuosina 2011-2015.

Vuonna 2007 eläkkeelle jäänyt Paavo Lipponen ansaitsi vuosina 2007-2015 yhteensä kaksi miljoonaa euroa eli keskimäärin noin 222 000 euroa vuodessa.

Lipponen toimi pääministerinä kaksi perättäistä kautta vuosina 1995-2003 ja eduskunnan puhemiehenä vuosina 2003-2007.

Paavo Lipponen (sd) toimi pääministerinä 1995-2003 ja eduskunnan puhemiehenä 2003-2007. Lipponen jäi eläkkeelle vuonna 2007. (TIMO MARTTILA)

Avokätinen eläkejärjestelmä

Kansanedustajien sopeutumiseläkejärjestelmää on kritisoitu muun muassa sen takia, ettei se ota huomioon henkilön pääomatuloja, jotka voivat joissain tapauksissa olla kymmeniä tai jopa satoja tuhansia euroja vuodessa.

Eduskunnasta tippunut – tai sen omasta aloitteestaan jättänyt – kansanedustaja voi saada tuhansien eurojen suuruista sopeutumiseläkettä kymmenien vuosien ajan ja nostaa samaan aikaan osinkoja niin paljon kuin haluaa.

Ansiotulot eivät nekään ole este sopeutumiseläkkeen saamiselle, kunhan tulot eivät yhdessä eläkkeen kanssa ylitä kansanedustajan täyttä eläkettä.

Kansanedustajilla, jotka eivät ole toimineet ministerinä, maksimieläke on noin 4 100 euroa kuukaudessa. Ministerinä toimineilla eläke voi olla hyvinkin 5 000-6 000 euroa kuukaudessa, joissain tapauksissa jopa yli.

Sopeutumiseläkejärjestelmä mahdollistaa käytännössä sen, että Lipponen voi toimitusjohtajana maksaa itselleen palkkaa miehensä omistamasta yhtiöstä 2 000-3 000 euroa kuukaudessa ilman, että se vaikuttaa sopeutumiseläkkeeseen millään tavalla.

Mikäli Lipponen aikoo nostaa sopeutumiseläkettään ”tappiin” saakka eli vuoteen 2032 asti, maksaa se yhteiskunnalle noin 350 000 euroa.

Sopeutumiseläkejärjestelmän piirissä ovat kaikki ennen vuotta 2011 valitut kansanedustajat, jotka ovat toimineen kansanedustajana vähintään seitsemän vuotta – käytännössä kahden kauden ajan. Lipponen toimi kansanedustajana vuosina 2007-2015.

Avokätinen sopeutumiseläke muutettiin eduskunnan silloisen puhemiehen

Sauli Niinistön

aloitteesta määräaikaiseksi sopeutumisrahaksi vuonna 2011. Sopeutumisrahaa maksetaan eduskunnasta tippuneille kansanedustajille 1-3 vuotta.

Parikkala ja Keskustan suhmuroinnit?-2017

Pieni kunta tuhosi yhden miehen uran ja oman maineensa – näin Parikkalan kunnanjohtaja hävisi taistelun vallasta

Tämä on tarina valtapelistä ja sen aiheuttamasta kaaoksesta. Tervetuloa Parikkalaan.

Valikko

Pieni kunta tuhosi yhden miehen uran ja oman maineensa – näin Parikkalan kunnanjohtaja hävisi taistelun vallasta

Tämä on tarina valtapelistä ja sen aiheuttamasta kaaoksesta. Tervetuloa Parikkalaan.

Hans Olander
Tommi Parkkinen / Yle

Joulukuu 2013. Kunnanvirasto on hiljainen ja hämärä, kun Parikkalan entinen kunnanjohtaja Hans Olander astelee pimenevässä illassa Harjulinnan portaat ylös. Samoja portaita hän on kulkenut viime vuodet päivittäin, satoja kertoja, ylös ja alas.

Nyt hän tekee niin viimeistä kertaa.

Olander astuu työhuoneeseensa ja alkaa siivota. Suurin osa papereista, kansioista ja niteistä saa jäädä paikoilleen. Kunnallistieteen aikakauskirjat hän pakkaa mukaan. Niistä saattaa olla hyötyä myöhemmin, ehkä seuraavassa työssä.

Työpöydällä on valokuva tyttärestä. Olander poimii sen pahvilaatikkoon ja nostaa laatikon syliinsä.

Sitten hän sulkee työhuoneensa oven, kääntyy eikä palaa.

Kesään 2017 mennessä Parikkala on vaihtunut pysyvästi muihin maisemiin. Porvoossa sijaitsevassa kahvilassa istuu vaaleahiuksinen ja sänkikasvoinen mies.

Hän on Hans Olander, jonka uran Parikkalan visiitti tuhosi.

Olander ei ole saanut töitä sen jälkeen, kun lähti Parikkalasta. Terveyden kanssakin on ollut ongelmia.

– Koskaan ei käyty mitään keskustelua. Koskaan ei kerrottu, missä kunnanjohtaja on epäonnistunut. En ole missään vastaavaa kokenut, Olander tuhahtaa.

Olander on vuosikaudet pantannut omaa näkemystään niistä erikoisista käänteistä, jotka johtivat hänen irtisanoutumiseensa.

Sen kuulee Olanderin äänestä: Kaikki haavat eivät ole parantuneet, vaikka kaikesta on jo neljä vuotta aikaa.

Hans Olander
Parikkalan ex-kunnanjohtaja Hans Olander.Tommi Parkkinen / Yle

Oli syyskuinen päivä vuonna 2013, kun Hans Olander kulki normaaliin tapaansa Parikkalan kunnanviraston portaita. Tänään askel oli kevyt ja mieli huojentunut. Edessä oli kunnan poliittisen johdon kanssa käytävä keskustelu, jota hän oli odottanut. Tilaisuudessa puitaisiin hänen ja koko kunnan ensi vuoden tavoitteita.

Tai niin Olander luuli.

Kokoushuoneessa kunnanhallituksen puheenjohtaja, Parikkalan valtapuoluetta keskustaa edustava Ari Berg avasi lyhyesti keskustelun. Välittömästi tämän jälkeen hän siirsi puheenvuoron nuorempaa päättäjäpolvea edustavalle Antti Paajaselle, keskustan valtuustoryhmän puheenjohtajalle. Mies avasi suunsa ja pudotti pommin.

– Kunnanjohtaja ei enää nauti luottamusta. Tätä keskustelua ei tarvitse pitää.

Ilmoituksen jälkeen Berg lopetti tilaisuuden kuin seinään. Huone tyhjeni.

Sanat kaikuivat Hans Olanderin korvissa. Hän ymmärsi, mutta ei käsittänyt. Mitä ihmettä täällä tapahtui?

Olander nousi portaat ylös kunnanjohtajan huoneeseen, löi oven kiinni ja istui tuoliinsa. Sitten hän tarttui puhelimeen. Hän näppäili usean paikallispoliitikon numeron ja tivasi, mistä on kyse.

Hän ei saanut vastausta.

Olander oli jo jonkin aikaa epäillyt, että jokin oli pielessä. Hän koki, että kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Berg vähätteli kunnanjohtajan tekemisiä ja suhtautui niihin pilkallisesti. Tilanne oli selvästi mennyt huonompaan suuntaan kesän jälkeen.

Hans Olander
Tommi Parkkinen / Yle

Olander saapui Etelä-Karjalan pohjoiskärjessä sijaitsevaan Parikkalan kuntaan vuonna 2009. Alku kunnanjohtajana sujui hyvin, vaikka osa valtuutetuista olikin tyytymättömiä siihen, ettei Olanderin perhe asunut Parikkalassa.

Olander oli kirjoilla kunnassa, mutta vietti suuren osan vapaa-ajastaan pääkaupunkiseudulla. Sitä ei kunnassa katsottu hyvällä.

, että kunnanjohtajan luottamus asetettaisiin puntariin.

Myöhemmin opposition vaatimukset vaimenivat. Olanderin silmissä tilanne näytti rauhoittuvan.

Olander oli jo tulonsa jälkeen hämmästellyt virkamiesjohdon heikkoa asemaa kunnassa. Kaikki merkittävimmät toimet menivät poliitikoille. Myös sellaiset paikat, jotka Olanderin mielestä kuuluisivat kunnanjohtajalle. Hän sai lypsää tietoa poliitikoilta, jotka istuivat näköalapaikoilla.

Aikaisemmissa kunnanjohtajan pesteissään Suomenniemellä, Hauholla ja Alavieskassa hän oli tottunut istumaan terveydenhoitokuntayhtymien sekä vesi- ja energiayhtiöiden hallituksissa. Parikkalassa hänen ainoa luottamuspaikkansa oli Imatran seudun kehitysyhtiön hallituksen varajäsenenä. Jämäpaikka.

Parikkala on vuosikymmenet ollut keskustan hallussa. Puolue on 70-luvulta asti saanut valtuustopaikoista yli puolet lähes kaikissa vaaleissa. Keskustavetoiset kunnat eivät olleet Olanderille uusi juttu. Keskustan ydinalueella sijaitsevassa Alavieskassa työskennellessään Olander kertoo omistaneensa puolueen jäsenkirjankin.

Parikkalassa keskustan vahva mies on jo vuosia ollut Ari Berg. Kun kunnan päätöksenteossa mukana olleilta ja sivusta seuranneilta kysyy, kuka tahtipuikkoa heiluttaa, vastaus on Ari Berg.

Parikkalan kunnanhallitus aloittamassa kokoustaan.
Ari Berg (pöydän päädyssä) valmiina avaamaan ensimmäisen kunnanhallituksen kokouksen kuntavaalien jälkeen.Kari Kosonen/Yle

Berg

Auringonsäde kimpoaa mukulatietä pitkin saapuvan suurikokoisen katumaasturin konepellistä. Harmaahiuksinen mies heilauttaa kättään maasturin sisältä. Ollaan Lappeenrannan historiallisessa linnoituksessa.

Ari Berg on jäntevä mies. Hän näyttää selvästi 54 ikävuottaan nuoremmalta. Berg ottaa kontaktia ja katsoo silmiin. Kädenpuristus on jämäkkä.

Hänen käytöksensä on miellyttävää ja luontevaa. Hän punnitsee sanansa tarkoin, eikä kiivastu tai korota ääntään, vaikka asia olisi epämieluisa.

Voisi sanoa, että vuosikymmenten poliittinen kokemus kuuluu ja näkyy Bergistä.

Berg on syntyperäinen parikkalalainen, joka on toiminut kunnanhallituksessa 90-luvulta asti ja ollut sen puheenjohtaja koko 2000-luvun. Ammatiltaan hän on maa- ja metsätalousyrittäjä ja Suomen Sikayrittäjät ry:n toiminnanjohtaja.

Bergin kannatus on kunnassa ollut vankkaa. Keskustan piirissä kehutaan etenkin hänen asiantuntemustaan päätöksenteossa. Hän on ollut niin pitkään kunnanhallituksen johdossa, että siitä on tullut kunnassa perinne.

