matkalla pään sisällä……..

kaikki liittyy kaikkeen…

Koulumatka kestää toista tuntia – perhe kapinoi kuntaa vastaan – 2015

No kyllä on.    Toisten mielestä on sopivaa vipata rahaa Kreikkaan…tai maahanmuuttajien fillareihin, asuntoihin, sossurahoihin…ja pitkin kyliä – mutta supisuomalaisille lapsille ei ole antaa koulua tai opetusta.    Vähän on priorisoinnit viturallaan sano.  

  Kenelle kontolle tällaisen asian voi tyrkätä…..  eli, nimeltä lappalaisten, saamelaisten tai pohjoisen kansan  perusoikeudet.    Niiden käsittely on tainnut muutenkin unohtua Suomen valtiolta.    Hyi hyi.    Suomen omat  kansalaiset muuttuvat pikku hiljaa kakkosiksi ja kolmosiksi. 

&%#/#¤/%¤#%/¤#/%¤”/%¤#/&%#¤(¤%(/%¤(&%#¤/&%¤#&¤#(&%#¤(&%¤(/¤&(&%¤(&

Tie halkoo kairaa ja aapoja, kiemurtelee ja nousee vaaroille. Välillä päällystettä on vain neljän metrin leveydeltä.

Olemme lähteneet matkaan Sodankylästä, Sompion koulun pihalta, ja ajamme suurinta sallittua nopeutta niin, että välillä hirvittää. Tuon tuosta on pakko jarruttaa, kun tiellä on poroja.

Tunti ja 12 minuuttia myöhemmin kurvaamme punaisen kyläkoulun pihaan. Tervetuloa Lokkaan!

Malla Pyhäjärvi, 7, tervehtii vieraita trampoliinista.

Pyhäjärven perheen koti on Lokan koulussa, jonka Sodankylän kunta lakkautti heinäkuussa. Tokaluokkalaisen Pyhäjärven koulumatka on ollut varmasti Suomen lyhimpiä, mutta jos päättäjien aikeet toteutuvat, se olisi Suomen pisimpiä. Kunta osoitti Mallalle uuden koulupaikan Sompion koulusta 84 kilometrin päästä.

Vesa Ranta
Lokan koulun seinämaalaus esittää Sompion maisemia. Malla, Vilma ja Tanja Pyhäjärvi asuvat koulun päädyssä perheen isän Mikon kanssa. Malla kävi koulua, kunnes kunta lakkautti sen kesällä.
Lokan koulun seinämaalaus esittää Sompion maisemia. Malla, Vilma ja Tanja Pyhäjärvi asuvat koulun päädyssä perheen isän Mikon kanssa. Malla kävi koulua, kunnes kunta lakkautti sen kesällä.

Ratkaisu koettelee perusopetuslain rajoja: alaluokkalaisen koulumatka saa olla yhteen suuntaan enintään tunti viisitoista minuuttia.

“Malla on liian pieni. Ei tokaluokkalainen jaksa istua koulupäivänä autossa melkein kolmea tuntia”, sanoo isä Mikko Pyhäjärvi.

Lokan koulun lakkauttamisen ei voi varsinaisesti sanoa tulleen yllätyksenä. Koulu oli Suomen pienimpiä, ja täksi syksyksi sinne olisi jäänyt enää kolme oppilasta: Malla ja kaksi kahdeksasluokkalaista.

Säästöt olivat vain yksi lakkauttamisperuste. Toinen oli se, ettei Lokassa ollut kunnan mielestä enää mahdollista toteuttaa opetussuunnitelmaa. Samanikäisten luokkatovereiden puuttuessa on vaikea pelata palloa tai tehdä ryhmätöitä.

Mikko ja Tanja Pyhäjärvi ovat aivan eri mieltä.

“Tilanne on ollut loistava. Malla on saanut yksilöllistä opetusta. Hän on käynyt liikuntakerhossa ja on ikäisiään parempi lentopallossa. Olemme käyttäneet häntä Sodankylässä tanhussa ja huilutunneilla. Soitonopettajan mielestä hän on ikäisekseen hyvin kehittynyt”, sanoo Tanja Pyhäjärvi.

Lokassa eletään kapinatunnelmissa. Pyhäjärvet eivät hyväksy koulun lakkautusta, vaan ovat valittaneet hallinto-oikeuteen.

Samalla neuvottelut Mallan opetusjärjestelyistä ovat menneet umpisolmuun.