Ari Berg johtaa Parikkalan kunnanhallitusta. Kuvassa myös kunnanjohtaja Vesa Huuskonen (vasemmalla) ja hallintojohtaja Eija Hämäläinen.
Ari Berg (keskellä) Parikkalan kunnanhallituksen kokoushuoneessa. Vasemmalla nykyinen kunnanjohtaja Vesa Huuskonen ja oikealla hallintojohtaja Eija Hämäläinen.Kari Kosonen/Yle

Berg on johtanut kuntaa suurten paikallisten mullistusten yli. Hänen aikanaan Parikkala on käynyt läpi kuntaliitoksen sekä lakkauttanut kouluja ja terveyskeskuksen. Palveluita on keskitetty ja rahaa säästetty.

Vuosien ajan Berg on myös yrittänyt avata Parikkalan rajanylityspaikan kansainväliselle henkilöliikenteelle. Hän on toivonut Venäjän turisteista piristysruisketta kunnan hiipuvaan talouteen.

Viidentuhannen asukkaan kunta on pienentynyt kymmenessä vuodessa noin tuhannella. Vielä tällä hetkellä pärjätään, mutta tulevaisuus hirvittää. Parikkalan nuoret lähtevät eivätkä palaa. Töitä ei ole.

Berg on Parikkalassa ristiriitainen ja kiistelty hahmo. Tätä juttua varten Yle haastatteli runsaasti Parikkalan päätöksenteossa vuosien varrella mukana olleita ja sivusta seuranneita ihmisiä. He luonnehtivat Bergiä seuraavasti:

“Häikäilemätön”. “Manipuloi, käyttää hyväkseen, hyvä esiintyjä”. “Berg on asioihin perehtynyt ja niistä kiinnostunut”. ”Berg määrää kaikesta”. ”Erinomainen kunnanhallituksen jäsen, mutta sopimaton puheenjohtajaksi”. “Arilla on paras kompetenssi”. “Hän on hyvä esiintyjä”. ”Aika taitava. Hän ei jätä jälkiä”. “Ahnehtii ja keplottelee, haluaa olla esillä”.”Valta on kasvattanut jalustan hänen alleen”.

Bergin väitetään ajavan omaa etuaan kunnan edun sijaan. Lisäksi hänen väitetään puuttuvan virkamiesten työhön epäasiallisesti.

Kun Bergille kertoo, miten kriittiseen sävyyn useat hänen kanssaan työskennelleet ovat luonnehtineet häntä, miehen ilme ei juuri värähdä.

– Palaute ja arvostelu kuuluvat tähän asemaan. Se kuuluu demokratiaan, Berg vastaa.

– Kunta ja kuntalaisten etu tulee aina ensin. En tunnista itsessäni vallanhimoa. Koen, että yhteisten asioiden hoitaminen on ennemminkin kuin urheiluseuran talkoomeininkiä, Berg vertaa.

Kylillä Bergistä puhutaan Parikkalan pormestarina, huomionkipeänä yksinvaltiaana, joka polkee vastahankaan asettujat jalkoihinsa.

Sopimuspaperi, jossa sovitaan Parikkalan kunnanjohtaja Hans Olanderin irtisanoutumisesta.
Tällä sopimuspaperilla Hans Olander, Ari Berg ja Sakari Paakkinen sopivat Olanderin irtisanoutumisesta.Yle

Postia

Syyskuun lopussa 2013 Ari Bergin ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sakari Paakkisen (kesk.) sähköpostiin kilahti viesti kunnanjohtajalta. Olander oli tehnyt päätöksensä.

Olen valmis irtisanoutumaan virastani. Olen keskustellut saamastani kohtelusta asianajajani lisäksi myös työsuojeluasiantuntijoiden kanssa. Olen valmis käynnistämään jo huomenna työpaikkakiusaamisesta oman prosessinsa.

Hans

Olander oli lähdössä, mutta ei ilmaiseksi. Mukaansa hän halusi yhdeksän kuukauden tilipussin.

Olander oli järkeillyt, että työnteon jatkaminen Parikkalassa ei ollut mahdollista ilman keskustan tukea. Ei, vaikka keskustalaiset eivät todennäköisesti pystyisi irtisanomaan häntä.

Kunnanjohtajan lähdön valmistelu alkoi kulisseissa saman tien. Olander, Berg ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sakari Paakkinen laativat asiakirjan, jossa Olander sitoutuu lähtemään – syyt olivat henkilökohtaiset. Lähdön oli määrä tapahtua erokirjeellä, jonka kunnanjohtaja antaa julkisuuteen. Asia pysyi vain hetken kabinettien hämärässä, pienen piirin tiedossa.

Suunnitelma meni pahasti myttyyn.

Parikkalan valtuustosali Harjulinnassa.
Kari Kosonen/Yle

Joku vuoti Olanderin lähdöstä ja

sanomalehti Itä-Savolle. Pian tämän jälkeen sähköpostiviesti, jossa Olander uhkaa Bergiä oikeusprosessilla, pulpahti samaa reittiä

.

Monet valtuutetut tunsivat itsensä huijatuiksi. Soppa oli valmis. Ari Berg

toistuvasti.

Keskustan johtohahmojen mukaan epäluottamus Olanderia kohtaan ei ollut pelkästään yhden puolueen mielipide. Väitteelle löytyi katetta, sillä suurimmat valtuustoryhmät olivat kokoontuneet ja sopineet kunnanjohtajan lähdöstä jo ennen kuin asiasta kerrottiin Olanderille.

Tapaamisessa oli laadittu epävirallinen asiakirja, jossa sovittiin, että Parikkala aloittaa uuden kunnanjohtajan etsimisen. Asiakirjan olivat allekirjoittaneet keskustan, kokoomuksen, SDP:n ja sitoutumattomien ryhmäjohtajat.

Asiakirja, jonka Parikkalan valtuustoryhmät allekirjoittivat
Kari Niirasen laatimassa asiakirjassa oli maininta korkeakoulututkinnosta. Niirasen mukaan tällä estettiin Ari Bergin nousu kunnan pormestariksi.Yle

Myöhemmin asiakirjan sisältö aiheutti eripuraa. Kaikki eivät tuntuneet olevan samaa mieltä siitä, mistä ylipäänsä oli sovittu.

Sopimuksen laati kokoomuksen Kari Niiranen. Hänen mukaansa asiakirjan ainoa tarkoitus oli estää Ari Bergin nousu kunnan johtoon.

– Näytti siltä, että ollaan menossa pormestarimalliin, Niiranen sanoo nyt.

Niirasen mukaan sopimukseen merkittiin tästä syystä, että kunta laittaa kunnanjohtajan viran heti hakuun. Kirsikaksi kakun päälle Niiranen kirjasi asiakirjaan, että tulevan kunnanjohtajan on oltava korkeakoulutettu. Ari Berg ei ole.

Berg puolestaan tukeutuu juuri tähän asiakirjaan, kun häneltä kysyy Olanderin lähdön perusteista.

– Hän varmaan teki oman johtopäätöksensä, kun valtuustoryhmät yhdessä ilmoittivat, että asiat eivät suju kuten on toivottu.

Berg sanoo, ettei ole ollut valtuustoryhmien viestinvaihdossa mukana eikä näin ollen tiennyt, että valtuustoryhmät ovat keskustelleet kunnanjohtajan vaihtamisesta. Valtuuston oppositio on pitänyt Bergin väitettä epäuskottavana, sillä kunnanhallitus ja sen puheenjohtaja on käytännössä kunnanjohtajan esimies.

Sotkua ruodittiin runsaasti mediassa vuoden 2013 loppupuoliskolla. Lopulta julkinen riitely halvaannuttaa kunnan.

Kunnanjohtien kuvia valtuustosalin seinällä.
Parikkalan kunnan seinältä tuijottavat menneet kunnanisät. Hans Olander puuttuu joukosta.Kari Kosonen/Yle

Syytös

Ari Bergin väitetään kiusanneen kunnanjohtaja Olanderia. Näin on väittänyt paitsi Olander itse, myös useampi paikallispoliitikko.

Yksi heistä on valtuuston varapuheenjohtajana toiminut kokoomuksen Kari Niiranen. Hänen mukaansa kiusaamista tapahtui ainakin kunnanhallituksen kokouksissa, jonne ulkopuolisilla ei ole asiaa.

– Se oli välillä nöyryyttävää. Harmittaa, kun en pöydän vanhimpana saanut sanottua, että puheenjohtaja saisi käyttäytyä kunnolla, Niiranen kertoo nyt.

Toinen julkisuudessa asiasta puhunut on sitoutumattomien valtuutettu Pekka Koiso-Kanttila. Hän on kertonut Bergin kyykyttäneen, aliarvioineen ja nolanneen kunnanjohtajaa.

Berg kertoo, että ei haluaisi enää muistella vanhoja. Bergin mukaan hänellä ei koskaan ollut henkilökohtaisia ongelmia ex-kunnanjohtaja Olanderin kanssa. Kaikki sujui mallikkaasti.

– Hän hoiti perustehtävät hyvin. Niissä ei ollut mitään huomauttamista. Ei ollut ongelmia, jotka olisivat arjen pyörittämistä haitanneet.

Berg sanoo, että tyytymättömyys Olanderiin lähti kentältä – ei hänestä tai ylipäänsä kunnanhallituksen sisältä.

– Kentällä Olanderilta odotettiin aktiivisempaa otetta ja näkyvyyttä.

Parikkalaan matkaa yksi kilometri.
Kari Kosonen/Yle

Parikkala ei ole ainoa. Lähivuosien aikana samankaltaisia episodeja on putkahdellut esiin ympäri Suomen.

Kuuluisin kuntakähinä lienee

, mutta kunnan johtoporras on ollut myrskyn silmässä myös esimerkiksi , , , ja

.

Kuntahallintoa tutkinut emeritusprofessori Aimo Ryynänen näkee, että valta tiivistyy usein sinne, missä tietokin on. Vuonna 2015

kunnanhallituksen puheenjohtajalle on sälytetty lisää vastuuta päätöksenteon valmistelussa. Tätä kautta puheenjohtajalla on parempi pääsy tietoon.

Ryynäsen mukaan nykyinen lainsäädäntö kuitenkin estää kohtuullisen tehokkaasti vahvojen kuntakeisareiden syntymistä. Aina näin ei ole ollut.

Vanhassa kunnallislaissa kunnan- ja kaupunginjohtajat olivat kaupunginhallitusten äänivaltaisia jäseniä ja puheenjohtajia. Virkamies- ja poliittinen valta sulautuivat yhteen henkilöön.

Laki painui historiaan vuonna 1977. Vallasta luopuminen ei ollut kaikille helppoa. Ryynänen kertoo tarinan Helsingin entisestä kaupunginjohtajasta Teuvo Aurasta, joka oli välillä presidentti Kekkosen pääministerinäkin.

– Joku oli kysynyt, tietääkö Aura, ettei hänellä enää ole äänivaltaa eikä puheenjohtajuutta kaupunginhallituksessa. Tarinan mukaan vastaus oli, että hänelle ei ole uskallettu kertoa.

Emeritusprofessori näkee vallan keskittymisen lähinnä henkilökysymyksenä. Valta päätyy vahvoille persoonille.

– Yleensähän meillä on kunnissa vähintään kolme tasavahvaa puoluetta. Siellä ei kukaan pääse hyppimään yli muiden.