Kunta esitti ratkaisua, jossa Malla olisi käynyt koulua Sodankylässä kahtena päivänä viikossa. Kolmena päivänä hän olisi videoitse etäopetuksessa koulunkäyntiavustajan ohjauksessa.

Samantyyppinen järjestely on käytössä Sallassa, jossa 90 kilometrin päässä koulusta asuva alaluokkalainen on etäopetuksessa osan viikkoa.

Pyhäjärvet olisivat taipuneet kunnan ehdotukseen, jos perheelle olisi järjestetty mahdollisuus majoittua Sodankylässä koulupäivien väliseksi yöksi.

Kunnalle se ei käynyt. Ja nyt Pyhäjärvien perhe on hajoamassa kahtia.

Perhe teki radikaalin ratkaisun. Äiti muuttaa toistaiseksi Mallan kanssa parinsadan kilometrin päähän Sirkkaan lähelle Levin hiihtokeskusta.

“Soitin pomolleni ja kysyin löytyisikö töitä. Hän sanoi, että Leviltä löytyy, ja auttoi kämpän järjestämisessä. Viime viikolla saimme tiedon, että Kittilän kunta on myöntänyt Mallalle koulupaikan Sirkasta”, sanoo matkailualalla työskentelevä Tanja Pyhäjärvi.

Nelivuotias Vilma jää isänsä kanssa Lokkaan.

“Tuutko sitten käymään?” kysyy Tanja Vilmalta. Tyttö kipuaa äidin syliin. Kaikki pidättelevät itkua.

Vesa Ranta
Vilma Pyhäjärveä (sylissä) mietityttää Tanja-äidin ja Malla-siskon muutto Kittilään. Vasemmalla perheen isä Mikko Pyhäjärvi.
Vilma Pyhäjärveä (sylissä) mietityttää Tanja-äidin ja Malla-siskon muutto Kittilään. Vasemmalla perheen isä Mikko Pyhäjärvi.

Iisalmessa syntynyt Tanja Pyhäjärvi muutti Lokkaan kymmenen vuotta sitten. Hän oli tavannut Mikon, kun molemmat työskentelivät matkailualalla Oloksella.

“Mikko teki selväksi heti kättelyssä, että on jäämässä Lokkaan. Kuuntelin sydämen ääntä, sillä järjenvastaisesti voi toimia, muttei sydämen.”

Pariskunta vihittiin Lokan Vuoltisvaaranselällä, josta avautuu näkymä Saariselän tuntureille ja Venäjän Lappiin.

“Kauhean hyvin olen kotiutunut. Kun palaa muualta tänne, ja padolta aukenee järvi ja tunturit, tulee tunne, että jes, nyt olen kotona, omieni parissa. Elinympäristö ei ole vain Lokka, se on laajempi. Me molemmat metsästetään. Täällä voi mennä tunturiin, kun ottaa päähän. Jos pitäisi valita asuako täällä vai Sodankylässä, niin kummankohan valitsisin? Menisinkö sinne pelaamaan hedelmäpeliä tai pumppaamaan itseäni fitnessissä?”

Viime kädessä kiistassa on Pyhäjärvien mukaan kyse perustuslain takaamasta oikeudesta valita asuinpaikka.

“Kun mennään naimisiin, luvataan olla vierellä. Tuntuu rajulta, että me ei saada”, sanoo Tanja.

Lokkaan heitä sitoo myös Mikon työ. Useimpien Lokan miesten tapaan hänen elantonsa tulee kalastuksesta ja poronhoidosta. “Ja poroja ja kaloja ei voi siirtää muualle”, Mikko huomauttaa.

Mikko pyöräyttää meitä veneellä Lokan kuuluisalla tekoaltaalla, joka on tänään rasvatyyni. Katsomme pari katiskaa. Kunta on rakentanut rantaan kalasataman, jonka hallissa kaksi kyläläistä fileoi Lokan tunnetuinta saaliskalaa, tänne aikanaan istutettua peledsiikaa.

Lokka on kovia kokenut vanha lapinkylä, jota Samuli Paulaharju kuvasi klassikkokirjassaan Sompio (1939).

Sodan aikana neuvostopartisaanit polttivat kylän ja surmasivat 21 siviiliä, muun muassa Mikon isoäidin. Lokkalaiset rakensivat kylän uudestaan – siirtääkseen sen altaan tieltä vuonna 1967. Mikon isän kotipaikka jäi padon alle.

Nyt eletään taas tukalaa vaihetta. Kauppa loppui kolme vuotta sitten. Soklin kaivoshanke uhkaa paliskunnan laidunmaita. Koulu viedään. Uskaltaako kukaan enää perustaa tänne perhettä?