Paras ympäristö vallan hamstraamiseen on pienessä kunnassa, jossa poliittisia vastavoimia on vähän, ja jossa yhdellä puolueella on mahdollisuus saada yksipuolinen enemmistö.

Tuntomerkit sopivat Parikkalaan.

Parikkalan Harjulinnassa sijaitsee kunnanvirasto
Kari Kosonen/Yle

Kriisi

Marraskuussa 2013 Parikkalan kunnanvaltuusto kokoontui päättämään suurista asioista. Listalla oli vaatimus koko kunnanhallituksen erottamisesta. Tunnelma oli apea,

. Hans Olanderia ei näkynyt missään. Hän ei kommentoinut, koska näin oli sovittu Ari Bergin ja kunnanvaltuuston puheenjohtajan kanssa.

Erovaateen olivat esittäneet kymmenen kunnanvaltuutettua, yli kolmasosa valtuustosta. Eroa vaatineet eivät hyväksyneet tapaa, jolla kunnan johtajasopimusta oli muutettu. Paperia oli rukattu uusiksi siten, että Olander varmasti saisi korvauksen lähtiessään.

Valtuutettujen mukaan kulissien takaisesta pelistä ei ollut tietoa, kun he hyväksyivät uuden sopimuksen.

Lisäksi Bergiä syytettiin valehtelusta. Erovaatimuksessa väitettiin, että Berg olisi julkisuudessa sanonut olevansa tietämätön kunnanjohtajan kiusaamissyytöksistä.

Tosiasiassa Berg oli ainoastaan kieltänyt työpaikkakiusaamisen.

– Ei ole mitään sellaisia tietoja, että olisin syyllistynyt työpaikkakiusaamiseen, Berg totesi Ylen haastattelussa.

Samalla Berg kiisti, että kunnanjohtajaa kohtaan tunnettaisiin epäluottamusta, vaikka hän oli ollut itse kunnanhallituksen kokoushuoneessa avaamassa tilaisuutta, jossa epäluottamuksesta kerrottiin Olanderille.

Perussuomalaisten riveistä arvioitiin, että Berg kaappasi vallan kunnanjohtajalta.

– Kun kunnanjohtaja sanoo, että tehdään asia näin, Ari Berg sanookin, että tehdään toisinpäin. Kunnassa olevat henkilöt eivät uskalla tehdä oikeastaan mitään ilman Ari Bergin käskyä,

.

Bergin puolustajien mielestä muut valtuustoryhmät käyttivät tilaisuutta hänen mustamaalaamiseensa.

Kinastelun kruunuksi kunnanhallitus esitti

koko erottamissohelluksesta.

Myöhemmin kunnanvaltuusto päätti, että kunnanhallituksen erottaminen ei ole tarpeen. Ehdotus rikostutkinnastakin painui unholaan.

Särö

Neljä vuotta myöhemmin valo pakenee pienestä kahvilasta johonkin Porvoon vanhan kaupungin kaduille. Hans Olander hörppää kahvia posliinikupista.

Olander ei vieläkään ymmärrä lähtöpassiensa syytä, mutta hänellä on vahva epäilys siitä, mistä kaikki sai alkunsa. Epäilys juontaa suureen suunnitelmaan eräästä bioetanolitehtaasta.

Vuonna 2011 pontikkatehtailija Aate Laukkanen hääräsi Parikkalan naapurissa Punkaharjulla. Laukkanen halusi perustaa kuntaan bioetanolitehtaan. Tätä varten tehdasyhtiö Suomen Bioetanoli Oy:lle oli tarkoitus hakea lainarahoitusta. Takaajat tulisivat lähialueelta – mukana Parikkalan kunta.

Ajatuksena oli, että tehdas toisi työtä Punkaharjun lisäksi sen lähikuntiin. Parikkalassa hankkeen puuhamies oli Ari Berg.

Parikkala
Ote Parikkalan kunnanhallituksen pöytäkirjasta 28.3.2011.Yle

Olanderin mielestä koko hanke oli järjetön: Suunnitelma ei vaikuttanut uskottavalta, eikä näyttänyt luovan työtä Parikkalassa. Lisäksi Olander epäili, että toiseen kuntaan sijoittuvan riskibisneksen tukeminen ilman kunnon vakuuksia voisi olla kuntalain vastaista.

Olander esitti, että takausta ei myönnetä, mutta Parikkalan kunnanhallitus oli asiasta toista mieltä. Ehdotuksen lainatakauksen hyväksymisestä teki Ari Berg. Olander merkkautti pöytäkirjaan eriävän mielipiteen.

Päätös sinetöitiin valtuustossa.

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kunnanjohtaja Olander astui poikkiteloin Bergin eteen.

– Siinä tuli jonkinmoinen särö, huomasin sen, Olander sanoo.

Ari Berg on täsmälleen päinvastaista mieltä. Hänen mukaansa kitkaa ei ollut ja Olander oli hankkeen takana.

– Ei missään tapauksessa tullut säröä. Päinvastoin, hanke nähtiin erittäin tärkeänä seudun kannalta, Berg sanoo.

Muutamaa vuotta myöhemmin lainantakaus vanheni ja bioetanolitehdashanke kuopattiin vähin äänin.

Huhtikuu, vuoden 2017 kuntavaalit. Keskustan vaalivalvojaisia vietetään keittolounaskahvila Piika&Rengissä. Tunnelma on rauhallinen, odottava.

Ari Berg saa vain 57 ääntä, 40 vähemmän kuin edelliskerralla. Hän on vasta seitsemänneksi suosituin keskustalainen, mutta menee kuitenkin läpi. Valtuuston puheenjohtaja ja Bergin näkyvin tukija Sakari Paakkinen putoaa kokonaan pois.

Hans Olander, Sakari Paakkinen ja Ari Berg eivät ole ainoat, joiden maine on vahingoittunut. Koko kunta on ottanut osuman. Kuvaavaa on, että kun Parikkala etsi Olanderin paikalle uutta kunnanjohtajaa, kokeneet hakijat puuttuivat joukosta.

Pesti ei kiinnostanut ainoatakaan kunnanjohtajaa tai edes hallintojohtajaa. Lopulta kunnanjohtajan tuoliin istahti pitkän upseerinuran tehnyt Vesa Huuskonen. Usean kuntalaisen mielestä valinta osui nappiin, sillä jämäkkään johtamiskulttuuriin tottunut Huuskonen ei ole juuri kuvia kumartanut.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Berg hallituksen jäsenten kanssa ennen kokousta.
Ari Berg ja muita Parikkalan valtuutettuja kunnanhallituksen kokoushuoneessa. Bergin lisäksi kuvassa (vasemmalta oikealle) Vuokko Ahoranta (kok.), Maija Valkeapää (sit.) ja valtuuston tuore puheenjohtaja Marjatta Laukkanen (kok.). Kari Kosonen/Yle

Puolitoista kuukautta kuntavaalien jälkeen Parikkalan poliittiset johtopaikat on jaettu. Kunnanhallituksen puheenjohtajana jatkaa – ehkä yllättäenkin – Ari Berg.

– Kunnan kannalta paras vaihtoehto on, että Berg jatkaa kunnanhallituksen puheenjohtajana. On niin paljon keskeneräisiä asioita, joista Ari on parhaiten perillä, sanoo keskustan ryhmäjohtajana toiminut Antti Paajanen, yksi vaalien voittajista.

Kriitikot kääntävät asian niin, että Bergiltä puuttuu vastavoima, joka haastaisi hänet toden teolla.

Bergin mukaan hän ei enää edes halunnut johtopaikkaa. Ketään muuta vain ei löytynyt.

Hans Olanderin silmissä kaikki jatkuisi kuten ennenkin.

Jutun tiedot perustuvat asiakirjalähteiden lisäksi Parikkalan ja lähialueiden nykyisten ja entisten poliitikkojen, virkamiesten ja muiden politiikkaa läheltä seuranneiden haastatteluihin.

/¤(&%//¤”/¤%(#%¤

“po-ro-juttuja”  heh…    Mulla näitä omia väännöksiä, eli “politiikkaa&romantiikkaa.   Ylen jutut kun ovat välillä vähän saaneet kukkasia ja auringonlaskua mukaansa….=kuten “” Kunnanvirasto on hiljainen ja hämärä, kun Parikkalan entinen kunnanjohtaja Hans Olander astelee pimenevässä illassa “”  jne.

 

No jaa….. jutun oletus-roisto on helppo etsiä tuosta ….ja poispotkitulle säälipisteet.  Juttu ei tosin  kerro, mitä mieltä kuntalaiset olivat omasta kunnanjohtajastaan, joten hänen asioiden hoidostaan on paha mennä kommentoimaan.      Mutta ehkei sillä väliä tuossa kohtaa….kun heppua savustetaan ulos toisten valtuutettujen toimesta.  Sama se mitä ruohonjuuri siitä sillä hetkellä miettii.  

Jos tarina pitää tuossa paikkansa, niin kiusaamisväitteet olisivat olleet käypää tavaraa oikeudessa, joten niin tai näin — ottaako rahana vai nokittaako paskajengiä sitten myös  muuta kautta.  Valintakyssä…..ja Olander siis päätti  kuten päätti.

“”””””Ari Bergin väitetään kiusanneen kunnanjohtaja Olanderia. Näin on väittänyt paitsi Olander itse, myös useampi paikallispoliitikko.

Yksi heistä on valtuuston varapuheenjohtajana toiminut kokoomuksen Kari Niiranen. Hänen mukaansa kiusaamista tapahtui ainakin kunnanhallituksen kokouksissa, jonne ulkopuolisilla ei ole asiaa.

– Se oli välillä nöyryyttävää. Harmittaa, kun en pöydän vanhimpana saanut sanottua, että puheenjohtaja saisi käyttäytyä kunnolla, Niiranen kertoo nyt.

Toinen julkisuudessa asiasta puhunut on sitoutumattomien valtuutettu Pekka Koiso-Kanttila. Hän on kertonut Bergin kyykyttäneen, aliarvioineen ja nolanneen kunnanjohtajaa.”””“””

      Parikkalaan ei viitsisi muuttaa tuollaisen romusakin luokse, kuin mitä juttu kertoo lantasaapasjengistä ja tiskinalus-suhmuroinnista.  Selkään puukottamista.

    Yleisellä tasolla….ja muistellen 70-lukua~~+ ….. ja aikoja ennen….tuolla ruohonjuuritason duuneissa……..kenkää tuli ihan mistä vaan, ilman mitään syitäkään….tosin usein koeajan puitteissa (ei minulle heh) — mutta myös siis vakituisillekin.  Siihen aikaan harva osasi tai lähti jonnekin työtuomioistuimeen tai jos ei kuulunut liittoonkaan — niin tappelemaan irtisanomisistaan.   Lisäksi siihen aikaan oli töitä (hanttihommia) valita joka toisen käden sormelle, joten ei ollut väliä porukalla, saiko tällä viikolla lopputilin,  kun viikon  päästä oli jo uudessa duunissa.    Ne ajat eivät näytä palaavan ja syitä voi etsiä.   Puolet työpaikoista(osa) siis on niistetty kannattavuuden takia  ( rahastajat, autonapumiehet ym ym)….ja mitäpä sille tekemään.   Paitsi että toki systeemi syyllistää ihmisiä siitä, etteivät mene virtuaalitöihin, syö virtuaaliruokaa…ja maksa vuokriaan sillä mitä persut eivät olisi kuulemma olleet aikanaan käyttämässä.   Andy taisi vitsailla siitä omissa jutuissaan aikanaan   🙂      

 …….sarjassa loppukevennys…ja sormien venyttelyä aamutuimaan……

Oma lapsi kaapattiin. Arvaa kuka? -2017

 

“Lapset luulivat lähtevänsä Lappiin lomalle” – Isä kaappasi Suomesta ulkomaille, kuten käy joka vuosi lukuisille lapsille

Atte ja Iina pääsivät lopulta palaamaan isänsä kotimaasta Afrikasta. Lapsia kaapattiin Suomesta viime vuonna selvästi aiempia vuosia enemmän.

Lyhyt lomamatka Lappiin. Niin luulivat Atte, 9, ja Iina, 7, noustessaan isänsä kanssa autoon.

Koulu alkaisi seuraavalla viikolla. Lapset luulivat että isä, Jaafar, halusi näyttää heille paikan, johon liittyi muistoja vanhempien seurusteluajoilta.

Lasten vierailuja isän luona oli juuri alettu pidentää, mutta huoltajuus oli viisi vuotta jatkuneen kiistelyn jälkeen yhä äidillä.

Lapset lähtivät isänsä luo mielellään.

Sitä he eivät arvanneet, että lapsilla oli jo tuolloin uusi elämä järjesteltynä Afrikassa.

Viimeisessä puhelussaan äidilleen ennen matkaa Iina kuitenkin itki. Tällä kertaa äiti ei saanut lohdutettua itkua pois. Oli keskiviikko 8. elokuuta 2012. Kenties Iinalla oli aavistus siitä, että kyse oli muustakin kuin lomasta.

Kahden päivän päästä, perjantaina, Laura lähti käymään lasten isän asunnolla. Verhot olivat kiinni. Lasten ääniä ei kuulunut. Näiden oli määrä palata äidille sunnuntaina.

Laura alkoi aavistella pahinta: Jaafar on ehkä kaapannut lapset.

Sitä Laura, Atte tai Iina eivät vielä arvanneet, että lapsilla oli jo tuolloin uusi elämä järjesteltynä Afrikassa, viiden vuoden valmistelun tuloksena. Laura kävi poliisiasemalla ja sai kuulla, että mitään ei ole tehtävissä. Tapaaminen on vielä sovituissa aikarajoissa, poliisista sanottiin.

Isä teetti afrikkalaiset passit

Jaafarin, Aten ja Iinan tie vei autolla Etelä-Suomesta Lappiin, missä isä kertoi heidän ohittaneen vahingossa oikean risteyksen.

Seuraavaksi lapset saivat kuulla seurueen myöhästyneen laivasta. Matka jatkui Tanskan kautta Ranskaan. Etelä-Euroopassa Jaafar kertoi lapsille heidän eksyneen niin kauas, että he eivät enää ehtisi tapaamisaikana Suomeen.

Jaafarilla oli lapsille afrikkalaiset passit, jotka hän oli saanut hankittua Lauran tietämättä. Lasten suomalaisia passeja Laura ei ollut ikinä suostunut luovuttamaan Jaafarille.

Kahta tuntia ennen sovittua tapaamisaikaa Jaafar soitti Lauralle. Kolmikko oli jo Jaafarin kotimaassa Afrikassa. Mies koki olevansa turvassa, ja Atte ja Iina saivat puhua äitinsä kanssa.

– Heille isä oli sanonut, että äiti saa tulla hakemaan heidät sieltä. Se ei ollut niin, Laura toteaa nyt.

Laura teki heti rikosilmoituksen ja keskusrikospoliisi kansainvälisen katoamisilmoituksen.

Aten ja Iinan perhe on yksi niistä perheistä, joiden lapsi tai lapsia on ollut kaapattuna Suomesta ulkomaille viimeisen vuosikymmenen aikana.

Keskimäärin tässä tilanteessa on elänyt vuosittain 29 perhettä vuosina 2007-2016. Ulkomailta Suomeen on ollut kaapattuna samalla aikavälillä keskimäärin 10 perheen lapsia vuosittain.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Toisinaan katoamisilmoitus saadaan voimaan niin nopeasti, että lapsi saadaan palautettua kotiin esimerkiksi lentokentältä tai laivalta.

Eräässä tapauksessa vanhempi kiersi maailmaa vuosikausia kaapatun lapsen kanssa, kunnes lapsesta tehtiin katoamisilmoitus. Kun he yrittivät uuteen maahan, viranomaiset ottivat lapsen haltuun ja pidättivät isän.

Aten ja Iinan tapauksessa katoamisilmoituskaan ei ehkä olisi auttanut, sillä he matkustivat isän antamilla uusilla nimillä ja passeilla.

Lapsia kaapataan erityisesti kesällä

Aivan kuin Atte ja Iina, tänäkin kesänä moni lapsi lähtee käymään vanhemman tai vanhempien kotimaassa. Ja aivan kuten he, moni muukin jää palaamatta lomalta. Lapsikaappausten määrä Suomesta on kasvussa.

Aten neljäs ja Iinan toinen luokka piti alkaa kahden päivän päästä Afrikkaan saapumisesta. He eivät tienneet, että kaverit odottaisivat heitä turhaan koko lukuvuoden 2012–2013.

Kaapatut Lapset ry saa eniten ahdistuneita yhteydenottoja aivan kesän kynnyksellä sekä uudelleen koulujen alkaessa. Yhdistys tukee ja neuvoo kaappaus- ja kaappausuhkatilanteessa olevia sekä kansainvälisiä huoltokiistoja käyviä perheitä.

Osa lomalle lähtevistä lapsista tietää määränpään muttei matka kestoa. Tai varsinkaan sitä, että kyse voi olla pysyvästä muutosta.

 

Esimerkiksi neljä Suomesta Sudaniin vuonna 2006 kaapattua sisarusta varttui lopulta Sudanissa.

ja kasvoi siellä aikuiseksi.

Jo kaappausuhasta kannattaa ilmoittaa

Aten ja Iinan huoltoa koskevat riidat puhkesivat jo vuonna 2007, kolme vuotta Iinan syntymästä. Lapset eivät olleet koskaan asuneet isänsä kanssa.

Laura puhui kaappausuhasta huoltajuutta ja tapaamisoikeutta koskevissa oikeusistunnoissa. Uhka otettiin todesta ja isän ja lasten tapaamiset rajattiin Suomeen.

Laura ajattelee jälkikäteen olleensa turhan varovainen epäilystensä ilmaisemisessa poliisille, kun hän aavisti kaappauksen tapahtuneen. Hän toivoo, että muut vanhemmat eivät tekisi samoin.

Atte ja Iina saivat Afrikassa aluksi pitää äitiinsä yhteyttä. Jaafarin väärentämien asiakirjojen mukaan lapset asuivat pysyvästi isänsä kotimaassa ja isä oli heidän laillinen huoltajansa.

Pian Jaafar sai tiedon kotimaansa kuulumisesta Haagin lapsikaappaussopimukseen.

Tämä oli käännekohta.

Jaafar tajusi, että viranomaisella on mahdollisuus palauttaa lapset Suomeen. Tämän jälkeen Atte ja Iina saivat puhua äitinsä kanssa puhelimessa enää hyvin vähän.

Tyypillisin kaappaussyy: vanhempi haluaa kotimaahan

Hyvin ehdoton ihminen, Laura kuvailee lastensa isää. Laura ja Jaafar olivat tunteneet toisensa 18 vuotta kaappauksen tapahtuessa vuonna 2012. Vanhemmat olivat aina eläneet etäsuhteessa.

Isä ei halunnut lasten puhuvan äidinkieltään eikä käyttävän virallisia nimiään. Hän halusi kasvattaa lapset islamilaisen kulttuurin mukaisesti.

Uskonto on tyypillinen taustavaikutin etenkin, kun lapsi kaapataan muslimienemmistöiseen maahan. Myös vanhemman suku voi yrittää vaikuttaa lapsen kasvuympäristöön, ja sukulaiset ovat usein huolissaan erityisesti tyttöjen siveyskasvatuksesta Suomessa. Vanhempaa voidaan arvostella, mikäli hänen lapsensa eivät hallitse islamin perusteita.

Kaappauksen perimmäinen syy on kuitenkin yleensä vanhemman oma halu asua kotimaassaan tai kiristäminen muissa perheeseen liittyvissä asioissa. Uskonto ei juuri koskaan ole ensisijainen kaappaussyy, Kaapatut Lapset ry:n toiminnanjiohtaja Tarja Räisänen sanoo.

Kaappaaja voi vedota kasvatuseroihin tai kokea pelastavansa lapsen Suomessa asumisen tai toisen vanhemman aiheuttamalta uhalta.

Valtaosa kaappauksista päättyy sovintoon

Kaapatut Lapset ry:n tietojen mukaan viime vuonna lapsia oli kaapattuna Suomesta enemmän kuin koskaan sinä aikana, kun lapsikaappaus on ollut rikos. Lapsikaappaus kriminalisoitiin Suomessa vuonna 2006. Viime vuonna kaikkiaan 46 alle 16-vuotiasta lasta tai nuorta oli kaapattuna Suomesta ulkomaille. Heistä 30 vietiin tuon vuoden aikana ja loput aiemmin.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Kaapatut Lapset ry:n Räisäsen mukaan lapsikaappausten lisääntyminen johtuu Suomen kansainvälistymisestä. Suomen kansainvälistymiskehitys on kuitenkin alkanut paljon viime vuosia aiemmin, joten tämä ei yksin selitä viime vuoden äkillistä kasvua. Räisänen arvioi, että myöskään turvapaikanhakijoiden lisääntynyt määrä Suomessa ei selitä korkeita lukuja, kun tarkastellaan kaappausten kohdemaita. Hän ei löydä kasvulle täysin tyhjentävää selitystä.

     Tällä erikoisella omalla mutulogiikalla tuossa  on jotain erikoista ?      Ketään ulkomaalaistaustaisen vanhemman lasta ei siis kaappaa kukaan muu kuin juuri kyseinen henkilö .   Oma isä tai äiti…..ja jostainhan he ovat tänne Suomeen tulleet…eivät suinkaan sieltä hurujen taivaasta tippuneet.       Jos Suomessa ei olisi ainuttakaan ulkomaalaista…… olemassakaan – – niin ei tietenkään olisi ulkomaalaistaustaisia äitejää tai isiä – kaappaamassakaan.     Eli, tottakai siihen on selitys se, että kun kyseisten ihmisten määrä kasvaa – niin tilastot kasvavat.  Yksi siellä toinen täällä.  Vuosia lisää ja tulijoita lisää, niin eiköhän ne tilastot kerro ihan tarkkaan, missä ja mitä.       Toki on mahdollisuus sekin, että pelätessään kiinnijäämistä  , kaappaaja ei menekään omaan kotimaahansa esim heti suoraan.   Mutta tokihan nuo kaappaajien kansalaisuudet ovat tiedossa, jos tulopaperit paikkansa pitävät.