Vesa Ranta
Vilma Pyhäjärvi keinuu, Malla Pyhäjärvi, Maaren ja Anne-Mari Kavakka, Tanja ja Mikko Pyhäjärvi sekä Ailu ja Mika Kavakka katselevat.
Vilma Pyhäjärvi keinuu, Malla Pyhäjärvi, Maaren ja Anne-Mari Kavakka, Tanja ja Mikko Pyhäjärvi sekä Ailu ja Mika Kavakka katselevat.

Vielä täältä löytyy toinenkin pikkulapsiperhe, Kavakat.

Mika on paliskunnan poroisäntä ja Anne-Mari viittä vaille valmis luokanopettaja. Ailu, 4, ja Maaren, 1, ovat kylän nuorimmat.

Kavakat ovat yhtyneet Pyhäjärvien valitukseen, sillä ensi vuonna Ailun pitäisi mennä esikouluun.

98 prosenttia suomalaislapsista käy esikoulun, ja tänä vuonna se muuttui pakolliseksi. Eduskunta ei tainnut lakia säätäessään miettiä Lokkaa.

Kunta voi lain mukaan osoittaa esikoulupaikan Sodankylästä, samoin perhepäivähoitopaikan, jota Kavakan ja Pyhäjärven perheet ovat pienimmilleen hakeneet.

“Vie lapsi sinne aamulla ja hae illalla takaisin”, naurahtaa Mika.

Kunnan koulu- ja varhaiskasvatuspolitiikka on hänestä vähän kuin Soklin kaivoshanke.

“On kourallinen ihmisiä, me, joita tämä koskettaa, mutta päätökset tehdään siellä missä on paljon porukkaa, Sodankylässä ja Helsingissä.”

Kavakat kertovat koulun sulkemisen vaikuttaneen jo elämäänsä. Perintötalo oli tarkoitus remontoida tänä kesänä, mutta nyt suunnitelmat on laitettu jäihin.

“Kuljetukseen me ei taivuta. Se ei tunnu vaihtoehdolta, kun on noin pienistä kyse.”

Kaikki kilpistyy matkaan, Lokan ja Sodankylän väliseen tiehen.

Vesa Ranta
Porot ovat pysäyttäneet liikenteen Lokan ja Sodankylän välisellä tiellä.
Porot ovat pysäyttäneet liikenteen Lokan ja Sodankylän välisellä tiellä.

Siihen liittyy pahoja muistoja. Mikon isä ja sisko kuolivat tiellä kolarissa 2001. Anne-Mari Kavakan serkku menehtyi ulosajossa 2010. Tie on kapea ja vaarallinen.

Tiistaiaamuna Lokkaan kaartaa tuttu taksimies, Jari Piirainen, ja poimii kyytiinsä kahdeksasluokkalaiset Tuukka Pyhäjärven ja Sara Lokan.

Vielä keväällä he opiskelivat Lokan koulussa. Nyt he matkustavat kolmena päivänä Sodankylään. Kahtena he opiskelevat etäyhteydellä Lokan koululla.

“Englantia ja ruotsia on ollut ennenkin etänä Vuotsosta. Aina ei ole saanut selvää äänestä”, kertoo Tuukka, joka haluaisi isona jatkaa isän porohommia Lokassa.

Kunta on päättänyt säästää laittamalla koulutaksiin myös vanhusten palvelukyydin, jolla he käyvät Sodankylässä asioilla.

Ennen Piirainen kuljetti vanhuksia kaupoilla, mutta nyt heidän pitäisi pyöriä Sodankylässä koko yläluokkalaisten koulupäivän ajan. Osa vanhuksista kapinoi ja kieltäytyy kyydistä.

“En pysty kulkemaan siellä koko päivää, minulla on monta sairautta. Eilen olin yhteydessä kuntaan ja sanoin, että voitte vetää minun yli ruksin. Olen kuin Justiina Puupää, joka ei lähe ennen kuin asia selvenee”, sanoo 81-vuotias Sisko Pyhäjärvi, Mallan mummo.

On aika kuulla vastapuolta.

Vesa Ranta
Sivistystoimenjohtaja Risto Varis ja Sompion koulun rehtori Anne Onnela.
Sivistystoimenjohtaja Risto Varis ja Sompion koulun rehtori Anne Onnela.

Kunnanvirasto kohoaa prameana keskellä Sodankylää, ja sisällä vieraat ottaa vastaan pitkävartinen mies, sivistystoimenjohtaja Risto Varis. Hän on toiminut virassaan neljä vuotta. Tuona aikana kunnasta on lakkautettu neljä koulua. Koulut ovat Variksen mukaan loppuneet, kun lapset ovat loppuneet.