Ja kuten tämän Ylen jutun lopussa ↓  —– loppupeleissä tulee kaapatuille lapsille sitten uskontoa nuppiin……….lisäksi  on jo oma äiti syyllistetty ja vieraannutettu(siis tähän kyseiseen juttuun liittyen- äiti )         Mutta kotimaan kansalainen  (se toinen vanhemmista)…. saa sitä mitä tilaa …näissäkin tapauksissa.   Eniten ikävää näiden tilastoihin ja eroon  joutuvien  lasten kannalta. 

Toisaalta kaappausten ratkaisemiseen on myös enemmän työkaluja kuin menneinä vuosikymmeninä: lapsikaappaus kriminalisoitiin Suomessa vuonna 2006, ja Suomi liittyi Haagin lapsikaappaussopimukseen vuonna 1994. Sopimus antaa raamit viranomaisten yhteistyölle, jonka tarkoitus on turvata lapsen palautus vakituiseen asuinmaahan.

Haagin sopimuksen ulkopuolisissa maissa Suomen viranomaisen sanalla on lähinnä symbolinen merkitys.

Lapsikaappauksen kriminalisointi on ollut Suomessa tehokas ennaltaehkäisykeino. Vanhemmat ovat halukkaampia neuvottelemaan, kun he ymmärtävät mahdolliset rikosoikeudelliset seuraamukset.

Valtaosa lapsikaappauksista päättyy kuitenkin vanhempien sovintoon ilman oikeuden ratkaisua. Siksi Kaapatut Lapset ry ei koskaan kannusta tekemään rikosilmoitusta aivan ensimmäisenä: neuvotteleminen on usein hedelmällisempää kuin toisen vanhemman säikäyttäminen virkavallalla.

Äidit ja isät kaappaavat – tyypillistä tapausta ei ole

Atte ja Iina kokivat vieraan kulttuurin äänekkäänä ja aggressiivisena. Ihan kuin sukulaisetkin riitelisivät koko ajan, he kertoivat äidilleen.

Ensimmäisestä Afrikan kodistaan, isän maatilasta, he kuitenkin pitivät. Yksinkertaista ja kaunista maalaiselämää.

Väkivaltainen koulumaailma Afrikassa järkytti Attea ja Iinaa.

Ilman aaseja, kaneja, kanoja, lehmiä, koiria, kissoja ja lintuja emme olisi selvinneet, lapset sanoivat äidille myöhemmin.

Isä kohteli lapsia hyvin Afrikassa, Laura kokee. Takana oli kuitenkin raju repäisy irti äidistä, kodista, koulusta ja kavereista.

Uudessa koulussa Atte ja Iina pärjäsivät hyvin, mutta väkivaltainen koulumaailma järkytti heitä. Välitunneilla se määräsi, jolla oli vahvimmat nyrkit. Opettajat löivät valtaosaa lapsista, mutta Jaafar oli kieltänyt sen omien lastensa kohdalla.

Lauran ja hänen afrikkalaisen ex-kumppaninsa tapaus olisi vielä kymmenen vuotta sitten ollut tyypillinen esimerkki tyypillisestä kaappauksesta: toinen vanhempi on suomalainen ja toinen ulkomaalainen.

Nykyään tyypillistä tapausta ei enää ole. Vanhemmat voivat olla ulkomaalaistaustaisia tai Suomessa tai ulkomailla asuvia suomalaisia.

Kaappauksia tekevät lähes yhtä paljon äidit ja isät, ulkoasiainministeriön tilastot kertovat.           ( Niin….mikään ei ehkä olisi Yleä estänyt kertomasta, keiden ja minkä maiden kanssa tuo ero jakautuu.  Eli, minkämaaalaiset miehet, sekä minkämaalaiset naiset eli äidit ) 

Suomesta kaapattiin vuosina 2007–2016 eniten lapsia niihin maihin, joista suomalaisilla on paljon kumppaneita: Ruotsiin, Espanjaan ja Viroon. Venäjälle kaapattiin eniten lapsia ennen sen liittymistä Haagin sopimukseen vuonna 2013.

Älä tule, sinä olet kristitty

Lauran kolmas vierailu Afrikkaan oli käänteentekevä. Oli elokuu 2013. Laura ei ollut kuullut lapsistaan kahdeksaan kuukauteen. Lasten palautus ei edelleenkään ollut onnistunut virallisia teitä.

Laura tapasi Afrikassa henkilökohtaisten verkostojensa kautta vaikutusvaltaisen henkilön, joka tympääntyi tilanteeseen.

– Hän sanoi pitävänsä huolen, että lapset löytyvät.

Kaksi kuukautta myöhemmin, lokakuussa, poliisi oli jäljittänyt Jaafarin, Aten ja Iinan lasten palatessa koulusta.

Laura voisi tulla heti hakemaan lapset. Oli torstai, ja perjantaina Laura oli Afrikassa.

Laura ajattelee, että lapset olisi saatu jäljitettyä milloin tahansa edellisten kymmenen kuukauden aikana, mikäli poliisi olisi suhtautunut etsimiseen vakavasti.

Älä tule, älä tule. Sinä olet kristitty, me olemme muslimeja. Älä vie meitä Suomeen, lapset hokivat pelokkaan oloisina.

Runsaan vuoden ajan lapsille oli toistuvasti kerrottu, että äiti vie heitä väärään uskoon.

Laura oli tiennyt varautua siihen, että Atte ja Iina eivät olisi enää samassa mielentilassa kuin heidän tavatessaan viimeksi vuosi sitten. Nyt isästä oli tullut heidän tukensa ja turvansa. Runsaan vuoden ajan heille oli toistuvasti kerrottu, että äiti vie heitä väärään uskoon.        #######

Tosiasiassa Laura oli aina ajatellut, että lapset saavat valita oman tiensä varttuessaan.

Ensimmäinen halaus purki jännitteen äidin ja lasten väliltä. Yhteenkuuluvuus tuli selkärangasta.

Suomeen palaaminen herätti lapsissa aluksi ristiriitaisia reaktioita. Mitä oikein oli tapahtumassa, Atte ja Iina ihmettelivät. Käsiraudoissa viedyn isän kohtalo pelotti.

Seuraavana päivänä kolmikko lensi Pariisin kautta Helsinkiin. Lento Charles de Gaullen kentälle myöhästyi.

– En ole ikinä nähnyt lasten juoksevan niin kovaa, Laura muistelee hymyillen koneenvaihtoa.

Pakettiautot pelottivat pitkään

Kotitalon lähestyessä lasten kysymystulva oli loputon. Onko meillä vielä samat huoneet ja vaatteet? Milloin päästään urheiluharjoituksiin? Onko meillä sama auto?

Ja ennen kaikkea: ovatko kivet vielä tallessa? Ensi töikseen kotiin palatessaan Atte, 10, ja Iina, 9, syöksyivät etsimään kivet, jotka he olivat piilottaneet uuden kotitalon pihaan 14 kuukautta aiemmin. Riemu oli valtava.

Kun Atte ja Iina palasivat kotiin yli vuoden jälkeen, liki tärkeintä heille oli löytää nämä kivet. Derrick Frilund / Yle

Kolme ja puoli vuotta sitten päättynyt kaappaus jätti jälkensä Atteen ja Iinaan. Vasta viime aikoina he ovat uskaltaneet liikkua kodin ulkopuolella yksin.

Atte on nyt 14 ja Iina 12 vuotta vanha. Lapset pelkäsivät pitkään pakettiautoja, joista heitä oli peloteltu Afrikassa. He tiesivät myös palatessaan hämmästyttävän paljon GPS-paikannuksesta.

Laura toivoo, että Atte ja Iina voisivat tulevaisuudessa keskustella isänsä kanssa ja saada realistisen käsityksen tämän hyvistä ja huonoista puolista.

“Olen sanonut lapsille, että isä teki tämän vain koska rakastaa teitä.”

– Olen sanonut heille, että isä teki tämän vain, koska rakastaa teitä, Laura sanoo.

(no2  hupsista..hehe.   Isi rakastaa teitä.  Aivan .  ELi, isi rakasti teitä lapsosia, muttei teidän äitiänne….ja isi halusi estää teitä tapaamasta omaa äitiänne enää koskaan.  Ja sama isi halusi tunkea teidän pilttien päähän vielä jonkun uskonnonkin, kysymättä äidiltänne yhtään mitään siitä asiasta. ?   //      Isi varastaa, aivopesee  ja rakastaa~~~~  )

Kaappausajan traumojen ilmeneminen murros- ja aikuisiässä on tyypillistä, toteaa puolestaan Kaapatut Lapset ry:n toiminnanjohtaja Tarja Räisänen. Syrjäytyminen, mielenterveysongelmat, itsetuhoisuus, päihteiden liikakäyttö ja kykenemättömyys parisuhteisiin ovat tällaisia vaikeuksia.

Toisaalta, myös anteeksianto ja tasapainoinen aikuisuus ovat mahdollisia, kuten

. Sayyad sisaruksineen kaapattiin lapsina Lähi-itään.

Aten ja Iinan kaappauksen tutkinta ei ole edennyt, sillä Jaafar ei ole tullut Suomeen poliisin kuulusteltavaksi. Kotimaassaan Jaafar sai lapsikaappauksesta useita lieventäviä asianhaaroja sisältäneen tuomion, kolmisen kuukautta ehdollista vankeutta.

Tavallisesti seurauksena Suomessa on ehdollinen tuomio tai sakkoja.

 (Suomessahan ei mistään paitsi murhasta saa 99% varmuudella tuomiota. Muissa keisseissä linja on kohti nollaa.  Mitäpä pienet lapsikaappaukset olisivatkaan. Samaa luokkaa mopovarkauden kanssa  …yhtä pieniä juttuja kai molemmat – suomalaisen oikeuskäytännön mukaan ) 

Puhuminen ja puolison tunteminen ennaltaehkäisee

Miten lapsikaappauksia voitaisiin ennaltaehkäistä ja hoitaa sujuvammin? Vanhempien tulisi keskustella avoimesti lapsia koskevista kasvatus- ja asumisasioista jo silloin, kun ongelmia ei ole.

Kansainvälisiä lapsiasioita koskeva apu ja osaaminen tulisi Tarja Räisäsen mielestä keskittää yhdelle viranomaistoimijalle ja yhdelle yhdistykselle.

Nyt vanhemmat saattavat joutua pitkälle soittokierrokselle useita kertoja viikossa: poliisi, sosiaaliviranomainen, ulkoasiainministeriö tai oikeusministeriö ja eri järjestöt. Viranomaisten työrauha häiriintyy ja vanhemmat väsyvät, Kaapatut Lapset ry:n toiminnanjohtaja toteaa.

Tapaamisrajoituksia tulisi määrätä rohkeammin, Laura puolestaan sanoo. Jos näin voidaan välttää lapsikaappaus, rajoitus on pienempi paha kuin yhdenkin lapsen kaappaus, Laura toteaa. Hän toimii vertaistukihenkilönä kaappauksen kokeneille vanhemmille.

Tavallisesti tapaamisrajoituksista on apua, Räisänen arvioi.

Jo kaappausuhasta kannattaa ilmoittaa poliisille ja sosiaaliviranomaisille, Kaapatut lapset ry:n toiminnanjohtaja Tarja Räisänen ohjeistaa.

– Ongelmana on saada poliisit uskomaan ja tekemään ennaltaehkäisevää työtä kirjaamalla asia, Räisänen lisää.

 

Mökki, maitolasi ja ruisleipää

Sekä kaapattujen että kaappaamattomien lasten vanhemmat unohtavat toisinaan arvostaa aikaa lastensa kanssa, Laura sanoo.

Hän muistaa nyt pysähtyä säännöllisesti asian äärelle. Minulla on lapset. Tämä voisi olla toisin.

Atte ja Iina ovat arvostaneet arkista eloa jo kotimatkasta saakka.

– Palasimme bisnesluokassa Afrikasta, kun emme muita lippuja saaneet. Kun hienoja ruokia tultiin tarjoilemaan, niin 10-vuotias poika kysyi lentoemännältä: saisinko maitolasin ja ruisleipää, Laura naurahtaa Aten pyynnölle.

Aten, Iinan, Lauran ja Jaafarin nimet on muutettu Lauran pyynnöstä perheen yksityisyyden suojelemiseksi.

Tilastot: Kaapatut Lapset ry. Yhdistys on koonnut tilastonsa oikeus- ja ulkoasiainministeriöiden tiedoista.

Korjattu 29.7.2017 klo 15.01: Muutettu jutussa alun perin ollut virke “Viime vuonna kaikkiaan 46 alle 16-vuotiasta lasta tai nuorta kaapattiin Suomesta ulkomaille.” Oikea muotoilu on: “Viime vuonna kaikkiaan 46 alle 16-vuotiasta lasta tai nuorta oli kaapattuna Suomesta ulkomaille.”

https://yle.fi/uutiset/3-9694289

¤#&%¤/&¤######

“Terveys tuhoutui kasarmin huonon sisäilman vuoksi-Säkylä. -2017

No toivotaan, ettei heppujen koko terveys mennyt— mutta nuohan kannattaa laittaa sinne käräjäoikeuteen…..ja korvausvaateet peliin.   Ja kun kerran todistajia löytyy tuvasta kasapäin.    Mieluummin se varuskunnan sisäilman tarkastus ennen kuin korjaavat ja todisteet” katoavat.  Olisiko kunnan/kaupungin terveystarkastaja, kuka homman suorittaa. Liekö väliä, mikä paikka kyseessä.  Jos ilmasta löytyy matskua, niin luulisi valtion saavan kaivaa kuvetta.    Mikään ei muutu, jos jengi syö tuota kakkia eikä tee asiasta numeroa.  

Kotimainen korvauskäytäntä eri asioissa, tuntuu olevan jotenkin musta aukko populan tietoisuudessa.  Lammaskansa on opetettu kärsimään omissa nahoissaan.  Mutta mitäpä jos tuossa vajaa kaksikymppisenä saa elämän mittaisen taudin eikä tehnyt asialle mitään.   Sitten on hiiren myöhäistä jälkikäteen haukotella. 

(/%#)&¤#/%¤#/¤%##

Varusmies Jere, 19, väittää: terveys tuhoutui kasarmin huonon sisäilman vuoksi – “osalla tuli vertakin nenästä”

Lauantai 29.7.2017 klo 10.55

Säkylässä palvellut varusmies kertoo kärsivänsä ankarista terveysongelmista, joiden hän uskoo saaneen alkunsa varuskunnan kasarmin sisäilmasta. Esikuntapäällikön mukaan asiaa selvitetään.

Katso videolta, kuinka tunnistat mahdollisen sisäilmaongelman. Pyörtyilyä, kuumetta, kova yskä, iholle ilmestyneitä patteja. Jere, 19, joutui jättämään varusmiespalveluksensa Säkylän viestikomppaniassa kesken kovien terveysongelmien vuoksi.

Hänen mukaansa oireet johtuivat kasarmirakennuksen kehnosta sisäilmasta. Oireet – kuten huimaus, päänsärky ja kova väsymys – alkoivat ilmetä neljä päivää sen jälkeen, kun Jere astui heinäkuussa palvelukseen.

– Viidennellä viikolla en jaksanut enää tehdä mitään, tukkoiselta kuulostava nuori mies sanoo puhelimessa.

Jeren mukaan hän ei ollut ainoa tuvassa oireillut. Muidenkin silmät vuotivat ja nenät olivat tukossa. Osalla nenä vuosi hänen mukaansa vertakin.

– Kun aloin katsoa ympärilleni, tupa oli täynnä varusmiehiä paperilappu nenässä. Kaikista näki naamasta, että oli tuskallista olla.

Jere kertoo olevansa allergikko ja siksi muita herkempi. Hän uskoo, että oireiden taustalla ei voinut olla muu kuin vakava sisäilmaongelma, kenties home. Viisi vuotta tauolla ollut astmakin alkoi oireilla palveluksessa uudestaan. Puolustusvoimain lääkärin tekemässä keuhkojen puhallustutkimuksessa Jeren arvot olivat matalalla. Hänen palveluksensa keskeytettiin keskiviikkona terveyssyistä.

– Lääkäri sanoi, että kyllä täältä aina näitä lähtee.

Esikuntapäällikkö: selvitämme asiaa

Tapaus on kantautunut myös Porin prikaatin esikuntapäällikön, everstiluutnantti Mika Holman korviin.

– Olemme selvittäneet, onko muilla ollut tällaisia haasteita. Akuutteja ongelmia ei ole tiedossa, eikä muita tapauksia. Selvitämme asiaa lisää ensi viikolla, Holma sanoo.

Holman mukaan Jeren tupa sijaitsi kolmannessa kasarmirakennuksessa, joka on tarkoitus peruskorjata ensi vuonna. Kaksi rakennusta on hiljattain peruskorjattu. Kolmosrakennuksessa on ilmanpaineeseen perustuva ilmanvaihto, joka on tarkoitus muuttaa peruskorjauksessa koneelliseksi.

– On myönnettävä, että jos tuvassa on monta henkilöä, ilma tuntuu tunkkaiselta, Holma sanoo.

Holman mukaan tuvat kuitenkin tuuletetaan säännöllisesti ja siisteyteen kiinnitetään muutenkin huomiota. Jere on asiasta täysin eri mieltä.

– Pisuaaritkin vuotivat virtsaa suihkujen lattialle, hän sanoo.

Jere kertoo myös nähneensä lattialla vilistävän hiiren, johon henkilökunta ei hänen mukaansa kuitenkaan kiinnittänyt mitään huomiota.

“Lääkäri tiesi, mistä varuskunnasta olen tullut”

Jeren mieliala oli perjantaina matalalla.

– Eilinen yö oli yhtä tuskaa, kun yskin keuhkoni pihalle.

Perjantaina Jere sai kuitenkin oireisiinsa helpotusta käymällä yksityislääkärin vastaanotolla. Lääkäri tuki Jeren epäilyä terveysongelmien alkuperästä.

– Lääkäri arvasi, mistä varuskunnasta olen tullut. Hän sanoi, että minulla on keuhkoputkentulehdus, joka on todennäköisesti aiheutunut sisäilmaongelmasta.

Holman mukaan Jereen on otettu yhteyttä. Hänelle on kerrottu, että sisäilmaa tutkitaan tarkemmin, ja että asiaa hoidetaan eteenpäin. Jere ei tätä usko, vaan epäilee, että ongelmat aiotaan painaa villaisella.

Jere kritisoi varuskunnan henkilökuntaa, joka suhtautui hänen mukaansa välinpitämättömästi alokkaan ongelmiin. Lääkärin vastaanotolle joutui odottamaan lukuisia tunteja, ja kun olo oli kehno, Jereä kehotettiin lukemaan kirjaa.

– Kenelläkään Säkylässä ei ole minkäänlaista vastuuta näiden ongelmien hoitamiseen, hän sanoo.

Varusmies väittää, että Porin prikaatissa on pahoja ongelmia sisäilman kanssa. (JAANA LINDFORS)
 http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201707282200292176_u0.shtml

Sossun rahoilla tulee hyvin toimeen.- 2017

..

Avataanpa hieman tuota sossun laskutapaa.     Eli, hatarassa muistissa olisi, että sossun minimitoimeentulotuki olisi nykyään about 470e ??   En ihan varma tarkasta. Mutta tuota luokkaa.      Sen mukaan siis köyhä, varaton – saisi tuon 49% käyttää ruokaansa – mikä tekee n. 7.60e /pv.       heh…  Mitäköhän joku poliitikko esim saisi aikaan tuolla summalla — kun kaupan ovella saisi käteen 7.60e….ja että ostappa poika/tyttö – tuolla rahalla päivän sapuskat.     No saahan sillä toki.  Perunaa kilon, maidon, halvan vehnäleivän, makaroonia, riisiä,  ja vaikka mitä.  Toki oletus on, että kodin kaapista löytyvät valmiiksi se margariini tai rasva, öljy…..jauhot, kahvinsuodattimet, sokeri, suola ja lisukkeet.   Myös tiskinpesuaine.    Ja monta muuta, mitä ei sitten ehkä juuri tuona pänä ostetakkaan. 

Terveydenhoito-osalla ei sitten ostellakaan kuin n.14e edestä tavaraa.. siis koko kuussa.      Ei riitä monellekaan minnekään.  Buranaa purkki ja toinen x?    Eli, lääkkeisiin alkaa mennä jo muiden osien rahoja.  Tuosta voi laskea, mitä päivässä saisi laittaa lääkkeisiin/terveydenhuoltomenoihin( laskut ja luvut SAA tarkistaa 🙂     )

Informaatiomenot.     No kännykulut  maksaa ehkä 25e/kk(liittymä)…riippuu tarjouksista ja puhelujen määristä.  Tietsikka 30-40e/kk. ….eli laitetaanko 60e. ?    No tuo laskelma antaa sille varaa 20%….eli viidesosa tuosta 470e….===94e /kk.     Eli, se riittää (jos ei osalla olisi maksettu lääkkeitä siinä kuussa….tai pakollista kenkäostosta tai talvitakkia …tai korjattavaksi laitettua pesukonetta…tai ostettu mikroa vanhan rikkoutuneen tilalle)       

Yleisellä tasolla tuo laskelma on makulaa, jos talouteen tulee mitään yllättävää, mikä menee ohi ruoan , terveydenhoitomenojen=riittämättömät muutenkin  — eli yllätykset eivät sovi laskelmaan. 

Pointti siis joka tapauksessa se, ettei tuo toimeentulotuki riitä minnekään, paitsi riisiin ja makaroniin, hernekeittoon ja pariin laatikkoruokaan.  Kaiken pitää olla halvimmasta päästä ja useinhan se onkin sitä paskaruokaa, missä ei ole ravintosisältöä lähes ollenkaan.   Mutta ehkei köyhien tarvitse mitään saadakaan, eiväthän he ole edes siis kuluttamassa sitä energiaa –työhön.  Kunnon vanhaa kuihduttamis/tappomenoa.              Tämä juttu vain siitä, kun eräs raketinkeksijä sossun käsittelijä, jaksoi vääntää asiaa kuin papukaija — että ” kuuluu perusosan piiriin”.     Sitä tuli tuutin täydeltä.  