“Tämä on karua matematiikkaa. Viime vuonna Lokan koulun kulut olivat 200 000 euroa. Kolmella oppilaalla se tekisi 65 000 euroa henkeä kohden, kun keskustassa oppilaspaikka maksaa 6 000.”

Säästöjen matematiikka on kuitenkin monimutkaista.

Lokan koulun kuluissa on mukana menoeriä, jotka lankeavat kunnan maksettaviksi joka tapauksessa. 23 000 euroa on mennyt entisten työntekijöiden eläkkeisiin ja 69 000 euroa vuokraan kunnan tekniselle toimelle. Koulu jää kunnan omistukseen, koska siinä järjestetään etäopetus ja kansalaisopiston kursseja.

66 000 euroa on mennyt opettajan palkkaan ja sen sivukuluihin. Opettaja on nyt siirretty Sodankylään.

Ruoasta on maksettu 26 000 euroa Lokan osuuskunnalle. Säästöä tulee, kun ateriat tuodaan nyt pakasteina Sodankylästä ja osa-aikainen keittäjä Riitta Pyhäjärvi jää työttömäksi.

Koulun lakkautus tuo myös kuluja: kolmen oppilaan kuljetuksiin menisi yli 45 000 euroa ja avustajan palkkaan 20 000 euroa.

Valtuustolle vuotuisiksi säästöiksi arvioitiin vähintään 20 000 euroa, mikä vastaisi noin kolmea oppilaspaikkaa.

No entäs se koulumatka, jonka kesto oli HS:n kesäkelin testissä tunti ja 12 minuuttia, vain kolme minuuttia alle lain salliman ylärajan?

Onko se Variksen mukaan laillinen? Opetusministeriön mukaan aikaan lasketaan nimittäin mukaan myös kävely ja odotus.

“Odotusta ei ole, vaan kyyti tulee suoraan tunnille ja lähtee heti koulupäivän päättyessä. Tässä pitää luottaa kuljettajan ammattitaitoon.”

Jos kyyti kestäisi esimerkiksi talvioloissa yli sallitun aikarajan, kyse olisi Variksen mielestä poikkeuksesta. Olkoonkin, että Lapissa poikkeus nimeltä lumi on maassa suurimman osan lukuvuotta.

Esiopetuksesta Variksella on lokkalaisille tylyä kerrottavaa:

“Lain mukaan esiopetus on järjestettävä siellä, missä on myös päivähoitomahdollisuus. Lokassa ei ole päivähoitoa, eikä varhaiskasvatuksessa ole lähiperiaatetta, vaan kunta järjestää sen siellä missä parhaaksi näkee.”

Mutta sitten esiin nousee jotakin yllättävää. Kyse on majoituksen järjestämisestä Mallan koulupäivien välillä.

“Emme ole saaneet huoltajilta selvää toivomusta majoituksesta”, sanoo Varis.

Kuitenkin jo marraskuussa Mikko Pyhäjärvi kirjoitti Varikselle, että “ainoa harkittavissa oleva vaihtoehto on yöpyminen Sodankylässä koulupäivien välillä”.

“Mutta maaliskuun tapaamisessa ei tullut selvää käsitystä, mitä huoltajat haluavat”, Varis korostaa.

Vielä kesällä Pyhäjärvet tiedustelivat majoituksesta. 16. heinäkuuta päivätyssä sähköpostissa Varis ilmoittaa, ettei majoitus onnistu.

Tarkoittaako hän nyt, että yhden yön majoitus sittenkin järjestyisi?

“On se mahdollista, jos tieto saadaan hyvissä ajoin. Nyt pyörä on pyörähtänyt. Mutta kyllä se varmaan jollakin aikavälillä onnistuisi.”

Se aikaväli ei ole tällä viikolla.

Tiistai on Pyhäjärvillä muuttopäivä. Malla kantaa pakettiautoon pinkin matkalaukkunsa, huilukotelon ja skeittilaudan. Mukana ovat myös polkupyörät, sillä äiti on luvannut, että iltaisin käydään ajelemassa.

Odotellaan Mikkoa, jonka pitäisi palata Sodankylästä kalanvientireissulta. Sitten Tanjan ja Mallan on määrä lähteä kohti Kittilää. On odotettavissa herkkä hetki. Jätetään perhe kokemaan se keskenään.

Single Post Navigation

Comments are closed.