   Kannattaa ehkä muistaa, että tuo perusosan piiri ei ole pohjaton kaivo, minne sossu voi upottaa vaikka minkälaiset summat omasta mielestään.    Vaikka sossun asiakkaalla olisi tonnin sairaalalasku,  lääkkeet toisen tonnin,  kaikki koneet kotoa hajalla….ja kaikki vaatteet hukassa tai hajalla….. (kärjistetty) —- niin ja vaikka summa olisi 2tonnia harkinnanvaraista — niin sossu kai jaksaisi vielä jauhaa sitä omaa mantraansa , että “kaikki nuo kuuluvat sinne perusosan piiriin”.   (siis siihen 470e/kk piiriin ja sisään) .     Näin on jumissa sossun käsittelijöiden päät.  Näkevät kai untakin tuosta lauseesta.    Tuon lauseen kun selittää jokaiselle tuen hakijalle, niin on kuin kuuntelisi rikkinäistä äänilevyä.           Sossun oma ohje lie sisältää lauseen -kutakuinkin, että “palvella, ohjata ja neuvoa”.  ??     En tiedä , onko tuo jo jäänyt historiaan, mutta sossun tapanahan ei ole tarjota asiakkaalle ainuttakaan etuutta- – jos asiakas ei sitä itse ymmärrä pyytää.       Sossu on muutenkin ihmisten “köyhäksi tekijä”……sillä sossu laskee pääasiassa niitä rahoja, mitä asiakkaalle saa jäädä käteen.   Minimiä siis.     Jos joku saa 100e jostain extraa…millä voisi jotain saada aikaan, vaikka ne kengät — niin sossu repii tuon 100e tuen toisesta päästä pois, koska se on tuloa, ja lasketaan laskelmassa tuloksi.           Että ei ole sossuilla ihan puhtaat jauhot pussissa, sen enempää kuin voidaan sanoa usein talon työntekijöistä, ketkä tuota toimintaa harrastavat. 

jk..   Nykyään osa sosiaalitoimen asiakkaista, joutuu jättämään lääkkeitään ostamatta, koska tuet eivät riitä.    Antaa hyvän kuvan yhteiskunnan välinpitämättömyydestä….ja toki todellisuudentajun puutteesta.    Ihmeellisen hyvin lammaskansa on vielä sietänyt tilannetta.   Hyvin on opetettua popula….siis kumartamaan systeemin suuntaan.    Hinnat nousevat ja menoja on, mutta sossun tuet eivät sitä tee.    Hidasta niistämistä….mutta mitäpä muuta voi porvarikapitalisti-hallitukselta odottaakaan.     

——————–

Sitähän tuo valkoinen porukka osasi tehdä jo aikoinaan.  Näännytystä.

Matkustajat turhautuvat VR:n lipunmyyntiuudistukseen: “Älyttömän huono systeemi”-2017

Kovin olisi erikoista  että Suomessa keneltäkään vaadittaisiin älypuhelimen omistamista, saatikka edes puhelimen .   Saatikka tietokoneen.    Jos laki ei sitä edellytä, niin tuossa lipunmyyntihommassakin luulisi<<<<  tulevan vastaan epätasa-arvo .  ??    Eikö kukaan siis ole miettinyt tarkistaa tuota kantelun tai käräjäoikeuden kautta….no ainakin siis hallinnollisen puolen kantelun kautta jos ei ihan rikosta saa aikaan.          Suomessa tuppaa kansa olemaan niin lässähtäneen sipsilaiskaa — että kaikki paska otetaan niskaan, mitä vain jostain viitsitään kaataa.  Ja sitä enemmän tätä , mitä enemmän yksityistetään.  Siellä kun ei kiinnosta kuin tuottojen maksimointi — eli tässäkin toki konnareille vähemmän hommia….ja vähemmän heitäkin eli konnareita.     Kohta ei junassa kai kuskiakaan.   

&%#)//&¤#(¤(%¤#####

Matkustajat turhautuvat VR:n lipunmyyntiuudistukseen: “Älyttömän huono systeemi”

Politiikka 12:06 Antti Mäkinen

Uudistus astui voimaan 19.6. Nyt lippu pitää olla ostettuna ennen lähijunaan astumista.

 

Junalipun hankkiminen etukäteen voi olla ongelma monille, Sanja Holma arvioi.
Kari Salonen
Heidi Kymäläisen mielestä mobiililippu on ratkaisu uudistuksen haittavaikutuksiin.
Kari Salonen
Kausilippu on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi Timo Suihkoselle.
Kari Salonen
Ryttylässä junalipun saaminen on vaikeutunut uudistuksen myötä.

VR:n päätös lopettaa lipunmyynti lähijunissa on harmittanut monia.

MT kysyi matkustajien mieli­piteitä lippu-uudistuksesta Hausjärvellä Ryttylän asemalaiturilla.

Opiskelija Sanja Holman mielestä tilanne on huono, sillä paikallisella juna-asemalla on vain yksi lippuautomaatti.

“Älyttömän huono systeemi”, hän tiivistää.

Holma muistuttaa, ettei ikääntyneillä ihmisillä välttämättä ole älypuhelinta ja siten mahdollisuutta ladata mobiililippua. Kaikilla ei ole edes maksukorttia, jolla he saisivat ostettua lipun automaatista.

Junalipun hankkimisesta etukäteen on hänen mukaansa tullut ongelma, koska lähin R-kioski sijaitsee Riihimäellä, eikä kaupoissa ole mahdollisuutta lipunostoon.

Holma kertoo käyttävänsä itse junaa lähes päivittäin, varsinkin koulumatkoilla. Hänellä ei ole pankkikorttia, vaan hänen äitinsä ostaa hänelle liput valmiiksi VR:n verkkokaupasta. Tämä vaatii kuitenkin suunnittelua etukäteen, joten nopeat, ennakoimattomat lähdöt ovat haasteellisia.

Uudistuksesta tiedottamisesta Holmalla on kuitenkin myönteistä sanottavaa. Junissa asiasta on kerrottu ilmoitusten ja konduktöörien kautta. Hän on myös itse hakenut asiasta tietoa internetin kautta.

“Sähköpostiin tuli asiasta tiedote”, hän lisää.

Postityöntekijä Timo Suihkonen on samaa mieltä uudistuksen aiheuttamista haitoista junalipun ostossa.

Mielestäni tämä on heikennys. Lipun ostaminen on hankalaa, jos ei omista älypuhelinta, hän kertoo.

Myös Suihkonen käyttää junaa päivittäin. Hän mainitsee lippuongelman ratkaisuksi kausilipun. Ulkopaikkakunnalta tulevilla vierailla sekä vanhemmilla ihmisillä voi kuitenkin olla hankaluuksia lipunsaannissa.

Ryttylän ainoan lippuautomaatin käyttö on Suihkosen mukaan hankalakäyttöinen etenkin vanhemmille ihmisille.

“Itsekään en ole sitä kokeillut”, hän tunnustaa.

“Kertalipun ostajille tämä on ongelma. Konduktööriltä ostaminen toi turvaa.”

Myönteistäkin palautetta löytyy. Suihkosen mielestä VR on hoitanut uudistuksesta tiedottamisen hyvin.

“Junassa kuulutettiin ja tiedotusvälineistä luin.”

Uudistus ei ole suinkaan kaikkien ryttyläläisten mielestä haitallinen.

Heidi Kymäläinen toteaa, ettei hänellä ole ongelmia matkustamisessa mobiililipun ansiosta.

Myös Siiri Alangon mielestä mobillilippu on selvä ratkaisu lipunsaantiin. Hän kertoo käyttävänsä junaa usein, muttei kuitenkaan kovin säännöllisesti.

Alanko myöntää pitävänsä vanhaa lipunmyyntijärjestelmää hyvänä, muttei näe varsinaista vikaa myöskään nykyisessä. Tiedon uudistuksesta hän oli saanut netin kautta.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/matkustajat-turhautuvat-vr-n-lipunmyyntiuudistukseen-%C3%A4lytt%C3%B6m%C3%A4n-huono-systeemi-1.199640

 

Pietarin myrkyt, oletko valmis?- 2017

Juttua piisaa kovasti, mutta hataran muistin mukaan, Venäjä ei taida paljoa välittää missä joku paska tai myrkky lilluu ( atomisukellusvene-romut pohjoisessa)….tai Nikelin savut Suomen metsien tuhona sielläpäin(pohjoisessa).  Ja ehkä kannattaa katsoa karttaa hetkinen –ja miettiä, että minkä verran rantarajaa on Venäjällä Itämeren suuntaan.   Pikku läntti.   ELi, paljonko kiinnostaa Venäjää, vaikka koko Itämeri olisi elohopeaa.   Ei taida heidän elämäänsä haitata.   Luultavasti  sikäläinen porukka harrastaa rantalököilyä ja muuta biletystä ihan muualla.         Mutta loput toiset Itämeren ympärysvaltiot,   keitä asia kiinnostaa, onkin sitten jo aika paljon enemmän.  

Eli, olisihan siellä Venäjällä rahaa korjata asiat, mutta kun ei ole niin väliä.   Ja tuo käy tuossa vaikka pikku kiristyskeinona jonnekin suuntaan – tuo myrkkylasti Pietarin nurkilla.   Että jos oikein vituttaa joskus tulevaisuudessa joku, niin senkun hanat auki ja lillumaan.   Lisäksi ulkomaalainen raha on kelvannut tähänkin asti noihin hommiin — eli vähän on kuin miljonääri olisi kadunkulmassa hattu kourassa.  Ja sitten ne hölmöt, ketkä sinne hattuun rahojaan heittävät.       Ei voi kun todeta, että “voi voi näitä hölmöjä”.   Siis kaikkia muita, kuin itse sylttytehtaan väkeä.      

    Mutta eihän hölmö  ole se kuka pyytää…..tai kertoo, että voivoi jos nyt sattuukin jotain– kun ei ole laitettu kuntoon ….eli saa pyytämättäkin.    Että toki saatte antaa miljoonia muutaman — niin hoidamme homman.   Sitten……

&%(#%¤(#&%¤(%¤###

Myrkkyaltaat jäämässä toiseksi – Jopa pahempi ympäristöuhka Pietarista huolettaa Suomen viranomaisia

Presidenttienkin esiin nostaman Krasnyi Borin sulkemisen jälkeen Pietarin ongelmajätteille ei ole osoitettu selkeää paikkaa, jonne ne vietäisiin.

Krasnyi Borin aluetta syksyllä 2016.Pietarilaiset ympäristöaktivistit

Torstaisessa

nousi esiin Pietarin läheisen Krasnyi Borin ongelmajätealueen tilanne.

Venäjän presidentti Vladimir Putin viittasi alueen puhdistamon töiden alkamiseen ja kuvaili tätä tärkeäksi askeleeksi Itämeren kannalta, yhdessä Kaliningradiin valmistuvan vedenpuhdistamon kanssa.

Ylitarkastaja Timo Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta uskoo, että korkean tason poliittinen keskustelu voi edistää Krasnyi Borin jätealueen ongelmien ratkaisua.

– Me asiantuntijat ja viranomaiset voimme keskustella siitä, mitä pitäisi tehdä, mutta korkean poliittisen tahon tuki motivoi molempia osapuolia, että pitäisi vielä yrittää ja kovemmin, Seppälä sanoo.

Seppälä arvelee ongelmajätealueen nousun nyt valtiojohdon tason keskusteluun johtuvan kahdesta syystä.

– Venäjällä on nyt ympäristövuosi ja painetta saada näyttäviä ympäristösaavutuksia tehtyä. Toisekseen tuntuu, että Moskovassa on alettu olla ehkä huolissaan, miksi Pietari ei saa tätä asiaa hoidettua, ja sieltäkin on alkanut tulla painetta.

Hallinto- ja kansainvälisten asioiden johtaja Ismo Tiainen ympäristöministeriöstä katsoo myös, että Moskovan päästä on haluttu saada tuloksia nopeammin, mitä paikallishallinnosta on nyt saatu aikaan.

– Olisi aika kiusallista, jos tämänkään jälkeen asiat eivät lähtisi pyörimään, Tiainen toteaa viitaten presidenttien keskusteluun.

Pietarin ongelmajätteiden kohtalo jopa vakavampi uhka

Suomen ympäristöviranomaiset ovat kuitenkin alkaneet pitää Krasnyi Borin jätealtaita huolestuttavampana kysymyksenä sitä, minne laitoksen sulkemisen jälkeen ovat menneet ne vaaralliset jätteet, jotka olisi aiemmin viety sinne.

– On tämä äkillisen, koska tahansa tapahtuvan onnettomuuden riski. Mutta on myös toisentyyppinen, vähintään yhtä iso ongelma, että mihin nyt ja jatkossa viedään vaaralliset jätteet, sanoo Tiainen ympäristöministeriöstä.

Seppälän mukaan Luoteis-Venäjällä ei ole nyt osoitettu selkeää paikkaa, johon ongelmajätteet menisivät. Hänen mukaansa Venäjällä ei ole vielä lämmetty korvaavan kapasiteetin parantamiseen ja tulevaisuuden ratkaisu on auki.

– On se vaara, että ne menevät tavallisen jätteen mukana viemäreihin ja kaatopaikoille. Pietarin kokoisessa kaupungissa kyse on suuresta määrästä jätettä, Seppälä kertoo.

Pietarissa on noin viisi miljoonaa asukasta. Seppälä arvioi, että osa ongelmajätteistä päätyy asianmukaisestikin kierrätykseen.

Seppälän mukaan on keskusteltu, että Venäjälle tulisi Ekokemin tyylinen polttolaitos, mutta maassa on oltu polttoa vastaan eikä ole pidetty sitä nykyaikaisena ratkaisuna.

Viedäänkö ongelmajätettä Moskovaan saakka?

Tiainen katsoo, että Venäjän pitäisi ilman muuta läpinäkyvästi ratkaista ongelma. Hän on epäileväinen Venäjältä saatuihin tietoihin, joiden mukaan vaaralliset jätteet viedään Pietarista käsiteltäväksi eri puolille maata.

Venäjältä on myös kerrottu, että talousvaikeuksien vuoksi jätettä ei synny enää niin paljoa.

– Lähin Krasnyi Borin tyyppinen vastaanottopaikka on lähellä Moskovaa, jonne tuskin kaikki lähtevät kuljettamaan ongelmajätteitä, Seppälä arvioi.

Asia on ollut esillä myös ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) ja Venäjän luonnonvara- ja ympäristöministeri Sergei Donskoin välisissä keskusteluissa.

Jätealtaan vuoto käynnisti toimenpiteet

Seppälä on käynyt vierailulla Krasnyi Borin ongelmajätelaitoksella useita kertoja. Pietarin lähellä, 30 kilometrin päässä Suomenlahden pohjukasta sijaitsevaa aluetta on pidetty vakavana ympäristöuhkana Itämerelle.

Vaikka jätealtaiden ongelma pysyy, on seudulla Seppäsen mukaan tapahtunut kehitystäkin.

– Kun kymmenen vuotta sitten yritimme Pietarin ympäristökonsulin kanssa mennä paikalle, ympäristökomiteasta kerrottiin, että vierailu ei onnistu, kun tie on niin huono. Jäterekat sitä onnistuivat kyllä ajamaan, Seppälä muistelee.

Paikalle päästiin tutustumaan vuonna 2010. Vuosina 2004–2005 ongelmajätealueen ympäristöturvallisuutta yritettiin parantaa kansainvälisin voimin, ja mukana oli muun muassa tanskalaisia konsultteja selvittämässä altaiden turvallisuutta. Altaiden tilanne säilyi kuitenkin aika samanlaisena viime vuoden helmikuulle saakka, Seppälä kertoo.

Pietarin alueen kartta
Yle Uutisgrafiikka

– Silloin kahden patoaltaan reunavallit murtuivat, ja niistä pääsi vuotamaan jätettä. Vuoto meni alueen kerääjäojaan, jonka jälkeen ryhdyttiin patoamistoimenpiteisiin ja pystyttiin ainakin jossakin määrin estämään vuodon pääsy alueen ulkopuolelle.

Ponttoonikate estää sadevesien pääsyä altaisiin

Vuodon jälkeen altaiden reunat paikattiin, ja myös Venäjällä alkoi nousta suuria vaatimuksia, että asialle on tehtävä jotakin. Myös Yle ja

uutisoivat

.

– Kun nopeasti oli voimakas tarve saada jotakin aikaan, aloitettiin kahden ison altaan kattaminen ponttoonikatteella. Se estää sadevesien pääsyn altaisiin ja näin estää nesteen pinnan nousua.

– Meillä Ekokemin asiantuntijat valmistelivat suunnitelman, jossa alettaisiin erottaa jätettä ottamalla vettä pois altaista, ja kiinteä ja öljymainen osuus voitaisiin käyttää energiana tai jopa kierrättää, Seppälä kertoo.

Hänen mukaansa katteet on saatu suurelta osin valmiiksi, ja kattamisen pitäisi vakauttaa tilanne siten, että veden määrä ei nouse. Riskeinä ovat silti katteen kestäminen ja mahdolliset vuodot.

Pitkän tähtäimen ratkaisuna kattaminen ei tyydytä suomalaisia eikä venäläisiä.

– Seuraava kysymys on pitkän tähtäimen suunnitelma siitä, miten altaita voidaan tyhjentää. Jotta puhdistusteknologiaa voi suunnitella, pitäisi kuitenkin tietää mitä altaat tarkalleen ottaen sisältävät, Seppälä sanoo.

Seppälä kertoo, että Pietarin kaupunki on jo tehnyt satojen tuhansien, ellei miljoonienkin eurojen investoinnit rakentaessaan ponttoonikatteet ja selvittäessään tekniikkaa, jolla altaista voisi suodattaa vettä pois.

Tarkkaa tietoa jätteistä ei ole

Ongelmajätealue on avattu vuonna 1969, ja vuosien aikana sinne on kaivettu noin 70 kuoppaa. Seppälän mukaan käsittely on edennyt pääpiirteissään niin, että maahan on kaivettu kuoppa, täytetty se jätteellä ja peitetty sen jälkeen.

Kaatopaikan avoaltaiden maavalleissa näkyi murtumia syksyllä 2016.Marja Manninen / Yle

Paikka on organisoitu ja jaettu erilaisiin alueisiin, osalla alueista on öljyjätettä, kemikaalijätettä tai vaarallista sotilasjätettä, mutta Seppälän mukaan kukaan ei tarkkaan tiedä, mitä kaikkea sinne on viety.

Seitsemästäkymmenestä kuopasta auki on viisi. Niistä kolme on pienehköjä, joissa on hyvin hapanta metalliteollisuuden jätelientä. Seppälä kertoo, että viime vuosina ongelmien keskiössä ovat olleet kaksi isoa allasta, jotka ovat niin sanotut öljyallas ja kemikaaliallas. Avoaltaissa säilytetään kemikaaleja, liuottimia, raskasmetalleja, öljyjä, fosforia, akkuja ja pattereita.

Öljyjäteallas on pienempi, kooltaan noin 50 x 70 metriä ja noin 8 metriä syvä. Isompi kemikaaliallas puolestaan on kooltaan noin 100 x 200 metriä, ja se on syvyydeltään jopa 24 metriä.

– Alueelle arvioidaan viedyn tai siellä on noin 2 miljoonaa tonnia jätettä kaikkiaan. Näissä öljy- ja kemikaalijätealtaassa on siitä kolmannes, ne ovat valtavan kokoisia altaita, Seppälä kertoo.

Näiden kahden altaan tilanne on ollut yli kymmenen vuotta sama, ja niihin on tuotu jätettä vuoteen 2014 saakka, jolloin alue virallisesti suljettiin. Altaat ovat olleet liian täynnä, ja niiden pinta on noussut sade- ja sulamisvesien takia, vaikka jätettä ei ole enää tuotu lisää.

Laitosta pyörittävä yritys on ottanut maksun jätteiden vastaanottamisesta ja sillä on ollut lupa toimintaan. Seppälä kertoo, että laitos sijaitsee Leningradin oblastin alueella, mutta sitä hallinnoi Pietarin kaupunki. Pietari on noin 30 kilometrin päässä. Alueelle on tuotu jätettä eri puolilta Luoteis-Venäjää.

Suomi markkinoinut ympäristöosaamistaan

Vuotojen jälkeen yhteydenpito ongelmajätealueen tilanteesta tiivistyi Suomen ja Venäjän viranomaisten välillä.

Tiainen kertoo, että venäläisille on esitelty suomalaisia ratkaisuja ongelmajätteiden käsittelyyn, ja heiltä on vierailtu esimerkiksi Ekokemin polttolaitoksella ja eri puolilla Suomea. Samalla on tehty selväksi, että Suomi ei anna tähän rahaa, eikä taannoista lähialuerahoitusta enää ole.

– Olemme kertoneet, että suomalaisilla yrityksillä on tarvittaessa kapasiteettia ja asiantuntemusta hoitaa asiaa ja tuoneet esille, miten tämä hoidettaisiin, jos tilanne olisi Suomessa, Seppälä sanoo.

Asia on noussut esiin myös ministereiden keskusteluissa. Nyt kesäkuussa ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) tapasi Pietarin talousfoorumin aikana Venäjän luonnonvara- ja ympäristöministeri Sergei Donskoin keskustellakseen muun muassa Krasnyi Borin tilanteen hoidosta.

Seppälän mukaan ministerit ovat keskustelleet usein siitä, että Ekokem voisi tehdä analysoida altaiden sisällön ja sen, mitä niille on teknisesti mahdollista tehdä.

Katso Ylen video Krasnyi Borista lokakuussa 2016

 Koko artikkeli tuolla:::: https://yle.fi/uutiset/3-9746548           ( ja kuten todettu, nykyään median sivuista osa tekstistä sisältää linkkejä, eikä copy paste niitä kopioi, joten tekstiä jää puuttumaan tänne kopioitaessa.  Koko sivun sanat siis ainakin linkin takaa  originaalissa tekstissä….samoin kuvat )

Post Navigation